Tänään ei kyllä miinuksia tai moitteita voi jakaa yhdellekkään pelaajalle, joukkueena voitettu ottelu. Loistavaa viisikkopuolustusta, ei kovin montaa kertaa Venäläinen päässyt paraatipaikoille vetämään ja ne kerrat, kun pääsi niin Koskinen ja pakit hoitivat tehtävänsä todella hienosti. Erityismaininta myös Lindell-Pokka parille, pelaavat ihan eri tasolla, kuin alkulohkon peleissä. Hienoa!
No aika näkymätön oli muuten. Tuossakin tilanteessa Jokinen pelasi itselle maalintekopaikan, syötti Laineelle ensin ja meni maalille, jotta Laine saisi syötettyä hänelle hyvään paikkaan. Toki tuon voi tulkita jokainen niinkin että Laine syötti kun näki että Jokinen oli säkällä älynnyt mennä sinne maalintekopaikkaan.
Jotenkin tuli epätodellinen olo, kun TSN:n ottelukoostessa sanottiin että jos Suomi johtaa kahdella maalilla, niin se voittaa. Tähän on tultu :)Suomi ottanut ruotsin paikan johtoasemassa pelaamisen maailmanmestarina. Toki sinne johtoasemaan pitää ensin hankkiutua, mutta onhan tuo hämähäkki ihan vittuiluilua vastustajille.
Vaikka en täysin hyväksy Jokisen asemaa joukkueessa, niin sen verran täytyy tässä tapauksessa antaa Jokiselle kredittiä, että se kiekon nostaminen kattoon on yleensä ollut suomalaisille pelaajille ratkaisupaikassa todella vaikeata. Eli en mä ihan helpoksi hommaksi sitä kutsuisi. ;)Jos tuossa Suomen maalissa jollakin oli helppo homma, niin se oli kyllä Jokisella laittaa kiekko tyhjiin. Mutta jos nyt tyydyttäisiin siihen, että oli molemmilta loistavaa pelaamista.
Pakko antaa Kojolle ja valmennustiimille täydet pisteet puolustuspelin organisoinnista. Ei ole yksikään joukkue tähän mennessä päässyt Suomen puolustusalueella keskikaistalle ilman helvetinmoista työmäärää. Myös maalinteon tehokkuus on ollut koko turnauksen korkealla tasolla. Kaukana tuntuvat olevan ne ajat, kun Suomi hallitsee peliä mielin määrin, vetää maalia kohti 40 kertaa ja lopulta häviää 3-1.Jotenkin tuli epätodellinen olo, kun TSN:n ottelukoostessa sanottiin että jos Suomi johtaa kahdella maalilla, niin se voittaa. Tähän on tultu :)
Kerrotko vielä, missä finaalisarjoissa Kahvakorvella on ollut selvästi heikompi materiaali kuin vastustajalla?
Korjaisin, että Ässiä vastaan ehkä jopa vahvempi, ja muiden kanssa aika tasan.
Peliajoissa Suomen hyökääjistä Koivun, Laineen, Barkovin ja Granlundin jälkeen viidentenä tänään Mika Pyörälä. Pelaaja, jota ei koskaan tapaa otsikoissa ja tällä palstalla esiintyy lähinnä negatiivisessa valossa. Mutta valmentajat, jotka viime kädessä vastaavat menestyksestä, valitsevat joukkueseensa.
Mediaa ja palstalaisia (toki epäonnistuminen huomioidaan) vähemmän kiinnostava on myös Koivu. J. Jalonen puhui 2011 Mikko Koivun joukkueesta, K. Jalonen ylisti tänään "pukukoppia" ja minä aistin siinä samaa henkeä kuin 2011.
Huomenna päättyy tämänvuotinen tarina ja luotetaan että positiivisesti.
Näistä Tapparan finaaleista tulee mieleen 2001 TPS, 2002 Jokerit ja - varsinkin - 2014 Kärpät. Kaksi ensimmäistä ehkä tuon selkeän materiaaliedun suhteen kiistanalaisia, mutta kyllähän tuo viimeisin ainakin on ihan selvä. Kärpillä maajoukkueen vakiokalustoon edelleen kuuluvat Juhamatti Aaltonen, Pyörälä, Kukkonen, Pokka, Ohtamaa sekä nykyään NHL:n pudotuspelejä dominoiva Joonas Donskoi. Ja vaikka ketä muuta vähintään EHT-tason pelimannia + muutama kova ulkomaalaisvahvistus. Suurin ihme ko. vuoden finaaleissa oli, että Tappara altavastaajana kaikesta huolimatta onnistui hankkiutumaan 3-1 johtoon ottelusarjassa.
2003 Tapparalla taisi olla materiaalietu puolellaan, ja silloin mestaruus tulikin puhtaasti 3-0 otteluvoitoin.
2013 finaalisarja on ainoa, mitä voi pitää Rautakorven Tapparalta alle odotusten pelaamisena. Silloinkin tosin Barkovin ja Connollyn loukkaantumiset aiemmin pudotuspeleissä selittää tuota hyytymistä. Pakka meni uusiksi ja materiaalietu, mikä muuten olisi ollut Tapparan puolella, menetettiin kokonaan tai lähes kokonaan.
Ei oo kyse siitä että mikään ei riitä. Ei oo dominoinut millään tavoin tähän mennessäkään. Hyvin on pelannut niitä alkusarjan matseja ja tehnyt maaleja, mutta tosiaan hävinnyt kuvasta kun pelit kovenee. Katsomalla pelkästään tilastoja niin hän on pelannut erittäin hyvin, mutta tilastot kun eivät kerro koko totuutta. MM-kisoissa loppujen lopuksi viimeiset pelit ratkaisevat ja alkusarja pitää unohtaa.
Harvoin saa lukea mitään näin idioottimaista. Siguainesta.
Ässiä vastaan Tapparan materiaali olisi ollut reilusti parempi (tosin ei reilusti kalliimpi), jos 2. ja 3. parhaat pistemiehet eivät olisi loukkaantuneet puolivälierissä. Tämä kyllä tasoitti materiaalin.
Kaikkien muiden joukkueiden fanit nauravat sille, ettei aivan kivenkova ennakkosuosikki Tappara pystynyt voittamaan hirveällä munkilla finaaliin edenneitä Ässiä.
Laita toki siguusi, että muutkin voivat nauraa. Kaikkien muiden joukkueiden fanit nauravat sille, ettei aivan kivenkova ennakkosuosikki Tappara pystynyt voittamaan hirveällä munkilla finaaliin edenneitä Ässiä.
Löytyisikö joku sopivampi ketju, jos oikein etsimällä etsisi?Ässät oli runkosarjan kevätkauden ehdoton #1. Ja Tappara #2. Runkosarjan loppusijoitukset taisivat näillä joukkueilla olla jotain 2-4, näin ulkomuistista.
Ja todella, Tappara oli ennakkosuosikki, materiaaliltakin TOP-6 joukkue, kunnes ykköstähti Barkov ja runkosarjan 2. paras pistemies Connolly loukkaantuivat HIFK-sarjassa. Tämän jälkeen vaikutti täysin ihmeeltä miten helposti Tappara pudotti Lukon.
Ässien alkukausi oli luokaton, loppukausi lähes voittamaton. Säkällä, my ass. Aivan käsittämättömän hyvä PAPP-peli yhdistettynä "vettä Raantaa rakkaampaan" ja finaalien vankilasääntöihin.
Muistaakseni jo 2007 Erkka Westerlund puhui Mikko Koivun joukkueesta MM-hopean jälkeen.
Nyt kävi niin, että kirjoittaja muisti huonosti. Totta, että tuolloin 24-vuotias Mikko Koivu ratkaisi huikeasti jatkopaikan Leijonille. Mutta, muistettakoon tuon turnauksen kapteenin - Ville Peltosen - rooli kokonaismenestyksessä (tässäkin turnauksessa). Sekä henkisenä, että pelillisenä johtajana - kapteenina.
En halua ottaa mitään pois Mikko Koivulta, joka veljeään kokonaisvaltaisempi ja pelaajiaan tasapuolisemmin huomioiva.