Ei mene tällä hetkellä kovin hyvin kyllä. Jäin selittämään noita elämässäni aiemmin kokemani muistoja, itse opiskelemiani tiettyjä asioita ja niiden perusteella tekemiäni tulkintoja ihan vitun liian pitkäksi aikaa. Homma karkasi täysin lapasesta, ja väärinymmärryksiä liehui varmaan siellä ja täällä. Niistä alkoi olemaan pahojakin vaikutuksia jo omaan elämääni. Aina käänneltiin ja väänneltiin sanomisiani ja jäin jankuttamaan asioita aivan liian pitkäksi aikaa paikoilleen. Hommaa ei yhtään helpottanut se että täysin turhautuneena jo aloin riehumaan asunnossanikin.
Maineeni sai kovia kolauksia varmaan, vaikka paskan marjat sillä minulle ole oikein koskaan merkitystä edes ollut. Kunhan saisi maineensa niin puhdistettua että en menetä naiskuvioissa mahdollisuuksiani taas lipsauttelujeni, liian voimakkaiden tunteen purkausten ja väärin tulkintojen vuoksi.
Mutta alan olemaan niin henkisesti loppu jo että totean vain loppuun että pitäkää sitten tunkkinne. Jos ette minun tarinoitani ja kokemuksiani usko. Ei sillä nyt niin suurta merkitystä minulle ole. Mielummin nyt vihdoin lopettaa tämän asioiden julki jankkaamisen, tai on se jo vähitellen loppunutkin. On kai elämässä perkele tärkeämpääkin, kuten mielenterveys, onnellisuus ja itsenäisyys.