Noniin. Pitääpä ensi kertaa kirjoittaakin tänne jotain pelkän taustaseuraamisen lisäksi. Toivottavasti tästä ei löydy ketjua, minä en ainakaan pikasilmäyksellä löytänyt...
Eli olisi hauska lukea tarinoita siitä, miten oma suosikkijoukkue on löytynyt. Erityisesti kiinnostaa ei-liigapaikkakunnilta olevien tarinat, oman kaupungin poikien edesottamuksia luonnollisesti tulee seurattua, ja sitä kautta valinta lienee helppo esimerkiksi jyväskyläläisille ja oululaisille. Useamman liigajoukkueen kaupungit ovat myös kiinnostavia, tuleeko fanius verenperintönä, sattumalta, pelitavan perusteella, jonkun pelaajan kautta vai mitenkä... ja millainen suhtautuminen naapuriin, monillehan se oman kaupungin ei-oma-joukkue on se suurin inhokki, mutta myös tasapuolisesti kaikkia kaupungin joukkueita sympatiseeraavia löytyy.
Niin, omaan tarinaani. Pikkuisena poikana asuin Keravalla, joten suosikkimielessä katse kohdistui luonnollisehkosti Helsinkiin. Olin keväällä vuonna 1983 juuri oppinut lukemaan ja jääkiekko kiinnosti niin paljon kuin pian 7-vuotiasta nyt voi kiinnostaa. Iltapäivälehdet olivat oikein mukavaa ja helppoa luettavaa, kun siellä oli kaikenmaailman leijonia ja lampaita ja muuta lyhyttä ja ykisnkertaista tavaraa.
Muistelisin lukeneeni finaalisarjan kahden ottelun jälkeen jonkun haastattelun, jossa joku HIFK:n pelaajista vakuutti ja lupasi, että tästä noustaan vielä, ja pikkupojan logiikalla olin tietty altavastaajan puolella siinä vaiheessa tietämättä taustoja. Sitten aloinkin seurata miten lupaukselle käy ja kun Hifk lopulta tuon mestaruuden sitten voitti, niin oli fiilis, että johan oli lupauksen pitäminen perhanan hienoa, (tai miten nyt sen ikäisenä asia ilmaistaisiinkaan). Ja siitä pitäen se suosikki on sitten ollut Hifk.
Jippo.
ps. En ole muuten onnistunut saamaan käsiini mitään leikkeitä tuon ajan iltapäivälehdistä eli jos jollakin sellainen kokoelma on, niin olisi ihan kuriositeettinä kiva tietää, kuka se IFK-pelaaja oli joka toisen hävityn ottelun jälkeen moisen lupauksen antoi. Vai onko aika kullannut muistot, eikä moista haastattelua edes ole...
Eli olisi hauska lukea tarinoita siitä, miten oma suosikkijoukkue on löytynyt. Erityisesti kiinnostaa ei-liigapaikkakunnilta olevien tarinat, oman kaupungin poikien edesottamuksia luonnollisesti tulee seurattua, ja sitä kautta valinta lienee helppo esimerkiksi jyväskyläläisille ja oululaisille. Useamman liigajoukkueen kaupungit ovat myös kiinnostavia, tuleeko fanius verenperintönä, sattumalta, pelitavan perusteella, jonkun pelaajan kautta vai mitenkä... ja millainen suhtautuminen naapuriin, monillehan se oman kaupungin ei-oma-joukkue on se suurin inhokki, mutta myös tasapuolisesti kaikkia kaupungin joukkueita sympatiseeraavia löytyy.
Niin, omaan tarinaani. Pikkuisena poikana asuin Keravalla, joten suosikkimielessä katse kohdistui luonnollisehkosti Helsinkiin. Olin keväällä vuonna 1983 juuri oppinut lukemaan ja jääkiekko kiinnosti niin paljon kuin pian 7-vuotiasta nyt voi kiinnostaa. Iltapäivälehdet olivat oikein mukavaa ja helppoa luettavaa, kun siellä oli kaikenmaailman leijonia ja lampaita ja muuta lyhyttä ja ykisnkertaista tavaraa.
Muistelisin lukeneeni finaalisarjan kahden ottelun jälkeen jonkun haastattelun, jossa joku HIFK:n pelaajista vakuutti ja lupasi, että tästä noustaan vielä, ja pikkupojan logiikalla olin tietty altavastaajan puolella siinä vaiheessa tietämättä taustoja. Sitten aloinkin seurata miten lupaukselle käy ja kun Hifk lopulta tuon mestaruuden sitten voitti, niin oli fiilis, että johan oli lupauksen pitäminen perhanan hienoa, (tai miten nyt sen ikäisenä asia ilmaistaisiinkaan). Ja siitä pitäen se suosikki on sitten ollut Hifk.
Jippo.
ps. En ole muuten onnistunut saamaan käsiini mitään leikkeitä tuon ajan iltapäivälehdistä eli jos jollakin sellainen kokoelma on, niin olisi ihan kuriositeettinä kiva tietää, kuka se IFK-pelaaja oli joka toisen hävityn ottelun jälkeen moisen lupauksen antoi. Vai onko aika kullannut muistot, eikä moista haastattelua edes ole...