Eiköhän ne perustelut tulleet tuossa kommentissa, heh. Riippumatta siitä miten kukin jatkoaikalainen äänestää niin Haavisto on 500000 ääntä jäljessä ja sitä ei kiritä kahdessa viikossa.
Kakkoskierros on ihan oma pelinsä, ykköskierroksen äänimääristä ei voi nyt vetää suoria johtopäätöksiä. 500 000 ääntäkin on hyvin mahdollista kiriä, ja enemmänkin. Niinistökin tuplasi viime vaaleissa äänimääränsä kakkosrundilla. Ekalla kierroksella 2006 Niinistö sai reilut 750 000 ääntä ja noin 24% kannatuksen. Kakkoskierroksella äänimäärä oli yli 1500 000 ja prosentit yli 48. Niinistö siis tuplasi äänimääränsä ja kannatuksensa. Se ei toki riittänyt, mutta kannatus nousi siis kuitenkin 24 prosentista 48 prosenttiin lyhyessä ajassa.
Halonen sai 2006 ekalla kierroksella reilut 1,4 miljoonaa ääntä (yli 46% äänistä) ja kakkoskierroksella reilut 1,6 miljoonaa ääntä (51,79% äänistä). Lisäys ei Halosella ollut niin suuri, mutta oli kuitenkin. Kiintoisasti kakkoskierroksella myös äänestäjien kokonaismäärä nousi vajaalla 150 000 äänellä. Jakaumaa ei tietysti voi tietää, mutta sitä voi leikitellä ajatuksella, että suurin osa uusista äänestäjistä äänesti Halosta, Vihreiden edustajat (Hautala sai ekalla kierroksella vähän yli satatuhatta ääntä) Halosta ja muiden puolueiden edustajat äänestivät Niinistöä.
Kuten sanottua, kakkoskierros on ihan oma lukunsa. Tällä kertaa kukaan tuskin avoimesti testamenttaa puolueensa ääniä kenenkään ehdokkaan puolelle, tosin yksittäiset ehdokkaat kuten Essayah ovat jo Niinistölle tukensa antaneet.
Vaikea tämä kakkoskierros kyllä on, koska nyt on valittava kahdesta pahasta se pienempi paha jos äänestää aikoo. Hyviä vaihtoehtoja ei enää ole. Väyrynen oli lähellä, mutta hieno kampanja ei riittänyt ihan loppuun asti.
Soinihan asemoi Perussuomalaiset sekä anti-kokoomuslaiseksi puolueeksi että Vihreiden linjauksien vastavoimaksi, joten perussuomalaisten äänestäjien kannalta tilanne on kyllä haastava. On liberaaliporvaripuolue ajamassa kansainvälisen suurpääoman asiaa ja on vegaanifemakoilla ja mokuttajilla pintakuorrutettu liberaaliporvarillinen Kokoomuksen puisto-osasto. Kumpaakaan ei kiinnosta tavallisen kansalaisen hyvinvointi: toinen haluaa alistaa työntekijät ulkoistamisten, yksityistämisten, pörssikeinottelijoiden ja harmaan talouden armoille, toinen haluaa estää tai lopettaa suomalaisen teollisuuden, liikennöinnin ja energiatuotannon sekä harjoittaa positiivista diskriminointia ja jättää suomalaistyöntekijä työttömiksi jos tilalle on vain mahdollista saada ei-suomalainen. Ojasta allikkoon - siinä ne vaihtoehdot.
Vaikka Vihreät edustaa puolueena lähes kaikkea Suomen ja suomalaisen väestön kannalta ongelmallista ja haitallista kehitystä, niin se täytyisi tietysti muistaa, että presidentinvaalit ovat kuitenkin enemmän henkilövaalit. Tässä tapauksessa Haavistolla on etua siitä, että hän ei ole lähtenyt mihinkään naurettavaan "antijytkyyn" mukaan ollenkaan ja on päin vastoin pyrkinyt sovittelemaan ja ajattelemaan asioita myös toisten näkökulmasta. Jos Haavisto on pystynyt Teuvo Hakkaraisen kanssa kaveeraamaan ja löytämään yhteistä säveltä, niin jo se yksistään erottaa hänet valtaosasta Vihreitä. Kenties se on se yksittäinen tekijä, joka saattaa monen kohdalla kallistaa vaa'an Haavistoon eikä Niinistöön.
Tai sitten toisen kierroksen äänestysmäärä joko laskee rajusti tai sitten ääniä hylätään ennätysmäärä, koska näistä kahdesta vaihtoehdosta on niin hankala valita. Vähän sama kuin valitsisi Margaret Thatcherin ja Vladimir Putinin välillä.
Koskaan en ole kuitenkaan tyhjää jättänyt, sillä aina olen jonkun numeron valinnut ja yrittänyt pohtia, kumpi huonosta vaihtoehdosta olisi vähemmän haitallinen. Toisaalta viime vaaleissakaan en kakkoskierroksella Niinistöä pystynyt äänestämään vaikka en ollut Haloseen tai demareihin mitenkään tyytyväinen, joten vaikea se olisi nytkään Niinistöä tukea. Ei sitä vain pysty äänestämään ihmistä, jonka puolue on kokonaisvaltaisesti tehnyt eniten viime vuosina hallaa suomalaiselle yhteiskunnalle ja pyrkinyt romuttamaan kaikkea sitä, mitä edeltävinä vuosikymmeninä on rakennettu. Vihreiden linjakin on naurettavaa, kaksinaamaista ja kehitystä hidastavaa, mutta se on ollut monessa asialla triviaalia askartelupaskartelua, ei suurten linjojen keinottelua ja pöhöttynyttä tuloerojen kasvatustyötä kuten Kokoomuksella.
Jos nyt näistä kahdesta valita pitää - kuten pitää - niin henkilövaalien kohdalla on varmaankin pakko tehdä kompromissi ja äänestää Haavistoa. Ei Vihreänä ehdokkaana vaan puoluekirjastaan mahdollisen voiton jälkeen luopuvana yksityishenkilönä, joka on kahdesta pahasta vaihtoehdosta vähemmän paha. Vaikka voitto menisi Saukille (kuten se laskujeni mukaan menee noin 60-40), niin eipähän tulisi ainakaan pahaa omaatuntoa siitä, että olisi Niinistöä ja hänen eturyhmiään tukenut nousemaan valtaan.
En nyt vielä mihinkään äänestykseen tätä kantaani merkitse, en ennen kuin olen uurnille mennyt ja siellä miettinyt vedänkö äänestyslappuun numeron vaiko Urho Kaleva Kekkosen naamakuvan. Saisikin Kekkosen takaisin. Hän olisi kuolleenakin oivallinen, tunnettu keulakuva Suomelle. Kekkosen puheet ja kirjoitukset pitäisi ohjelmoida johonkin tekoälyalgoritmiin ja antaa tämän ohjelman luoda eri tilanteisiin lausuntoja ja ratkaisuja. UKK-9000 vain valtaan.
