Mitä teet kuoltuasi?

[verikuut]

Sanovat, että jokainen meistä kuolee joskus, mutta mielestäni tuo väite on hyvin vaikea todistaa niin pitkään, kuin joku on vielä elossa. Ehkä satunnaisen olion kohdalla tuo voikin pitää paikkansa, mutta laajassa mittakaavassa

ja se siitä ketään ei kiinnosta

Millaiset suunnitelmat Sinulla on tulevaisuutesi suhteen sen jälkeen, kun joku valkotakkinen otus on todennut sinun menettäneen henkesi siinä kehossa, jossa olet elämääsi elellyt?

 

[Ralph]

Luultavasti siinä vaiheessa on aika istua alas ja miettiä miten jatkan siitä eteenpäin. Iso paikka tulee olemaan ja henkisesti merkittävä hetki elämässä. Saatan lopettaa Jatkoaikaan kirjoittamisen ja ehkä alan tekemään asioita, joita en tehnyt ennen kuolemaani. Esimerkiksi käymään suihkussa ja pesemään hampaita.

 

[El Lude]

En ole asialla juurikaan tyhmää päätäni vaivannut. Kun aikani täällä loppuu, niin se loppuu. Olemmehan lopulta vain elektronien liikettä...

 

[mjr]

Nos habebit humus.

 

[Ted Raikas]

Enköhän synny uudelleen - eläimenä.

Vahva veikkaus on joku suolistossa elävä loinen.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Lopetan olemisen. Siinä kaikki.

Tohdin kuitenkin esittää toivomuksen, että kuoltuani kohtaan jumalolennon Veikko Huovisen hahmossa. Mielessäni on luonnollisesti sielunvaellus, joko Leevi Sytkyn tapaan, tai miten huovisjumala katsoo parhaaksi suositella.

Astraalitasolle yltävässä katsannossa onkin aivan kohtuullista, että Huovis-Veikosta on tullut jumala ja kaikkivoipuus. Saatana millaisia sodan, vihan ja juopottelun jumalolentoja ihmiskunta onkaan surkean kulkunsa aikana toistensa kiusaksi keksinyt! Eikä abrahamilaisten uskontojen Jumala, tai Allah, ole paljoa kummempi. Mainostamansa rakkauden vastapainoksi epelillä on hirmuinen lasti vihaa purettavaksi koko ihmiskunnan niskaan, jos häneen ei niskat lintassa uskota ja säännöllisesti hänelle omistettuja palvontamenoja pidetä. Huovisjumalan kanssa uskon asioiden hoituvan koko lailla lutvikkaammin.

 

[Ikävänkantaja]

Vastaus kysymykseen on näkemykseni mukaan - ja kartesiolaisittain tarkasteltuna - sikäli yksiselitteinen "en mitään", että tekeminen viittaa aina juuri ja nimenomaisesti fyysiseen eksistenssiin sikäli kuin sen maailmankaikkeuden tunnettujen lainalaisuuksien puitteissa ymmärrämme, minkä vuoksi myöskin "olla kuollut" -ilmaisu on käsitteenä mieletön.

 

[Bronco Nailgun]

Alan tuuppaamaan koiranputkea.

 

[Fernando]

Hymähdin vaihtoehdolle en ole vielä päättänyt, mutta päädyin kuitenkin valintaan hidastuksien kelaus ja jossittelu. Niin makaa kuin petaa? Olisihan aika komeaa nähdä oman elämän huippuhetket, noloimmat mokat ja varsinkin jännän kuoleman tullessa, sen uudelleen kelailu. Toki tässä valinnassa mentiin metsään, jos näiden beyond the grave-klippien ohjaajana toimii joku ammattikorkeakoulun harjoittelija.

PS. Ja Tami ehdottomasti kommentoimaan näitä em. klippejä Alpo Suhosen viininhuuruisen hymistelyn lomassa!

 

[Stouts77]

Maadun. En prkl halua enää tänne maailmaan uudelleensyntyväksi. Ei tää niin hyvä paikka ole. Ja tuomaritkin ovat perseestä kuitenkin. Linjasta puhumattakaan.

 

[sekolust]

Ajattelin auttaa eläimiä ja toimia madonruokana. Saakoot pienemmät jotain iloa meikäläisen raadosta. Ja jos tuhkaksi menee, niin tuetaan tuossa sitten vaikka suomalaista työllisyyttä.

 

[Tarinankertoja]

Jatkanen Ilveksen 17. Mestaruuden odottelua...

 

[Musta Nuoli]

Jään kummittelemaan. Kenties tuossakin hommassa on jotain soveltuvuustestejä ja koulutusvaihtoehtoja, joiden mukaan määräytyy minne, mihin ja miten pääsee kummittelemaan. Olisi tylsää narisuttaa jotain lattialautoja jossain vanhassa omakotitalossa tai kartanossa, ja olisi typerän tuntuisa heilua lakana yllään kaikkialla muualla paitsi KKK:n kuukausikokouksissa. Poltergeistiksi eli räyhähengeksi voisi aina ryhtyä, heiluisin jonkun teinitytön kammarissa paiskomassa tavaroita paskaksi ja rikkomassa stereoita aina kun Justin Bieber alkaisi soimaan. Voisin myös asettua auton hengeksi johonkin vuoden 1958 punavalkoiseen Plymouth Furyyn ja motorvoida itsekseni, ajaen ihmisten päälle.

Mistä sitä tosin tietää, kuinka tungos näihinkin kysyttyihin huippukummitusvirkoihin olisi. Luultavasti minusta tulisi työtön kummitus jolla ei olisi muuta duunia kuin kaivella astraalisia muniaan ja yrittää kirjoittaa epätoivoisesti lisäviestejä Jatkoaikaan sillä seurauksella, että tuonpuoleiset voimat häiritsisivät palstan toimintaa, hidastaisivat sitä ja aiheuttaisivat virheilmoituksia.

 

[Leon]

Onhan kummittelu noista ihan ylivoimainen vaihtoehto, jos kerran saa itse päättää.

 

[Baldrick]

"Painun helvettiin" oli lähimpänä vastausvaihtoehtona. Tommy Tabermannin biisin "Kiitti vitusti" innoittamana päätin jatkaa toimintaani seuraavanlaisesti:

"Ja jos kuolema,
vittuuuuu,
on yhtä paskaa kuin tämä elämä,
niin meikäläinen ei suostukaan arkkuun,
vaan painelen jonnekin vittuun,
kittamaan vitusti kaljaa."

 

[Vanha Len]

Kuoleman jälkeen sieluni noudetaan Valhallaan, jossa ilakoidaan syöden ja taistellen.

 

[benicio]

Tarkoitus on paskantaa housuun.

 

[Wolves]

Jatkan juuri sekunteja aiemmin voitetun SaiPan 1. Suomen mestaruuden juhlimista ja siinä juhlahumussa tulee varmaan Benicion tavoin väännettyä tortut pöksyihin.

 

[ms.qvist]

Millaiset suunnitelmat Sinulla on tulevaisuutesi suhteen sen jälkeen, kun joku valkotakkinen otus on todennut sinun menettäneen henkesi siinä kehossa, jossa olet elämääsi elellyt?

Minulla ei ole enää siinä vaiheessa mitään erityisempiä suunnitelmia - ne suunnitelmat on laadittu jo ennalta eli kuoltuani:

-lääkärit pyrkivät hyödyntämään kaikki mahdolliset elimet (elinsiirtokortti löytyy) jotka ovat vielä hyödynnettävissä.

-edellisen jälkeen se mitä minusta jää jäljelle tuhkataan ja tuhkat sirotellaan jonnekin luontoon/mereen.

Kuoltuani elämäni päättyy siihen, enkä näe tarpeellisena eläessäni miettiä mitä sitten, koska minun käsityskyvyn mukaan elintoimintojen lakatessa elämä päättyy eikä sen jälkeen ole mitään mikä minua liikauttaisi suuntaan tai toiseen (paitsi konkreettinen liikuttelu lääkäreiden ja hoitajien sun muiden toimesta).

vlad.

 

[Luulajanpuisto]

Minulla on sellainen paha tapa, että teen kaikki päätökset aina viime tinkaan. Mutta sanotaan kuitenkin, että minä luovutan ja jään, tähän arkkuun viileään. Onneksi siinä vaiheessa ei enää tarvitse polttaa roppujaan kaiken maailman itseriittoisten pilkunnussijoiden vuoksi.

 

[Ignoramus]

Palaan samaan tilaan, jossa olin ennen syntymääni, eli lakkaan olemasta. Se mitä ruumiilleni tapahtuu sen jälkeen, on täysin yhdentekevää.

 

[Musta Nuoli]

Kuoleman jälkeen sieluni noudetaan Valhallaan, jossa ilakoidaan syöden ja taistellen.

Kelpo suunnitelma sinänsä, mutta päästäksesi Valhallaan sinun pitää kuolla taistelussa. Jos sattuu vahingossa kuolemaan johonkin sairauteen tai muuten vain, niin päätyykin Hel-jumalattaren valtakuntaan, jossa on vähän suhmuraisempaa ja harmaampaa. Valhallassa saisi kuitenkin syödä porsasta, ryypätä ja tapella joka päivä aina siihen asti, kunnes Ragnarök koittaisi.

Jos nyt skandinaavisen mytologian mukaan mentäisiin kuoleman koittaessa, niin yrittäisin päästä Valhallan sijasta Freijan hoiviin. En siis JA:n nimimerkki Freyan vaan kauneuden, rakkauden ja hedelmällisyyden jumalattaren vaunuihin, joita vetää kaksi leijonan kokoista kissaa. Freija kun on myös sodan jumalatar, ja Odinin kanssa tehdyn diilin mukaan Freija saa puolet taistelussa kuolleiden sieluista. Mikäli vaihtoehtona on siis päästä joko partaisten kaljantuoksuisten ukkojen kanssa rähinöimään iankaikkisesti tai sitten päästä rakkaudenjumalattaren saleihin nauttimaan muista kuolemanjälkeisistä palkinnoista, niin eiköhän homma ole selvä.

Tässä vielä ruotsalaisen kuuluisan taiteilijan Anders Zornin näkemys Freijasta vuodelta 1901:
http://en.wikipedia.org/wiki/File:Freya_(1901)_by_Anders_Zorn.jpg

Freijalla on totta kai myös pillukarvat, kuten vain kauneuden, rakkauden ja hedelmällisyyden jumalattaren arvolle sopii.

Valhalla-vaihtoehdossa saisi Freijan sijasta katsella päivät pitkät Odinia eli tämännäköistä ukkoa (maalaus Georg von Rosenin 1896):
http://en.wikipedia.org/wiki/File:G...m_vandringsman,_1886_(Odin,_the_Wanderer).jpg

Partaturri vaiko alaston seksijumalatar? Kas, siinäpä valinta. Mutta Freijan saleihin pääsemiseksi pitäisi myös menehtyä jonkinlaisessa kamppailussa. Se tuottaa vähän ongelmaa.

 

[Lunatico]

Missä vaihtoehto "Olen päättänyt etten kuolekaan vaan jään tänne paskaan pysyvästi"? Koska sitä ei ole niin toissijainen vaihtoehto itselleni on nousta taivaaseen. Tosin en pidä mahdottomana että palaan takaisin jonkun toisen ihmisen olomuodossa, sillä olenhan täällä ollut jo kerran kaksi aikaisemminkin. Ehkä useammankin kerran.

 

[Anselm Raato]

Kyllähän kummittelu olisi mahtavaa! Kiihottaisin itseäni oikein urakalla kaiken maailman ihanien naisten makkareissa ja... ja ... joisin kaljaa. Vitusti kummituskaljaa. Sitten pikku hutikassa heiluisin muna kädessä.. tai käsi siinä missä munan piti olla ja menisin uimahallissa naisten puolelle viskomaan shamppoopulloja lattialle. HÄHÄ!

Niin ja sit menisin johonkin urheilutapahtumiin kiusaamaan vittumaisia urheilijoita...niin ja rumia urheilijoita. Olisin aina altavastaajien puolella. Paitsi JYPin puolella olisin aina.

 

[bebeto]

Vitustako minä tiedän