Monster Hunter: World työn alla. Hetki meni, että pääsi sisään tuohon taistelumekaniikkaan ja muutenkin tuon pelin ”sisäisiin pieniin peleihin”, missä varusteita ja asetta päivitetään, craftataan tarvikkeita, kerätään ja kasvatetaan materiaaleja tarvikkeita ja päivityksiä varten. Mukana kulkee kumppanina myös vähän hämmentävästi oma kissa (palico), joka auttaa yllättävän paljon, kun isojen mörköjen kanssa ottaa matsia ja tätä kissaa voi myös kehittää ja sen varusteita parantaa. Oman hahmon kustomointi oli myös todella jees alussa ja palicon ulkonäköön pääsi myös vaikuttamaan. Asevaihtoehtoja taisi olla toistakymmentä, jossa jokainen ase on uniikki ja muuttaa gameplayta dramaattisesti niin paljon, että asetta vaihtaessa peli muuttuuu combatin osalta täysin eri peliksi. Itse valitsin pitkän harkinnan jälkeen jousen, koska tykkäsin Horizon Zero Dawnin combatista erityisen paljon, jossa heittäytymällä väisteltiin iskuja ja koitettiin pommittaa vihollisen heikkoja kohtia. Tässä vähän sama periaate paitsi että tavalliset ammukset ovat loputtomia, itse ampuminen ja heittäytyminen kuluttavat staminaa, joten järkeä pitää käyttää hyökkäämisen suhteen, että on sitten energiaa väistää, kun hirviö käy päälle. Erikoisnuolia, pommeja ja ansoja voi myös käyttää. Väsyttämällä ja ansoittamalla tiettyjä hirviöitä, niitä voi myös vangita elävinä, jolloin lootti on parempaa ja tutkimuspisteitä saa enemmän. Tutkimuspisteillä saa ostettua tavaraa ja ne avaavat eri hirviöiden vahvuuksia, heikkouksia ja loot droppeja. Erilaisia hirviöitä on todella monipuolisesti ja ne käyttäytyvät eri tavalla ja jokaisella on omat heikkoutensa.
Tämä helmi meinasi jäädä kesken jo alussa, kun tuntui siltä, että kaikkea sälää on pelissä vähän liikaakin ja siihen päälle vielä jotkut japanilaiset outoudet. Onneksi kärsivällisyys riitti ja nyt peliä on takana sellaiset 30h ja tuntuu vieläkin, että olisi raapaissut vasta pintaa, kun tekemistä on niin paljon. Tämä peli on kyllä rahansa väärti.