Mitä kirjaa suosittelet?

[MiikaL]

Viestin lähetti raksipoi
Enpä tiedä että nappaisko nää oikeen kellekkään muulle, mutta mä en ainakaan pääse eroon eli Bengt-Åke Crasin kirjottamat Peter Fredellistä kertovat jääkiekko kirjat on kyllä hyviä sama kirjottaja kirjottaa myös jalkapallo osastoa.Oikeestaan nää on semmosia saippuasarjakirjoja jossa sattuu ja tapahtuu ja jostakin kumman syystä meidän sankari aina selviää ja on lehdissä televisiossa ja kaikissa tiedotusvälineissä huippu kuuluisa yms.

Et oo ainoo. Koukussa oon mäkin. Välillä vaan tuntuu, että kirjoittaja ei oikein tiedä aina mistä kirjoittaa. Kaukalon ulkopuolella tapahtuvat asiat ovat todella hyvin kerrottu ja kekseliäitä. Mutta kaukalossa, kun pelattiin alle 18-vuotiaiden jotain turnausta. Kirjoitti hän jotain tyyliin: "Ja Peter katsoi visiirinsä takaa..." Eihän nyt noin nuorilla vielä visiiriä saa olla. Mutta eipä tälläiset pienet jutut oikeastaan haittaa, todella hyviä kirjoja ovat!

 

[leivoja]

"dekkari/viihde/toiminta"-osastolla:

Liza Marklund
-Studio Sex
-Uhatut
-Prime Time
-Paratiisi
-Uutispommi

Val McDermid
-Piinapenkki
-Kahlekuningas


Kathy Reichs
-Jäinen pelko
-Kuoleman kyydissä

Ian Rankin
- Ristinolla
-kuurupiilo
-paljas poliitikko

Ilkka Remes
-Uhrilento
-Itäveri
-Ruttokellot

Irwin Welsh
-Liima
Paska

Reijo Mäki- Vares sarja

Näilä on tullut viimeaikoina "sivistettyä" itseä. Jätetään ne vähemmän fiktiiviset ja taiteelisemmat teokset niille, jotka
niitä jaksavat lukea.

 

[BigRedBob]

Mötley Crüe-yhtyeestä kertovan kirjan 'The Dirt' lukeneille ja siitä pitäneille voin suositella Motörhead-yhtyeen Lemmyn elämäkertakirjaa 'White Line Fever'.

 

[calvin]

No, tuli taas perinteinen joululahja luettua eli Stephen Kingin (ja Peter Straubin) Musta talo. Mustaa tornia lukeneille pakollinen tapahtumia sivuava kirja, ja selventää jonkin verran myös muidenkin Mustaan torniin liittyvien kirjojen tapahtumia. Mihinkähän tuota Straubia on tuossa kirjoittamisessa tarvittu, teksti on pääosin puhdasta Kingiä ja tarinakin on Kingin maailmasta... Hyvä kirja, ei parasta Kingiä mutta Musta torni on sen verran kiinnostava tarina että pakkohan tämäkin oli lukea.

 

[Kaiser Soze]

Viestin lähetti turhapuro
Papillon, ja sen jatko-osa (en nyt saa nimeä päähäni, lukemisesta jo jokunen vuosi), ovat todella loistavia teoksia

Kirjan nimi Banco ja kirjoittajan tietenkin Henri Charriere.

Kerrassaan loistavat teokset. Olen itse lukenut Papillonin 10 kertaa läpi. Saa helposti unohtamaan omat huolet ja murheet.

Samaa sarjaa on Cizia Zyken kirjoittama kirja Kultaa.
Kirja kertoo "hullusta" Ranskalaisesta onnenonkijasta, joka lähtee Etelä Amerikkaan kullan etsintään. Matkaan kuuluvat huumeet, viina, salakuljetus, uhkapeli, huorat, kiristys sekä muuta kiintoisaa.
Kannattaa ehdottomasti lukea läpi. Jos pidit Papillonista, pidät takuulla tästäkin. Kerrassaan mieletön elämä jätkällä. Kaikki siis perustuu tositapahtumiin..

 

[Tilatiili]

"Somebody has been sending you coconuts."

Luin myös Papin ja Bancon jokunen vuosi sitten. Harvemmin nautin elokuvasta enemmän kuin kirjasta tehostepläjäykset pois lukien, mutta Papillonin tapauksessa näin kävi. Charrieren kirjoitustyyli on muistaakseni aikalaista soccernet-huttua. Sitä en tiedä, onko syyllinen Charriere itse, vuodet eristyssellissä vai kirjan suomentaja. Sen sijaan Steve McQueenin sellin luukusta työntyvä ja sekavuuksia mölisevä kalkkilaivan kapteenin kalpea ja kuihtunut pärstä on huikean armoton visio.

Joululomalla Vuotungin mökin hyllystä löytyi korkkaamaton Yrjö Kokon "Laulujoutsen" 50-luvulta. Selailin sitä hetken kyynisenä, mutta sitten jäin koukkuun. Kokko kertoo elämän tarkoituksen etsinnästään sodan jälkeen. Uhraa viisi elämänsä kevättä Lapissa samoillen ja yrittäen saada valokuvaa pesivästä laulujoutsenesta, tuosta mystisestä valkoisesta linnusta. Kukaan ei ole siihen aiemmin pystynyt. Edes luontoa tuntevat lappalaiset eivät tiedä, missä tunturilammessa arat "joukhaiset" pesivät.

 

[Habby]

Suositteleeko kukaan Jonathan Gloverin kirjaa Ihmisyys? Katselin hieman kirjakaupassa, ja vaikutti mielenkiintoiselta, mutta ajattelin kysellä täältä ensin.

Onko kukaan lukenut kyseistä kirjaa? Jos on, niin kertokaapa millainen ja minkätasoinen teos on kyseessä.

 

[TheChef]

Kitchen Confidential

Kitchen Confidential
Mestarikokin tunnustukset
Anthony Bourdain


Ainakin ravintola-alan ihmisiä ja alan harrastajia kiinnostanee. Ostin ite sattumalta pokkarina kun oli sellanen tylsä hetki. Nyt en oo päässy irti...
Nykiläinen huippukokki puhuu suunsa puhtaaksi ja paljastaa asioita joita ei asiakkaille kannata kertoa...

 

[V-man]

Onkos kukaan lukenut sitä "Näin minusta tuli idiootti" tai jotain sinnepäin? Kuullostaa juuri minulle sopivalta teokselta.

 

[Rosoh]

Grishamin: The Partner

Todellisen strategin (kirjan "sankari") mestarillista tykitystä ALUSTA LOPPUUN.

Kaiken lisäksi kirjassa oleva pakollinen nainen oli loistava.

 

[Nännimäinen]

Viestin lähetti Habby
Suositteleeko kukaan Jonathan Gloverin kirjaa Ihmisyys? Katselin hieman kirjakaupassa, ja vaikutti mielenkiintoiselta, mutta ajattelin kysellä täältä ensin. Onko kukaan lukenut kyseistä kirjaa? Jos on, niin kertokaapa millainen ja minkätasoinen teos on kyseessä.

Suosittelee! Aloitin opuksen eilen ja olen jo sivulla 88. Teoksessahan kahlataan läpi 1900-luvun hirmutekoja ja pohditaan niitä moraalin ja etiikan näkökulmasta. Suloista historian ja filosofian soppaa siis. Glover kirjoittaa sujuvasti ja käännöskin vaikuttaa onnistuneelta. Varsin synkeitä tapahtumiahan kirjassa kuvaillaan, joten aivan kaikille sitä ei tosiaankaan voi suositella. Mutta jos ihmisen pimeämpi puoli syystä/toisesta kiinnostaa niin kirjakauppaan vaan. Voittaa hömppäromaanit 100-0.

 

[gordion]

Napakympit ja harhalaukaukset

Tässä otsikossa on keskitytty positiivisiin lukukokemuksiin, mutta heitän nyt sekaan soljumaan muutaman pettymyksenkin.

Hyvät:

Linnan koko tuotanto

Henrik Tikkasen katusarja

Saarikosken Aika Prahassa

Reijo Mäen dekkarit miljöössä Suomen Turku

Urho Kekkosen Kirjeitä myllystäni

Siinä vai muutamia, jotka tulivat mieleen.

Huonot:

Vesa Rantasen Ammattilainen.

Voiko kliseisempää opusta edes olla. Sopii yläasteikäisille, kenties, mutta aikuisempaan makuun tuskin uppoaa. Tai voinhan olla toki väärässä. Ei ollut tosin mikään yllätys, että kirja sai sitä arvostelleilta toimittajilta lähes nobelistisen vastaanoton.

Mikael Niemen Populäärimusiikkia Vittulanjänkältä

Paljon kehuttu, joten odotin paljon. Sain siitä perin vähän - paitsi pettymystä.

 

[Maple Leaf]

Re: Napakympit ja harhalaukaukset

Viestin lähetti gordion
Tässä otsikossa on keskitytty positiivisiin lukukokemuksiin, mutta heitän nyt sekaan soljumaan muutaman pettymyksenkin.

Hyvät:

Linnan koko tuotanto

Henrik Tikkasen katusarja

Saarikosken Aika Prahassa

Reijo Mäen dekkarit miljöössä Suomen Turku

Urho Kekkosen Kirjeitä myllystäni

Siinä vai muutamia, jotka tulivat mieleen.

Huonot:

Vesa Rantasen Ammattilainen.

Tikkasen katusarja on hieno. Luin niistä ensimmäisen ajatellen, että menköön nyt tämä korkeakulttuuriin tutustumisen merkeissä, mutta se piru vie otti haltuunsa niin, että oli luettava koko sarja. Kannattaa tutustua! Tikkasen tapa kirjoittaa on kepeä, mutta hän kykeni lataamaan lauseisiin aika paljon. Ehkä vähän kuin hänen piirroksensa, joissa muutamalla viivalla hahmotettiin suorastaan käsittämättömän paljon.

Rantasen "Ammattilainen" on kyllä yksi huonoimmista ikinä lukemistani urheiluaiheisista kirjoista. Lattea, kliseinen, hölmöllä tavalla myyttejä rakentava ja vahvistava "kertomus", jonka olisin heittänyt sivuun jo noin 20 sivun jälkeen, ellei sen aihepiiri olisi juuri jääkiekko. Tuohon kirjaan ei kannata aikaansa tuhlata.

 

[dude]

Täällä on käyty läpi suurinpiirtein kaikki kirjat ja kirjailijat joita minäkin olisin suositellut.

Baritoni joskus lyhyesti mainitsi Elmon, joka on verbaalisella tasolla yksi huikeimmista urheilukirjoista.

Dekkareista on tainnut jäädä mainitsematta ruotsalainen Henning Mankell. Luin juuri hänen tuoreimman (?) kirjansa Ennen routaa ja suosittelen vahvasti. Mankellin päähahmo Kurt Wallander on kyllä huippuäijä, ja tässä kirjassa on mukana myös Kurtin tytär Linda.

Kaikkihan tietävät Maria Kallion, tuon keväällä MTV3:lla pyörineen poliisisarjan. Kannattaa tutustua Leena Lehtolaisen muuhunkin tuotantoon ja niihin 3-4 Maria Kallio-kirjaan, joiden tarinat eivät olleet tv-sarjassa.

Yksi klassikkodekkaristi joka on kokonaan jätetty mainitsematta on Rex Stout. Hänen päähenkilönsä, Nero Wolfe, on kyllä yksi oman kirjallisuuden alansa hienoimpia oivalluksia.

 

[Punainen Vaara]

Ehdottomasti viimeaikojen parhaat lukemani kirjat ovat olleet:
- Juoppohullun päiväkirja
- Tolppa-apina

Molemmat Juha Vuorisen kirjoittamia "ressinpoistokirjoja".

Suosittelen.

 

[Snakster]

Viestin lähetti dude

Dekkareista on tainnut jäädä mainitsematta ruotsalainen Henning Mankell. Luin juuri hänen tuoreimman (?) kirjansa Ennen routaa ja suosittelen vahvasti. Mankellin päähahmo Kurt Wallander on kyllä huippuäijä, ja tässä kirjassa on mukana myös Kurtin tytär Linda.

Henning Mankellin kirjat ovat tosiaan loistavaa kesälukemista. Hauskintahan niissä on se, että niissä ei juurikaan tapahdu mitään. Kurt se vaan tutkii ja pohdiskelee ja kokee yksityiselämässään kriisejä, kunnes 500 sivua tulee täyteen ja murhaaja selviää.

Jokaisesta kirjasta löytyy myös ainakin seuraavat lauseet: "Kurt Wallander oli varma, että häneltä oli jäänyt jotakin huomaamatta, mutta hän ei saanut millään päähänsä mitä se olisi voinut olla, vaikka hän kuinka yritti palauttaa mieleensä murhapaikasta saamansa ensivaikutelman." , "Kurt Wallander huokasi syvään ja katsoi väsyneitä kasvojaan peilistä. Minkälaisessa yhteiskunnassa me oikein elämme, hän mietti."

Kaikesta huolimatta ihan piristävää ja rentoa luettavaa, eikä niitä kirjoja jostain kumman syystä pysty oikein jättämään keskenkään.

 

[V-man]

Viime aikoina olen naureskellut lukiessani pitkästä aikaa Alivaltiosihteerin kirjoja. mm. tällaisia juttuja jäi mieleen:

- "Tällä erikoistoimittaja se ja se, keskellä ei jotain"

- Pahkasian toimittaminen lopetettiin johtuen Tommi Läntisen uusista levyistä. "Tommi Läntisen asemaa Suomen johtavana huumorimiehenä ei voi horjuttaa."

- Suomi ehdottaa huonosta olympia menestyksestään johtuen uusiksi olympialajeiksi mm. moukarihäkissä kiroilua, alkuerissä karsiutumista, hevospyöräilyä sekä kymmenen yhtä vastaan miekkailua.

- Päivi Herzberg ja Paavo Lipponen keskustelivat, että kumman nimi lapselle annetaan. Päivin mielestä Paavo ei ole sopiva nimi tyttölapselle.

- "Suomen tärkein vientituote on päärynä ja sen tekniset sovellutukset".

 

[Nännimäinen]

J.Gloverin Ihmisyys oli sen verran rankka paketti, että seuraavaksi oli tartuttava johonkin kevyempään. Tällainen tarttui mukaan ja noin 300 sivua on jo takana...

Kaikille urheilun ystäville voin suositella Tim Parksin A Season with Verona-kirjaa. Italiassa asuva brittikirjailija matkustaa ympäri maata Hellas Veronan Serie-A-kautta seuraten. Kirja antaa hyvän kuvan italialaisesta jalkapallosta ja jalkapallofaniudesta. Monia muitakin aiheita sivutaan ja samalla lukija oppii uusia asioita Italiasta, sen ihmisistä ja ongelmista (sekä kattavan valikoiman italiankielisiä voimasanoja). Mukaansatempaava teos, joka löytyy ainakin Akateemisesta englanninkielisenä pokkarina.

 

[Mike]

Re: Muutamia

Viestin lähetti reds1897
David Mason-Hirvenmetsästäjä(Kirjassa yritetään lahdata S.Husseinia Suomalaisilla luodeilla)

Tämä tuli muuten luettua juuri tässä hiljattain. Oli muuten kaikkine yksityiskohtineen aivan perkeleen hyvä kirja. Ihan puolivahingossa osui käteen ja ei tosiaan tarvinnut hetkeäkään katua.

Muita tässä viime aikoina enemmän tai vähemmän positiivisessa mielessä säväyttäneitä mm.

Hornby - Hornankattila
Remes - Ruttokellot
Mackenzie - Suuri Junaryöstö
Soininvaara - Inferno.fi

Urheilukirjat ovat yleensä loppupeleissä aika perseestä kun jotain ihan hyvää viihdettäkin voisi samaan aikaan lukea, mutta Hornbyn teos oli kyllä tässä suhteessa piristävä poikkeus (ehkä sen vuoksi, että tavallaan se ei ollut mikään urheilukirja vaikka aiheessa oltiinkin)

 

[ms.qvist]

Paljon on kirjoja kulkeutunut käsieni kautta, tosin suuresti epäilen jaksaako niistä kiinnostua kovinkaan moni itseään "normaalina ja tavallisena" pitävä henkilö. Tästä kirjakasasta poimin esille kaikestahuolimatta muutaman opuksen.

Alan Duff: "Kerran sotureita", poikkeaa hivenen elokuvasta varsinkin loppuratkaisun osalta. kaikin puolin kuitenkin hyvin karu ja realistisenoloinen kuvaus maoreiden asemasta yhteiskunnassa. Joskin kirjan loppun kuvaus muutoksesta on ehkäpä hivenen liian positiivinen, vai sanoisinko ennemminkin helppo. Jaken kohtalon kuvaus sen sijaan on raadollisen realistinen.

Viktor E. Frankl: "Ihmisyyden rajalla". Itävaltalaisen psykiatrin omakohtainen kertomus kokemuksestaan juutalaisena keskitysleireillä. Lyhyydestään huolimatta positiivinen lukukokemus minulle. Kirjoittaja toi myös hivenen ammatillisempaa näkökantaa keskitysleirielämään omakohtaisilla huomioillaan ja analyyseillään. Kirjassa esitellään myös lyhyesti Frankl'in kokemustensa pohjalta kehittelemä logoterapia.

George Orwell: "Eläinten vallankumous". Sadunmuotoon kiedottu vakavahenkinen kertomus vallasta ja sen käytöstä. Ideologiasta ja sen synnyttämästä pettymyksentunteesta. Lainaan kirjailijaa:

"Kaikki eläimet ovat tasa-arvoisia, mutta jotkin eläimet ovat tasa-arvoisempia kuin toiset".

Nännimäisen suosittelemaan Glover'in teokseen "Ihmisyys" pitänee tutustua tarkemmin, kenties jopa ostaa "kotikirjastooni".

vlad#16.

 

[Gellner]

Viestin lähetti Snakster
Henning Mankellin kirjat ovat tosiaan loistavaa kesälukemista. Hauskintahan niissä on se, että niissä ei juurikaan tapahdu mitään. Kurt se vaan tutkii ja pohdiskelee ja kokee yksityiselämässään kriisejä, kunnes 500 sivua tulee täyteen ja murhaaja selviää.

Jokaisesta kirjasta löytyy myös ainakin seuraavat lauseet: "Kurt Wallander oli varma, että häneltä oli jäänyt jotakin huomaamatta, mutta hän ei saanut millään päähänsä mitä se olisi voinut olla, vaikka hän kuinka yritti palauttaa mieleensä murhapaikasta saamansa ensivaikutelman." , "Kurt Wallander huokasi syvään ja katsoi väsyneitä kasvojaan peilistä. Minkälaisessa yhteiskunnassa me oikein elämme, hän mietti."

Kaikesta huolimatta ihan piristävää ja rentoa luettavaa, eikä niitä kirjoja jostain kumman syystä pysty oikein jättämään keskenkään.

Henning Mankell on sivullekirjoittaneen ehdoton suosikkikirjailija. Snaksterin kuvaus Mankellin kirjoista osui kyllä nappiin. Eleetöntä, mutta samalla niin vangitsevaa tekstiä. Luin eilen loppuun Mankellin kirjan Tanssinopettajan paluu, joka on siinä mielessä poikkeuksellinen Mankell-kirja, ettei se kerrokkaan Kurt Wallanderista, vaan nelikymppisestä rikospoliisi Stefan Lindmanista. Hahmo jäi jonkiverran Wallanderia etäisemmäksi, mutta kirja oli lähes yhtä hyvä kuin Wallender-kirjat. On se niin ihanaa löytää kirja, jota ei sitten millään malta lopettaa lukemasta.

 

[Habby]

Viestin lähetti vlad

Nännimäisen suosittelemaan Glover'in teokseen "Ihmisyys" pitänee tutustua tarkemmin, kenties jopa ostaa "kotikirjastooni".

Ostin kirjan ja olen sen jo lukenutkin.

Ihmisyys oli monin paikoin varsin mielenkiintoista luettavaa ja pisti ajoittain ihmettelemään kuinka julma eläin ihminen on. Paikoitellen kuitenkin kirja oli kyllä aikamoista toistoa ja joitakin Gloverin aihevalintoja ihmettelin. Siihen nähden mitä kirjalta odotin kummastelin mm. sitä Kuuban kriisi -kappaletta mutta se ei sinällään haitannut, koska muuten ko. kappaleessa oli runsaasti uutta tietoa minulle.

Ehdottomasti lukemisen arvoinen kirja.

 

[Snakster]

Luin hiljattain Mario Vargas Llosan kirjan Vuohen juhla, joka kertoo Dominikaanisen tasavallan taannoisesta diktatuurin ajasta varsin tuorein ottein. Suosittelen ehdottomasti kaikille. Muutenkin Mario Vargas Llosan kirjoista saa paljon ajattelemisen aihetta sekä käsitystä Latinalaisen Amerikan meiningeistä.

 

[korkki]

Löysin kirjastosta sattumalta (juuri palautetuista) Tony Halmeen Tuomiopäivä -kirjan. Hiukan varauksella aloin sitä lukemaan, mutta loppujen lopulta huomasin että mehän olemme monesta asiasta samaa mieltä. Itse en ole mikään huippurasistinen, eikä mielestäni Tonykaan ole. Samaa mieltä kuitenkin olemme sekä elintasopakolaisista että kehitysapurahojen menosta oman maan hätää kärsivien edelle.

Kirja ei kuitenkaan ollut pelkkää poliittista paatosta vaan sisälsi yllättävän paljon huumorin kukkia. Ehdottoman positiivinen kokemus...

 

[Nännimäinen]

Viestin lähetti Habby
Ostin kirjan ja olen sen jo lukenutkin.

Ihmisyys oli monin paikoin varsin mielenkiintoista luettavaa ja pisti ajoittain ihmettelemään kuinka julma eläin ihminen on. Paikoitellen kuitenkin kirja oli kyllä aikamoista toistoa ja joitakin Gloverin aihevalintoja ihmettelin. Siihen nähden mitä kirjalta odotin kummastelin mm. sitä Kuuban kriisi -kappaletta mutta se ei sinällään haitannut, koska muuten ko. kappaleessa oli runsaasti uutta tietoa minulle. Ehdottomasti lukemisen arvoinen kirja.

Tein aivan saman huomion! Kuuban kriisi-kappale oli myös varsin pitkä, mikä ehkä lisäsi sen puisevuutta. Kuitenkin hyvä esimerkki siitä, kuinka ikäviltä konflikteilta voidaan välttyä.

Hajanaisuus ja toistot kertonevat siitä, että kirja on syntynyt varsin pitkän ajanjakson aikana ja on kai tavallaan kokoelma luentoja ja esseitä. Siihen nähden kuitenkin sujuvaa luettavaa. Kirjakauppaan/kirjastoon vaan, vlad!