Mistä maalintekijät suomalaiseen kiekkoiluun?

[Lättfil]

Maalintekijäksi tullaan tekemällä maaleja (laukomalla). Kun on oikea asenne harjoitella sitä ja saa tehdä maaleja, voi tulla maalintekijäksi.

Eikä pelkästään lämäriä, kuten lätkämies otti esiin asian. Itse ollessani junnuiässä jäi rannelaukaksen harjoittelu saman tien, kun aloin harjoittelemaan lämäreitä. On aika huvittavan näköistä nykyään koittaa rannelaukausta harrastepeleissä...

Joku suomalainen NHL- pelaaja sanoi haastattelussa taannoin, että sai rapakon takana sapiskaa valmentajalta, kun veti harjoituksissa löysän laukaksen. Aina pitää olla mielessä maalinteko, kun lauotaan. Junnuissa ainakin usein vedeltiin harjoituksissa löysiä kuteja aluksi. Olisikohan ollut viisaampaa vetää kunnolla, vaikka vähän kauempaa tai ranteella, jos halutaan saada veskarille helpompia torjuttavia. Mutta oltaisiin aina vedetty TÄYSILLÄ.
Omat junnuajat ovat olleet 80-90 luvulla, en tiedä mikä on meininki tänä päivänä. Toivottavasti laukausten / maalinteon harjoittelun kannalta vähän erilainen.

Eli asenne ja toistot. Ei kai tähän mitään ihmelääkettä ole.
Samat teesit ovat varmasti olleet niissä Ilmari Selänteenkin harjoitteissa.
Ei ole varmaan harhakuvittelua, että esim. kanadalaiset pelaajat ovat keskimäärin parempia lukojia kuin suomalaiset.

Voin kertoa nykypäivän jääkiekkoharjoituksista sen verran, että kyllä laukominen harjoituksissa, ainakin omalta osaltani, jää tosi vähälle mm. sen takia, että kaikki harjoitukset ovat luisteluharjoituksia tai sitten harjoituksia joissa kurvaillaan ja syötellään paljon lopuksi tulee yksi laukaus ja taas jonon perään odottamaan omaa vuoroa. Tällä menolla harjoituksissa ei montaa vetoa ehdi vetämään.

 

[George Parros]

Ihan hyviä näkökulmia täällä.

Edelleen kuitenkin haluan hieman jankata ja kyseenalaistaa sitä, ovatko juuri suomalaispelaajat todellisuudessa muiden huippumaiden pelaajia huonompia maalinteossa ja nimenomaan siinä VIIMESTELYSSÄ.

Eli tekevätkö suomalaiset vain vähemmän maaleja kuin muut vai hukkaavatko he ihan oikeasti enemmän sellaisia maali/veto -paikkoja, mistä vihulaiset painavat limpun uuniin.
Luulisi, että jossain Vierumäellä olisi Westerlundin johdolla kyseistä asiaa tilastojen valossa tutkittukin. Julkisuuteen ei aiheesta ole koskaan mitään faktaraporttia silmiini osunut.

Kuitenkin top-6 maita vastaan Suomi nykyään myös luo tekopaikkoja vastustajaa vähemmän, joten Suomella pitäisi olla poikkeusellisen viileitä snipereita ja tulikuuma molari, jotta voitoista voisi pitkässä juokusussa haaveilla.

 

[Joope]

Monesti varsinkin junnujen treenejä katsellessa huomaa, että yleensä aina ensimmäisenä vedetään ne kiertotreenit, joissa myös laukauksia tulee eniten. Liian monesti näissä kuitenkin tuntuu olevan tarkoituksena lähinnä maalivahdin lämmittely. Tästä johtuen laukaukset sitten on yleensä löysiä suupaisuja rannarilla. Jos vahingossa sattuu lähtemään liian kova veto joka menee maaliin, niin veskari jo vetää herneen nenään. Samalla koutsi on määrännyt kymmenen etunojaa jokaisesta ohimenneestä laukauksesta. Vedetäänpä siis siihen logoon maalivahdin paidassa, niin on hyvä mieli kaikilla. Eli niitä treenejä, joissa tulee eniten vetoja, ei osata hyödyntää.

 

[1stApril]

Voin kertoa nykypäivän jääkiekkoharjoituksista sen verran, että kyllä laukominen harjoituksissa, ainakin omalta osaltani, jää tosi vähälle mm. sen takia, että kaikki harjoitukset ovat luisteluharjoituksia tai sitten harjoituksia joissa kurvaillaan ja syötellään paljon lopuksi tulee yksi laukaus ja taas jonon perään odottamaan omaa vuoroa. Tällä menolla harjoituksissa ei montaa vetoa ehdi vetämään.

Tämä on aika ymmärrettävää, että laukausten toistoille ei harjoituksissa ole aikaa niin paljoa.
Lähinnä minua kiinnostaa, miten junioreille korostetaan laukaisun harjoittelun merkitystä? Että ne tulevat selänteet harjoittelisivat laukauksia ulkojäillä, vanerilta takapihalla, vaikka sieltä youtubesta katsomalla...
Ja sitten se, että ne harvatkin (jokainen) laukaukset lauotaan harjoituksissa KUNNOLLA.
"opetetaan" sitä maalinteon ASENNETTA.
Minulle näitä asioita (toistojen merkitys, oikea asenne laukomiseen) ei aikanaan korostettu, toivottavasti monelle muulle junnulle näitä asioita korostetaan.

 

[Jaasin]

Voin kertoa nykypäivän jääkiekkoharjoituksista sen verran, että kyllä laukominen harjoituksissa, ainakin omalta osaltani, jää tosi vähälle mm. sen takia, että kaikki harjoitukset ovat luisteluharjoituksia tai sitten harjoituksia joissa kurvaillaan ja syötellään paljon lopuksi tulee yksi laukaus ja taas jonon perään odottamaan omaa vuoroa. Tällä menolla harjoituksissa ei montaa vetoa ehdi vetämään.

Tässä tullaan tähän asiaan, joka on Suomessa oikeasti iso ongelma. Ja nyt en puhu tuosta jääharjoitusten kuvaelmasta, vaan siitä että oikeasti laukomista ei opita joukkueen jääharjoituksissa.

Homma on se, että nuo luetellut Ovechkin, Stamkos jne. ovat harjoitelleet sitä maalintekoa pääasiassa ihan muualla kuin joukkueen yhteisillä jäillä. Levyltä, asfaltilta, betonilta, nurtsilta, hiekalta, omilla jäävuoroillaan, ihan missä vaan. Joo, kiekon oppii kohottamaan noilla perusvuoroillakin, mutta kaikki huiput ovat tehneet käsittämättömiä määriä toistoja kutinsa eteen. Toki niillä jäävuoroilla sitten tulee aina laukoa tosissaan jne, mutta se on vain jäävuoren huippu. Ei se Dany Heatleynkään ominaisuus ampua mistä vaan, milloin vaan, ja vaikka kaveri reppuselässä ole itsestään kasvanut.

Ne kaverit, jotka tahtovat oppia ampumaan kunnolla, tekevät itse ne tärkeimmät harjoitteensa. Toistojen kautta se tulee. Jos ei ole halua tehdä näitä juttuja omalla ajalla, niin veto jää sm-liigatasolle. Ikävä kyllä, liigapelaajatkin tajuavat tämän usein vasta silloin, kun ovat jo liigapelaajia.

Samanikäiset maailmanhuiput ovat silloin jo Änärissä.

 

[Mänizeri]

Maalinteko vaatii myös hieman pelinlukua

Eilisestä pelistä USA:aa vastaan jäi taas sellainen maku, että onkohan tässä nykajan ohjeistuksessa "ampukaa ylös" mitään järkeä? Varsinkaan kaukolaukauksena rintamahyökkäyksessä. Silloin se on ihan ok, kun haetaan aloitusta vastustajan päätyyn, niin ei muuta kuin kiekko kohti maalia ja liinat kiinni maalivahdin eteen. Mutta maalintekoon nämä eivät yleensä johda.

Okei, kun pääsee riittävän läheltä laukomaan, niin ehkä ylös sitten jää tilaa. (Sami Kapasen kuti eilen oli aivan upea!!) Sen sijaan muutaman kerran, kun Suomi pääsi rintamana oikeasta laidasta sisään, ja keskikaistalta painoi kaveri kohti maalia, niin mitä tekee kiekollinen kaveri? Ampuu kiekon suoraan vastustajan maalivahdin hanskaan!!

Nykymaalivahteja yhdistää lähes poikkeuksetta tyyli, jota perhoseksi kutsutaan. Tämä tyyli tekee sen, että maalivahti peittää suurimman osan maalista kiekosta katsottuna, ja lisäksi se antaa hanskakädelle varsin hyvät mahdollisuudet toimia. Sen sijaan perhosasennon alkuvaiheessa maalivahdit lyövät mailan jäähän siten, ettei kiekko livahtaisi haaroista jäitä sisään. (Osa maalivahdeista tosin pelaa varsin käyrällä mailalla, joten sellaisen omaavaa vastaan kiekko sattaa kovaa ammuttuna sieltä joskus livahtaa, takaisin asiaan.) Tämä taas tarkoittaa sitä, että levyhanska lukkiutuu ainakin hetkeksi, jolloin sen reagointi alaspäin ei ole niin nopea kuin esim. hanskakäden. Tästä herää kysymys: miksi oikealta sisään tullessa ei lauota sellaista laukausta, joka lähes automaattisesti tarkoittaa maalinedustilannetta?

Mielestäni sellaisen laukauksen saa aikaikseksi ampumalla n. 30cm korkean kudin kohti takakulmaa. Tilannetta voi vaikeuttaa maalivahdin kannalta, jos pyrkii pääsemään mahdollisimman keskelle, varsinkin jos ampuu rightin puolelta. Laukaus voi jopa mennä suoraan sisään, jos patja ei liikahda tai levyhanska ei alas ehdi. Vähimmäistapaus tilanteessa on torjunta kulmaukseen, mutta aika usein näistä seuraa rebound maalin eteen tai maalin editse toiseen laitaan. Varsinkin jos laukaus ei ole liian kova, jolloin kiekossa oleva liike-energia ei riitä pompauttamaan kiekkoa kulmaan. Lisäksi sopimalla kuvion niin, että ns. kolmas aalto kurkkii reboundia painottomalla puolella, sadaan lähes varmasti luotua paine vastustajan päätyyn. Todella harvinainen vaihtoehto tässä on se, että kiekko pomppaisi torjunnasta suoraan keskialueelle kiekon ollessa riittävän hidas, sen sijaan päätyverkkoon kiekko voi mennä.

Toinen vaihtoehto on edetä laidasta kohti suoraan edessä olevaa kulmaa ja heittää hidastettu kiekko kohti maalia, ikään kuin "keskittää". Eikä miten tahansa vaan vilkaisemalla, miten vastustajat ja omat ovat sijoittuneet. Jälleen se voi pomppia suoraan maaliin, tulee ohjattava kiekko tai sitten jos maalivahti ei saa kiekkoa haltuun, se jää maalineteen ainakin hetkeksi vapaaksi. Loppu on sitten tuurista kiinni, mutta todennäköisyyttä on ainakin kasvatettu.

Nämä asiat eivät pitäisi olla vaikeita ymmärtää ja sopia. Mutta se, että kaverit uhraavat itsensä ja ammut kiekon hanskaan... Noh voihan se toki joskus sisäänkin mennä, mutta mutta...

 

[anatsu]

Joku suomalainen NHL- pelaaja sanoi haastattelussa taannoin, että sai rapakon takana sapiskaa valmentajalta, kun veti harjoituksissa löysän laukaksen. Aina pitää olla mielessä maalinteko, kun lauotaan. Junnuissa ainakin usein vedeltiin harjoituksissa löysiä kuteja aluksi. Olisikohan ollut viisaampaa vetää kunnolla, vaikka vähän kauempaa tai ranteella, jos halutaan saada veskarille helpompia torjuttavia. Mutta oltaisiin aina vedetty TÄYSILLÄ.
Omat junnuajat ovat olleet 80-90 luvulla, en tiedä mikä on meininki tänä päivänä. Toivottavasti laukausten / maalinteon harjoittelun kannalta vähän erilainen.

Voin valitettavasti sanoa, että ainakin minun seurassani samanlainen. En jumalauta tiedä, miksei maalivahdit voi lämmitellä saatana itsekseen. Ei se nyt voi olla niin vaikeaa heitellä jotain tennispalloa seinään ja napsia sitä räpylään.

Mutta ei. Niin vain valmentaja käskee, että vedelkää aluksi helppoja kuteja ylös. Kerran kun satuin vetämään sellaisen 20-30 senttisen tolpan kautta sisään, niin valmentaja tulee huutamaan, että enkö minä jumalauta kuuntele häntä ja että mitä helvettiä minä hommaan. Vähän aikaa piti pyöritellä päätä. Ei ihme, ettei tästä maasta tule maalintekijöitä, kun harjoituksissa pitää vetää sellaisia kuteja, että maalivahdit saa ne kiinni.

Kannatan tuota Pohjois-Amerikan mallia, että joka kuti pitää olla tarkoitettu meneväksi maaliin. Ei sitä muuten opi.

 

[Pullamössö]

Mutta ei. Niin vain valmentaja käskee, että vedelkää aluksi helppoja kuteja ylös. Kerran kun satuin vetämään sellaisen 20-30 senttisen tolpan kautta sisään, niin valmentaja tulee huutamaan, että enkö minä jumalauta kuuntele häntä ja että mitä helvettiä minä hommaan. Vähän aikaa piti pyöritellä päätä. Ei ihme, ettei tästä maasta tule maalintekijöitä, kun harjoituksissa pitää vetää sellaisia kuteja, että maalivahdit saa ne kiinni.

Kuulostaa ihan vähän pienemmän oululaisen seurajoukkueen toiminnalta.

Mutta kyllähän näillä junnuille pitäisi opettaa ihan pienestä pitäen, että harjoituksissa opettelisivat laukomaan aina kovaa ja ylös. Ja laukauksen jälkeen maalineteen liinat kiinni eikä selkää suoraksi ja laitasurffailua. Jonkun Tommi Santalan laukaisuja on aivan hirvittävä katsoa, ei sillä ihan sama mihin suuntaan ne menevät kun veto on löysä paska ja ei sinne maalillekaan jaksa luistella kun saattaa tulla mailaa taitelijakäsille. Kyllähän tuollatavalla saattaa pitkässä juoksussa joskus osua tyhjään paikkaan mutta kun niitä maalipaikkoja ei liukuhihnalta tule.

Pohjois-Amerikoista oli joku junnuvalmentaja käymässä aika monta vuotta sitten ja painotti että ampukaa aina kovaa ja ylös. Ei se läheltä ylös fraasi ihan tuulesta temmattu ole. Tottakai niitä längistä sisään laukauksiakin pitää harrastaa mutta yleisesti, jos haluaa maalintekijäksi niin olisi opittava unissaankin laukomaan sinne ylös. Vähäisestä tilasta siellä sitä eniten kuitenkin on. Kyllä näillä albertan maajusseilla se tulee selkäytimestä.

Mutta se että tiedetään että ylös pitää ampua, olisi myös oikeasti opittava laukomaan. Kyllähän joku lentävä kaalikärpänen saattaa sieltä kainalon alta livahtaa, mutta samanlaista kun koittaa yläkulmaa kohti niin kymmenen vetoa kymmenestä on maalivahdilla räpylässä. Nopea, räväkkä rannelaukaus 5 senttiä yläputken alle on aina maalissa. Nykymaalivahdit taitavat kaikki olla näitä perhosmiehiä jolloin jäähän menneen aika vauhdikkaasti. Kivahan se on kun siinävaiheessa kun ponttoonit iskevät jäänpintaan onkin kiekko jo yläputken alla. Kapasen Sami räväytti USA:ta vastaan aika komeasti kiekon sinne ylämummoon. Ennenvanhaan opeteltiin rannelaukausta ampumaan ottamalla kropan kierto mukaan mutta taitaa olla nykyään liian hidasta. Tuollaisissa nopeissa "näpäytyksissä"(termit hallussa) ei jää maalivahdillekaan hirveästi aikaa odottaa tai reagoida. Ja kun jokainen maalivahti puottaa jäihin laukauksen lähtiessä niin siinäpähän siinä sitten ollaan, nimi lehdessä ja videot youtubessa.

 

[scholl]

Voin kertoa nykypäivän jääkiekkoharjoituksista sen verran, että kyllä laukominen harjoituksissa, ainakin omalta osaltani, jää tosi vähälle mm. sen takia.

Tarviiko nykyään laukomiselle jonkun virallisen luvan? Ennen pikkukundit laukoivat himassa talojensa autotallin ovet ajan kanssa paskaksi. Tuhansia ja taas tuhansia toistoja. Andre Agassinkin faija laittoi poikansa lyömään jo pikkuskidinäkin miljoona palloa vuodessa. Rakensi syöttökoneen ja laittoi sen syöttämään mahdollisimman vaikeita palloja. Agassin Open kirjassa lukee sivulla 28: "My father says that if I hit 2500 balls every day, I'll hit 17500 balls each week, and at the end of one year I'll have hit nearly one million balls. He believes in math. Numbers, he says, don't lie. A child who hits one million balls each year will be unbeatable". Sama se pätee lätkäänkin. Jos joku laukoo vaikkapa 2500 laadukasta laukausta pienestä pitäen päivässä, kehittää itselleen suhteellisen hyvän laukauksen.

 

[Lättfil]

Tarviiko nykyään laukomiselle jonkun virallisen luvan? Ennen pikkukundit laukoivat himassa talojensa autotallin ovet ajan kanssa paskaksi. Tuhansia ja taas tuhansia toistoja. Andre Agassinkin faija laittoi poikansa lyömään jo pikkuskidinäkin miljoona palloa vuodessa. Rakensi syöttökoneen ja laittoi sen syöttämään mahdollisimman vaikeita palloja. Agassin Open kirjassa lukee sivulla 28: "My father says that if I hit 2500 balls every day, I'll hit 17500 balls each week, and at the end of one year I'll have hit nearly one million balls. He believes in math. Numbers, he says, don't lie. A child who hits one million balls each year will be unbeatable". Sama se pätee lätkäänkin. Jos joku laukoo vaikkapa 2500 laadukasta laukausta pienestä pitäen päivässä, kehittää itselleen suhteellisen hyvän laukauksen.

Sanoinkin, että laukominen JÄÄKIEKKOHARJOITUKSISSA. Tottakai omalla ajalla ampuminen on tärkeää ja se on jokaisen omasta aktiivisuudesta kiinni miten sitä jaksaa suorittaa.

 

[tant gredulin]

Sanoinkin, että laukominen JÄÄKIEKKOHARJOITUKSISSA. Tottakai omalla ajalla ampuminen on tärkeää ja se on jokaisen omasta aktiivisuudesta kiinni miten sitä jaksaa suorittaa.

Aina välillä joku vanhempikin kaiffari löytää tämän kultajyvän. Jerry Ahtola kertoi viime kesänä harjoitelleensa laukauksia, ja sehän näkyi syksyn maalintekijätilastoissa heti. (Loppukausi meni valitettavasti Nenä Jalosen koirankopissa).

Monesti kuulee, ettei nk. pelisilmää voi oppia. Olen eri mieltä. Pihapelit tai pallopelien pelaaminen yleensä kehittää pelinlukukykyä. Ihmiset ovat loppujen lopuksi melko hyvin ennustettavissa olevaa porukkaa, eikä mene kauaakaan, kun joku vähän vilkkaammalla aivotoiminnalla varustettu osaa asettua niin, että kykenee katkaisemaan parikin syöttölinjaa tai oppii katsomaan kenttää 'katsomatta kenttää'. Se palvelee monessa lajissa.

Toistoja, toistoja, toistoja kunnes ne ovat selkäytimessä. Mutta ennen kaikkea oma halu olla jossain parempi kuin kaverit.

 

[Pula-ajan Tretjak]

Voin valitettavasti sanoa, että ainakin minun seurassani samanlainen. En jumalauta tiedä, miksei maalivahdit voi lämmitellä saatana itsekseen. Ei se nyt voi olla niin vaikeaa heitellä jotain tennispalloa seinään ja napsia sitä räpylään.

Mutta ei. Niin vain valmentaja käskee, että vedelkää aluksi helppoja kuteja ylös.

...

Kannatan tuota Pohjois-Amerikan mallia, että joka kuti pitää olla tarkoitettu meneväksi maaliin. Ei sitä muuten opi.

Olet väärässä. Maalivahdit eivät voi lämmitellä täysin yksikseen. Palloja voi ottaa vaikka kuinka räpylään, mutta maalivahdit todellakin tarvitsevat niitä lämmittely kuteja, että saa käden ja silmän pelaamaan yhdessä. Se on aivan huikea ero lämmittelykutejen jälkeen ottaa kovia kuteja kiinni kuin ilman.

Se on aivan selvä asia, että valmentaja käskee silloin vetämään ensin vaikka löysiä kuteja ylös. Pitäisi kuitenkin käskemättäkin olla selvä, että maalivahdit saavat lämmitellä ensin.

Pohjois-Amerikassa maalivahdit lämmittelevät ihan samalla tavalla.

Lämmittelyn jälkeen treeneissä tietenkin pitää laittaa sitten parastaan eikä se ole maalivahdinkaan etu, jos treenit menee löysiä koppeja ottaessa. Kumpaahan tilannetta lie tarkoitit, mutta ymmärsin että kritisoit juurikin lämmittelyä.

 

[anatsu]

Olet väärässä. Maalivahdit eivät voi lämmitellä täysin yksikseen. Palloja voi ottaa vaikka kuinka räpylään, mutta maalivahdit todellakin tarvitsevat niitä lämmittely kuteja, että saa käden ja silmän pelaamaan yhdessä. Se on aivan huikea ero lämmittelykutejen jälkeen ottaa kovia kuteja kiinni kuin ilman.

No miksei maalivahdit voisi mennä vaikkapa 15 min. ennen harjoituksia jäälle valmentajien kanssa, jotka sitten heille niitä löysiä ranteita ampuisivat. Voisiko tässä olla syy miksi Suomsta tulee niin paljon hyviä maalivahteja eikä maalintekijöitä? Mennään harjoituksissa liialti maalivahtien ehdoilla?

 

[Rod Weary]

No miksei maalivahdit voisi mennä vaikkapa 15 min. ennen harjoituksia jäälle valmentajien kanssa, jotka sitten heille niitä löysiä ranteita ampuisivat. Voisiko tässä olla syy miksi Suomsta tulee niin paljon hyviä maalivahteja eikä maalintekijöitä? Mennään harjoituksissa liialti maalivahtien ehdoilla?

Mihin sitä joukkuetta tarvitaan laukausten harjoittelussa? Yhteistreenien välissä on ruhtinaallisesti aikaa laukaisuharjoituksille.

 

[Pula-ajan Tretjak]

No miksei maalivahdit voisi mennä vaikkapa 15 min. ennen harjoituksia jäälle valmentajien kanssa, jotka sitten heille niitä löysiä ranteita ampuisivat. Voisiko tässä olla syy miksi Suomsta tulee niin paljon hyviä maalivahteja eikä maalintekijöitä? Mennään harjoituksissa liialti maalivahtien ehdoilla?

Se ei ota pelaajilta pois, jos joku vippailee molarin lämpöiseksi. Maalivahdin ehdoilla pitää mennä siinä vaiheessa. Sitten kun aletaan treenaamaan niin sitten on eri asia. Eikä tarvitse laittaa molarille mitään omia treeniaikoja, se lämmittely ei ole keltään pois.

JOS taas tarkoitat sitä, että harjoitteissakin lauotaan lämmittelyvetoja niin se on eri asia.

Maalivahdin lämmittämisellä ei ole mitään tekemistä sen kanssa, ettei suomessa treenata laukomista tai että harjoitteissa suomessa sallitaan ampua vähän sinne päin.

 

[Ihmiskuula]

No miksei maalivahdit voisi mennä vaikkapa 15 min. ennen harjoituksia jäälle valmentajien kanssa, jotka sitten heille niitä löysiä ranteita ampuisivat. Voisiko tässä olla syy miksi Suomsta tulee niin paljon hyviä maalivahteja eikä maalintekijöitä? Mennään harjoituksissa liialti maalivahtien ehdoilla?

Niitä hyviä veskoja tulee ihan muista syistä.

Meneppä kattomaan jonkun ammattilaisjoukkueen reenejä ihan sama minne niin ensmäisessä harjotteessa laukaukset tulevat kaukaa ja yleensä ranteella. Sitä maalintekoa kuuluu harjoitella ihan eri ajalla.

 

[dabs]

En tiedä kuka reenaa laukomista ja miten paljon, mutta suurin ero Suomen ja vaikkapa pohjois-amerikkalaisten pelaajien välillä vedoissa on se, että pa-pelaajat osaavat vetää suoraa syötöstä Suomipojan vielä asetellessa kiekkoa hyvään asentoon. Tottakai pienempi kaukalo pakottaa nopeampiin ratkaisuihin, mutta noita suoraa syötöstä vetoja tulisi ainakin opettaa jo junnuille nykyistä enemmän.

Tsekki muuten teki hienon suoraan syötöstä maalin eilisessä Tsekki-Ruotsi pelissä..

 

[anatsu]

Mihin sitä joukkuetta tarvitaan laukausten harjoittelussa? Yhteistreenien välissä on ruhtinaallisesti aikaa laukaisuharjoituksille.

No mihin se minä joukketta olen tässä halunnut. Olen vain sitä mieltä, että joka ikinen veto pitää olla tarkoitettu menevän maaliin.

JOS taas tarkoitat sitä, että harjoitteissakin lauotaan lämmittelyvetoja niin se on eri asia.

Ainakin valitettavasti joukkuessa, jossa minä pelaan, osalle kavereista jää tällainen "moodi" päälle, että joka veto lähte sitten löysänä. Alkulämmitelyiden jälkeenkin. Tietenkin se on pelaajan oma ongelma, ettei osaa laukoa kunnolla ja pitää sitä itsekin kehittää, mutta mielestäni se olisi hyvä, että laukaukset alkaisivat lähteä selkäytimestä. Joka kerta yhtä kovaa ja yhtä tarkasti. Ei tarvitsisi arpoa, että minkälaisen lerpun se maalivahti nyt haluaa.

Niitä hyviä veskoja tulee ihan muista syistä.

Niin se varmaan on ja hyvä niin.

Meneppä kattomaan jonkun ammattilaisjoukkueen reenejä ihan sama minne niin ensmäisessä harjotteessa laukaukset tulevat kaukaa ja yleensä ranteella. Sitä maalintekoa kuuluu harjoitella ihan eri ajalla.

Mielestäni se laukauksen harjoittelu on pitänyt tapahtua jo ennen ammattilaiskentille siirtymistä. Jo siinä 14-15 ikävuoden aikana, jos ei jo nuorempana. Silloin ihminen pystyy kehittymään paljon nopeammin kuin vanhempana.

 

[Rod Weary]

No mihin se minä joukketta olen tässä halunnut. Olen vain sitä mieltä, että joka ikinen veto pitää olla tarkoitettu menevän maaliin.

No mutta kun maalivahdin lämmittelyssä se nimenomaan ei ole noin. Siinä on tarkoitus saada maalivahti lämpimäksi, ei kuumaksi. Pula-ajan Tretjak sitä tuolla aiemmin yritti valaista. Jokainen, joka on joskus ollut maalissa, tietää tämän. Yritin hiukan mutkan kautta selittää, että jos haluaa laukoa aina täysillä, sen voi tehdä vaikka vanerilta kesämökillä. Eikä siinä mitään pahaa olekaan. Mutta joukkueen yhteinen harjoitusaika asettaa tiettyjä vaatimuksia treenien kululle. Ja siihen kuuluu maalivahdin lämmittäminen. Täysillä vetäminen lämmittelyssä voi palvella laukojaa itseään, mutta se ei palvele joukkuetta.

 

[Ihmiskuula]

Mielestäni se laukauksen harjoittelu on pitänyt tapahtua jo ennen ammattilaiskentille siirtymistä. Jo siinä 14-15 ikävuoden aikana, jos ei jo nuorempana. Silloin ihminen pystyy kehittymään paljon nopeammin kuin vanhempana.

Todellakin pitää! Mutta alkulämpö ei ole mikään paikka reenata maalintekoa tyyliin lämäri B-pisteen kaarelta. Vaikka vetää ranteella hiukan sinisen jälkeen ei tarkoita ettei vetäis tosissaan. Alkuverryttelyn jälkeen onkin sitten sama mistä lauot ja mihin ja kuinka kovaa.

 

[PJx]

Jos nyt kuitenkin ihan rehellisiä ollaan, niin harvemmin se kiekko maalivahdin "läpi" menee. Laukauksen voima ei yksin ratkaise maalinteko-ongelmaa.

Ihan oikeasti: Ensin pitää päästä maalintekopaikalle ja sitten täytyy olla hermoja käyttää se hyväkseen.

Väittäisin, että Suomen joukkueella kohta 1 pettää pahiten. Räikeimmin tämä näkyy siinä, ettei peliä pystytä lukemaan niin, että päästäisiin hakkaamaan kakkoskiekot sisään. Laadukas viimeistely ei paljoa auta,jos ei ole kykyä tehdä itselleen ja kaverille paikkaa.

Osittain tästä voi syyttää pelaajia, mutta jotain jää valmennuksenkin piikkiin. Jotain vastustajan maalia kohti pelaamisesta puuttuu.

 

[Rod Weary]

JIhan oikeasti: Ensin pitää päästä maalintekopaikalle ja sitten täytyy olla hermoja käyttää se hyväkseen.

Väittäisin, että Suomen joukkueella kohta 1 pettää pahiten. Räikeimmin tämä näkyy siinä, ettei peliä pystytä lukemaan niin, että päästäisiin hakkaamaan kakkoskiekot sisään.

Itse asiassa ei. Suomi saa paljon (yleensä ainakin vastustajaa enemmän) tekopaikkoja, joiden laskemista JJalonen rakastaa yli kaiken. Kohta 2 ja varsinkin tuo kakkoskiekko ovat ne, mitkä pettävät pahiten tällä hetkellä.

 

[PJx]

Itse asiassa ei. Suomi saa paljon (yleensä ainakin vastustajaa enemmän) tekopaikkoja, joiden laskemista JJalonen rakastaa yli kaiken. Kohta 2 ja varsinkin tuo kakkoskiekko ovat ne, mitkä pettävät pahiten tällä hetkellä.

Jos olen oikein ymmärtänyt, niin juuri nuo kakkoskiekot ovat niitä todellisia maalintekopaikkoja, samoin hyvän maskin takaa tulevat laukaukset. Niihin paikkoihin eivät suomalaiset pääse. Eli lopputulema: suomalaiset eivät pääse todellisille maalintekopaikoille.

Toki, jos laskukone raksuttaa pääsääntöisesti pääsyn laadukkaisiin ykköskiekkojen laukaisupaikkoihin, niin asiat ovat kunnossa. Nyt on vaan niin, että nykyajan maalivahdit ovat äärettömän vahvoja ykköskiekoissa, jolleivät ole sivuttaisliikkeessä ja voivat tulla vastaan (ei kaveria takatolpalla odottelemassa).

 

[Rod Weary]

Jos olen oikein ymmärtänyt, niin juuri nuo kakkoskiekot ovat niitä todellisia maalintekopaikkoja, samoin hyvän maskin takaa tulevat laukaukset. Niihin paikkoihin eivät suomalaiset pääse. Eli lopputulema: suomalaiset eivät pääse todellisille maalintekopaikoille.

Toki, jos laskukone raksuttaa pääsääntöisesti pääsyn laadukkaisiin ykköskiekkojen laukaisupaikkoihin, niin asiat ovat kunnossa. Nyt on vaan niin, että nykyajan maalivahdit ovat äärettömän vahvoja ykköskiekoissa, jolleivät ole sivuttaisliikkeessä ja voivat tulla vastaan (ei kaveria takatolpalla odottelemassa).

No siinä suhteessa Suomellakaan ei ole mitään hävettävää, eli vastustaja ei juurikaan pääse noille ykkösluokan tekopaikoille. Vedot tulevat ilman maskia tai huonosta kulmasta. Irtokiekkoihin en ole nähnyt vastustajan pääsevän kovinkaan säännöllisesti. Ja sitähän tämä nykypäivän MM-kiekko on. Jopa Saksaa vastaan on työ ja tuska saada edes niitä ykköskiekkoja maalivahdille asti, vaikka olisi Venäjä pyörittämässä. Joku niitä maalipaikkoja kuitenkin laskee ja siihen tietoon minulla on luottaminen. Näköhavainnot ovat toistaiseksi tukeneet pressitilaisuuksien anteja.

 

[PJx]

No siinä suhteessa Suomellakaan ei ole mitään hävettävää, eli vastustaja ei juurikaan pääse noille ykkösluokan tekopaikoille. Vedot tulevat ilman maskia tai huonosta kulmasta. Irtokiekkoihin en ole nähnyt vastustajan pääsevän kovinkaan säännöllisesti. Ja sitähän tämä nykypäivän MM-kiekko on. Jopa Saksaa vastaan on työ ja tuska saada edes niitä ykköskiekkoja maalivahdille asti, vaikka olisi Venäjä pyörittämässä. Joku niitä maalipaikkoja kuitenkin laskee ja siihen tietoon minulla on luottaminen. Näköhavainnot ovat toistaiseksi tukeneet pressitilaisuuksien anteja.

Uskoakseni perusasiasta olemme näköjään aivan samaa mieltä. Todelliset maalintekopaikat tällaisissa kisoissa ovat vähissä.

Jotenkin tämä keskustelu maalintekemisestä lipsahtaa aina tähän vanerilta laukomiseen. Juuri kukaan ei puhu niistä joukkuekavereiden avuista. Päivystäjä takatolpalla lisää maalintekotodennäköisyyttä suoralla laukauksella olennaisesti enemmän kuin muutama maili kiekon nopeudessa. Kun kaverin maalivahdista tehdään hyvä, kysymys ei ole pelkästään merkkiin ampumisesta.

Iso osa ongelmaa on kiekoton peli maalipaikkojen "parantamisessa". Se on enemmän asenne ja ajoituskysymys.