Auschwitzissä, kaupungissa siis joka on Oswiecim paikallisella kielellä. Huomenna vierailu keskitysleirimuseossa, kuulema aika hiljaiseksi vetää ihmisen siellä.
Yleensä siinä käy noin. Kannattaa muuten käydä kierroksen päälle ruokailemassa siinä isossa ruokailutilassa. Ensinnäkin ruoka on, vaikkakin yksinkertaista, niin perinteisesti oikein maukasta. Toiseksi, siinä huomaa ympäristöään tarkkaillessa, että monet toisetkin varmaan miettivät samoja asioita. Kuten sitä, että aika moni muu ruokailu oli jonkin verran karumpaa sorttia silloin joskus. Tuo on omiaan tekemään muutenkin hyvästä ruoasta erityisen maistuvaa ja arvokkaan tuntuista, ja ruokailuhetkestä nousee kuin itsestään esiin monenlaisia merkityksiä.
Kaikki eivät tietenkään osaa tai halua ajatella noin. Silloin tällöin joku pösilö ottaa yksin tai kaverinsa kanssa heilauskuvia rautaportin vieressä. Luulisin, että tuollaiset huomataan isolla prosentilla kun kameravalvonta ulottuu siellä muutenkin aika moneen paikkaan. Tällaisesta tulee sanomista ja vähän muutakin, eikä tarvitse tulla pitkään aikaan mestoille uudestaan.