Missä nyrkki heiluu – tappeluketju 2006–2007

[HardCore Hooligan]

Toisella yrittämällä KIJHL:n aikanaan Castlegar Rebelsin paidassa vetänyt McEwan ja Hunt löysivät toisensa WHL:n yön matsissa. Myöskin Shine vastasi taas odotuksiin ja kerää merkintöjä kovaan tahtiin. Nyt pariksi löytyi Tom Sestito ja lähtöjä tilillä on 24-kappaletta, joten kipinää roolin ottamiseen kyllä löytyy ja olisiko tässä 100-tappelun kaveri koko uraa ajatellen tällä tasolla.

OPJHL:ssä tuttu kaveri siirsi itsensä taas aikaiseen suihkuun. St. Michaelsin Rory Smith taisteli itselleen tällä kertaa match penaltyn ja head checking majorin, joten lepoakin saattaa olla kaverille tulossa ja pieni tauko tähän itsensä pihalle hommaamiseen.

AJHL:n yön kierros tajosi mielenkiintoisen ja kyseisen liigan sisällä tasokkaan kohtaamisen Amory Mudrewichin sekä Terry Chafferin välillä. Chaffer on tehnyt itselleen kovan nimen näillä kulmilla ja Mudrewich myös kantaa kovan kaverin leimaa otsassaan tällä tasolla.

MJAHL:ssä Q:n TOP-10 jätkien koriin varmasti mahtunut Kirk Forrest vetää tällä hetkellä täällä Halifaxin ryhmässä ja hoisi yön kierroksella itsensä ulos yksipuolisessa tappelussa 29-minuuttia nimiinsä kerräten. Forrest otti heti tämän kauden alkuun varsin tasaisen lähdön Tim Spencerin kanssa ja muutenkin suhteellisen uskottavan nimen hän itselleen rakensi Q:n sisällä.

 

[Animal]

Videoklippejä

http://download.ak-bars.ru/17/39_001.avi

http://download.ak-bars.ru/17/39_002.avi

http://download.ak-bars.ru/17/39_003.avi

http://download.ak-bars.ru/17/39_004.avi

Kazanin ja Moskovan Dynamon välisestä ottelusta tämän kauden Venäjän Superliigasta.

 

[HardCore Hooligan]

WHL:n tulisessa hässäkässä match penaltyn ottanut Pierre-Paul Lamoureux lepää viiden matsin ajan tämän kovan puristuksensa jälkeen. OHL:ssä linja oli tiukka ja pelikieltoja jaettiin runsaasti Kingstonin ja Bellevillen matsista. Tulokas Kyle Bochek on ulkona 10-peliä, toinen tulokas Peter Stevens voi liittää ansiolistaansa 8-peliä ja Bobby Bolt sekä Justin Wallingford saivat palkinnoksi 5-peliä. Kingtonin valmentaja Bruce Cassidy sai 3-peliä ja Bellevillea tässä tunnustusten jaossa edusti tapahtumin kehittymistä panoksellaan merkittävästi avittanut Matt Pelech, joka nappasi 6-peliä.
AJHL:ssä vuotuisen match penaltyn kirjannut Owen Chatwin huilaa neljä peliä ja yhteensä tuo nujakka tuotti kieltoa kahdelletoista pelaajalle ja molempien porukoiden valmentajille.

Mississaugan Fletcher taas palasi nälkäisenä pelikiellostaan ja otti heti merkinnän Bobby Daveyn kanssa. WHL:n Huntin ja McEwanin viimeisin lähtö oli kauden ehdotonta TOP-3 materiaalia CHL:n sisällä ja sinne voisi hyvinkin heittää myös Daveyn sekä Devin DiDiometen aiemman kohtaamisen.
DiDiomete otti myös kahden matsin kiellon tässä ja kahteen peräkkäiseen peliin lähdöt suoraan ensimmäisestä aloituksesta. Jälkimmäisessä pariksi löytyi Suomeen ensi kaudeksi vihjailtu ja ymmärtääkseni osittain alustavasti jo asioiden kohdalleen järjestyessä neuvoteltu Richard Clune, mutta tämä jää nähtäväksi.

 

[HardCore Hooligan]

OHL:ssä Scott Todd on loukkaantumisensa jälkeen palaillut kehiin ja kaverilla on aikaa vielä luoda pohjaa hyvällä nimellä poistumiseen näistä kaukaloista. Ensi yön kierroksella vastassa Peckham ja Oreskovic, joten isolle tanssille olisi tilausta ja mahdollisuus samalla isoon näyttöön. Viime kaudella Todd veti hyvän rupeaman ja eteni hyvin matsista toiseen, kunnes Pisellini tuhosi hänet Toddin kauden päättäneessä lähdössä.
Windsor on esiintynyt ryhmänä hyvin ja erityisesti tulokkaat Baldwin sekä Greenop ovat nostaneet runsaasti liigan kiinnostavuutta. Greenop voisi myös tulokaskorttiinsa poimia yhden ison nimen tästä matsista Owen Soundia vastaan, mutta pelejä toki tämänkin jälkeen vielä tähän kauteen riittää.
London ja Shine kohtaavan yöllä Guelphin, mutta sunnuntaina on heillä edessä helposti varsin kuumaksi ennustettava kamppailu Erien porukkaa vastaan. Peluso otti viimeksi näyttävän voiton Londonin Perrystä ja Shine heitti omaa showtaan tässä kolmen lähdön pelissään, joka varmasti painui Erien jätkien mieleen.

WHL:ssä kovalla vauhdilla itseään tutuksi tehnyt Kyle Beach ajautui tällä kertaa samoille raiteille Aaron Boogaardin kanssa. Luonnetta kaverilta kyllä löytyy vetää tyylillään ja tulokkaaksi vahva nousu ehkä liigan vihatuimmaksi pelaajaksi. Hyvin Beach on sähköä tuonut WHL:n kehiin ja varsin kovien kavereiden kanssa on ollut lyhyen uransa aikana jo tekemisissä. 13-merkintää napsinut Beach on näillä luvuilla ollut ehkä vähän yllättäenkin lännen aktiivisin tulokas, mutta toisaalta kyllä Beach tuota mainettaan on rakentanut jo tuolta alemmiltakin tasoilta lähtien ja on pistänyt asioita kehässä tapahtumaan.

 

[HardCore Hooligan]

Kyllähän Todd sieltä sen merkinnän itselleen yön kierroksella kaivoi ja hyvä nähdä tämäkin kaveri taas näissä kehissä. Kuitenkin hyvä nimi luotuna täällä ja muutamia isoja lähtöjä viime kausina. Erityisesti taistelut jo liigasta kadonneen Pisellinin kanssa jäävät varmasti elämään ja tekevät jo ne pelkästään Toddista merkittävän OHL-pelaajan.
Sarnian ja Peterboroughin peli taas heitti vastakkain tällä tasolla kokeneet Bobby Daveyn sekä Justin Soryalin ja nämä nimet takaavat kyllä melko varmasti korkean laadun yhteen osuessaan. Soryal veti myös hyvän kauden 2005-2006 ja on hyvä tekijä ainakin tällä junioritasolla. Voisi kuvitella Soryalin löytävän paikkansa ensi kaudellakin täällä yli-ikäisenä, mutta pelillisestikin hyvin toiminut kausi voi poikia jotain muutakin ja maisemat saattavat vaihtua.

OHL:n viime kauden TOP-10 porukkaan noussut Alex Penner vetää nyt Niagara Fallsin porukassa perinteisessä Golden Horseshoe-liigassa ja on siellä napsinut 123-minuutttia 29-pelissä. Muutekin muutamia mielenkiintoisia nimiä liigasta löytyy ja yksi tälläinen on 1989-syntynyt Adam Hermanus. Hermanus otti alkukaudesta neljä lähtöä OPJHL:n Burlingtonin paidassa ja on nyt pelaillut viimeksi täällä. 6`6 ja 255 takaavat hyvät lähtökohdat ja aika näyttää mihin osoitteisiin tämä kaveri vielä ajautuu.

 

[HardCore Hooligan]

Jr.B tasoa kun tuossa raapaistiin niin sielläkin väriä ja tapahtumia kaukaloissa riittää. Taso on kirjavaa näissä liigoissa, mutta monet tulevat CHL:n kehiin nousevat vetävät jossain vaiheessa Jr. B tason liigoissa ja toiset taas pelailevat näissä enemmän "ajankulukseen" kunnes ikä tulee vastaan. Toisin kuin Jr. A tasolta täältä harvemmin poimitaan suoraan yliopistoihin tai noustaan suoraan "ylös" CHL:n alaisiin liigoihin, mutta näinkin kyllä on tapahtunut. Toisaalta itse kaukalossa vedetään aina ylpeydellä ja kovaa kilpailua kyllä näihinkin porukoihin on.
Golden Horseshoe on tärkeä osa Kanadalaista juniorikiekkokulttuuria ja edesmennyt Hamilton Kilty B´s GHJHL:n sisällä ainakin minulle palanen tärkeää pelin sisäistä historiaa. Midwestern ja Western ovat kaksi muuta Ontarion Jr. B liigaa. Näissä Ontarion Jr. A:n tapaan tappelusta napsahtaa game misconduct ja tappelumäärät eivät nouse esim. lännen (KIJHL,VIJHL,PIJHL...) liigojen tasolle. Jos ajattellaan WOHL:n ykkösniminä esiin nostettuja Vance Jardinea sekä Matt Perreiraa; heistä Jardine on ottanut viisi ja Perreira neljä lähtöä kauden kuluessa.
Samaisessa liigassa on viime aikoina vetänyt muutamia matseja myös pienikokoinen Jeff Silver, joka vetää aika kovalla kulttipelaajan maineella ja on samalla kerännyt tämän kauden kuluesssa SOJHL:n Lucan Irishin riveissä 215-minuuttia 30-pelissä. SOJHL on entinen Jr.A tason liiga, joka nykyään on alimmalla Jr.D tasolla ja täällä ehkä tuo pelistä kadonnut gooni-termi on vielä ajankohtainen.
B:n liigoista SJJHL:stä voisi poimintana heittää viime matseista D. F. Barnes Jr. Celticsin Graham Jackmanin panoksen matsissa Slateworks CBN Jr. Starsia vastaan. Aikaan 59.24 79-minuuttia ja tässä puhutaan jo varsin kovan tason näytöistä. Kaveri napsi hässäkän yhteydessä mairittelevat kuusi game misconductia ja kolme fighting majoria. Yhteensä Jackman on kerännyt täällä 229-minuuttia 23-pelissä.

 

[HardCore Hooligan]

WHL:n edellinen kierros tarjosi varsin hyvänlaatuisen 156-minuutin hässäkän Kamploosin sekä Vancouverin välillä, mutta kyseisen pelin merkittävintä antia taisi ehkä olla Kassianin ja Lucicin lähtö. Poistuva ja todennäköisesti tuleva mestari tanssilattialla ja aika ympäripyöreä tasuri tässä isossa tanssissa aikaiseksi saatiin. Kassian on kyllä pitänyt asemansa ja ollut kiitettävän halukas, mutta aivan samanlainen ote hänellä ei ole ollut kuin vaikka viime kaudella. Tämän pelin paha uutinen oli Vancouverin Huntin Loukkaantuminen ja tässä mahdollisesti Huntin myötä katoaa paljon viihdearvoa WHL:n matseista.

OHL:ssä Windsorin porukka on ottanut kahdessa viime matsissa mukavat neljä lähtöä tililleen ja tilanne saattaa pysyä samana, kun joukkue ottaa heti uusinnan viime yön vastustajaansa myös halukkaasti esiintynyttä Plymouthia vastaan. Richard Greenop nappasi yön pelissä tulokkaaksi kovan päänahan Tom Sestitolta ja saattaa hyvinkin arpa heittää nämä jätkät vastakkain taas ensi yönäkin. OHL:stä tulee muutamia mielenkiintoisia nimiä varausikään ja ensimmäisenä esiin nousevat juuri Greenop ja Erien Peluso.

OPJHL:ssä Steve Natywary kävi yöllä taistelun toistamiseen Georgetownin Peter Mrksicin kanssa ja molemmille vielä ylimääräiset gross misconductit pipojen poistamisesta. OPJHL:stä poistui myös yksi liigan sisäinen kova nimi, kun Louis Davino siirtyi NOJHL:n North Bay Skyhawksin riveihin. Kaverin saldoksi OPJHL:stä jäi 168-minuuttia 30-pelissä ja Davino on tehnyt nimeää tunnetuksi myös yhteenotoilla tuomareiden kanssa sekä aika härskillä pelityylillään.

 

[HardCore Hooligan]

Shine onnnistui taas poimimaan kaksi merkintään Erien tulokkaita Liambasia sekä Gazdicia vastaan. Odotetusti tässä kuumassa parissa myös Peluso luopui kintaistaan ja vastaan asettui hyvällä asenteella jo muutaman kauden näissä kehissä vetänyt pienikokoinen Jordan Foreman. Foremanhan myös astui esiin joukkueiden edellisessä matsissa ja lähetti omat terveisensä Erien 1990-syntyneen Kelly Geoffreyn suuntaan.

WHL:ssä 1990-syntynyt Tayler Jordan on noussut takaisin tulokaspörssin ykköspaikalle 14-merkinnällä. Tayler Jordan oli vasta WHL:n Bantam Draftin 84-varaus 2005 ja siltä pohjalta olisi odottanut ainakin vuotta tai ehkä jopa kahta tuolla alemmilla tasoilla. Kuitenkin Jordan nousi fyysisen pelaajan statuksella 16-vuotiaana heti junnujen korkeimmalle tasolle ja veti viime kaudella AAA midget tasolla Tisdale Trojansin ryhmässä keräten 35-matsissa tälle tasolle hyvät 150-minuuttia. Ei ole aivan terävintä kärkeä kohdannut, mutta kuitenkin pääsääntöisesti itseään vanhempia kavereita ja toisaalta tietyssä mielessä nuori ikä näissä kehissä saattaa sotia pelaajaa itseään vastaan. Sillä yksi kirjoittamattomista säännöistä on, että kokenut tappelija ja erityisesti yli-ikäinen kaveri ei syyttä haasta nuorta jätkää, ei ainakaan 16-vuotiasta tulokasta. Aikanaanhan varsinkin tuo Jr. A:n ja myös siitä alemman tason liigojen goonimaine tuli yli-ikäisten pelaajien haalimisesta porukoihin lähinnä peloittelemaan sekä hakemaan yli-otetta vastustaan jätkistä.

 

[HardCore Hooligan]

Pari Barrien kaveria on myös napannut huilit itselleen OHL:n sisällä ja pisimpään sivussa kehistä on Cory McGillis, joka sai Peterboroughin Brett Theberge käsittelystä palkkioksi viisi matsia. Samasta tilanteesrta myös Matthew Bragg sai nimiinsä kahden matsin kiellon ja melko vakuuttavat misconductin sekä kaksi game misconductia. Tuollainen fyysinen perus OHL-pelaaja Cory McGillis tuli Barrien ryhmään sisään Windsorista ja varsin tervetullut lisä hän on aggressiivisen pelityylinsä puolesta Barrien riveihin ollut, vaikka ei nyt niin suuresti ole varsinaisena tappelijana O:n uransa aikana esiin noussut. Vähän samatyylisiä kavereita Barriella on riveissään jo Michael Lombardin ja Richard Clunen kautta, mutta tuollainen selkeä vastuunkantaja tappeluosastolta joukkueesta puuttuu.
Yli-ikäinen Jordan Grant oli Barrien leirillä, mutta ei paikkaa itselleen löytänyt ja suhteellisen innokas kaveri Grant oli O:n uransa aikana. Kohtasi jätkiä laajalla otoksella ja ainakin kauteen 2004-2005 mahtui yksi mieleen painunut 8-ottelun pelikielto kuumassa Sault Ste. Marien sekä Sarnian välisessä matsissa, jossa Reg Thomas pisti tapahtumat alkuun mailallaan ja sai siitä 15-pelin kiellon. Myöhemmin Sarnian jätkät Grant ja Haley heittivät vastauksensa tähän haasteeseen ja asia herätti varsin hyvin kohua pari kautta sitten.

Jr. A:n kehissä OPJHL:ssä Markham sekä Durham saivat aikaan viime kieroksella hyvät neljätoista game misconductia matsiin ja tämän playoff sarjan jatkuessa tunteet varmasti tulevat pysymään kuumina. Mukana minuutteja keräämässä oli Daniel Torres, joka kokosi täällä 2003-04 tähän liigaan kovat 243-minuuttia 41-pelissä, mutta parilla OHL:n vierailullaan oli yllättävän mitäänsanomaton ja vaisu. Kaveria pidettiiin tuollaisena kuumana ja varsin räjähdysalttiina pelaajana, joka ajaa ja pelaa jatkuvasti sääntöjen rajamailla. Kuitenkaan uraa näistä hyvistä odotuksista huolimatta ei ylhäällä tullut ja nyt vetää yli-ikäisenä edelleen täällä. Tähän kauteen koossa on 123-minuuttia ja niistä vain pari varsinaista lähtöä. Vetivät olemmat viime kaudella mainitsemani Davinon kanssa samassa joukkueessa täällä ja pari aika kuumaveristä jätkää oli heitetty samaan koppiin, mutta molempien on haettava ensi kaudeksi pelipaikka jostain muualta.
Kuten pääjunioriliigoissa Jr.A tasolla vetävät jätkät ovat tällä hetkellä 1990-1986 syntyneitä, mutta alas mentäessä erään liigat laskevat nyt yli-ikäisiksi myös 1985-syntyneet ja tätäkin kautta voi vielä kauden itselleen ostaa iän muualla tulessa vastaan.
Tässä parissa Durhamin paidassa vetää Kingstonin varaus 1989-syntynyt David Johnson, joka on luonut hyvin nimeää täällä tällä kaudella ja toivottavasti palaa vielä O:n puolella jatkamaan ison liigan uraansa. Yön matsissa kaksi peliä Kingtonin paidassa vetänyt Johnson hankki myös itselleen game misconductin ja fighting majorin samaan aikaan kuin Torres.

 

[HardCore Hooligan]

OPJHL:n playoff matseissa Miltonin sekä Bramtonin välillä nähtiin maalivahdit mukaan imaissut hässäkkä 57.00. Mukavat 11 game misconductia ja eikohän näitä suurempia hässäköitä tule vielä tiuhaan tahtiin täällä Jr. A tasolla playoffien käynnistyessä muuallakin. Liigojen sisäisten välienselvittelyjen jälkeen siirrytään pelaamaan Royal Bank Cupista (entinen Manitoba Cup) pääjunioriliigojen tyyliin ja perinteisesti ainakin eri puolelta tulevien joukkueiden kohdatessa tapahtumia riittää. Tosin ennen tätä vaihetta OPJHL:n ykkönen vetää SIJHL:n ja NOJHL:n mestareiden kanssa Ontarion kuninkuudesta ja muistaakseni NOJHL:n porukka on tänä vuonna isäntänä.

Jr. B tasolla ei tuollaista yleistä mestaruusturnausta ole, mutta sielläkin näistä useamman liigan keskinäisistä mestaruuksista pelataan ja pääsääntöisesti lännen porukoiden kesken väännetään Keystone Cupista. Myös Thunder Bayn alueelta Ontariosta osallistutaan tähän kisaan ja panosten kasvaessa Keystone Cup on loistava näyttämö bench clearing brawlille, jos menneisyyteen päin sivuja käännetään.
KIJHL:ssä Cody Smith on ottanut 330-minuuttia 47-pelissä ja jäänyt jäähyittä vain kuudessa matsissa. Tämä on kaikki sarjatkin huomioon ottaen varsin mukava vauhti. Mielenkiintoisista nimistä WHL:n Kelownan listoilla oleva Mandeep Nijjar on ottanut 28-matsissa 185-minuuttia ja on 1989-syntynyt, joten ehkä ensi vuonna sotimaan isoon liigaan pysyvästi ja kaksi peliä siellä kaverilla on jo tilillä. Samassa joukkueessa pelaa ymmärtääkseni Itävaltalainen 1989-syntynyt Taylor Holst, jolla on tilillä 213-minuuttia ja tietojeni mukaan varsin sähäkkä sekä kuumaverinen kaveri on kyseessä. On käynyt BCHL:ssä Jr. A:n puolella ja tuo on usein kuljettu tie täällä: KIJHL, BCHL ja joidenkin kohdalla sitten ehkä WHL tai Yliopisto.

Jr. C tason liigoista tuollaisia kiekkokartalta heti mieleen nousevia ovat ainakin Great Lakes ja Niagara junior C, jotka molemmat ovat toimineet jo pitkään ja näin ottaneet paikkansa. Niagarassa on myös playoff matsit jo käynnissä ja siellä Dundas Bluesin sekä Dunnville Terriersin pelissä 9.2. jaettiin hyvät 248-minuuttia. Varsinkin aikanaan tuollaiset luvut olivat melko arkipäiväisiä tällä tasolla ja tappelukulttuurin kannalta näilläkin liigoilla on oma tärkeä paikkansa, kun puhutaan 80 ja osittain vielä 90-luvunkin juniorikiekosta. Juuri Dundasin Jamie Johnson vei täällä runkosarjan jäähyt nimiinsä 222-minuutilla 33-pelissä ja täältä harvemmin ura johtaa myöhemmin pääjunioriliigoihin, yliopistoihin tai ammattilaisliigoihin. Mutta yhtenä esimerkkinä NHL:ään asti nouseesta entisestä Jr. C pelaajasta voisi mainita vaikka Aaron Downeyn, joka on pelannut Ontariossa Jr. C, B ja A tasoilla sekä pääjunioriliigassa.

 

[HardCore Hooligan]

QMJHL:ssä Cormier ja Spencer ottivat matsin ja siinä vastakkain oli arvottu mielestäni liigas tämän hetken kaksi kovinta. Olkapää ongelmista kärsinyt Cormier oli odotetun vahva ja hoiti osuutensa kunnialla, mutta iso poiminta myös Spenceriltä hänen korttiinsa.
OHL:ssä liigan ykköspaikkaan Oreskovic kohtaamisillaan tarttunut Peckham kävi sodan liigaan vauhdilla palannutta Fletcheria vastaan ja Fletcher on kyllä olllut kovassa iskussa palattuaan. Näillä näytöillä lähtee ensi kauteen paikan liigasta ottaessaan TOP-5 lähtöruudusta ja on kyllä ehdottomasti ison liigan pelaaja. Myös loukkaantumisen jälkeen kehiin palaillut kokenut Scott Todd on ollut hyvällä asenteella kehässä, mutta ehkä se isoin viesti muulle liigalle odottaa vielä postitusta. Todd otti paluunsa merkiksi ensimmäisenä lähdön juuri Phil Oreskovicin kanssa, mutta Oreskovic otti kyllä edun tästä mukaansa.
Jordan Shine on nyt kerännyt nimiinsä 26-merkintää ja eiköhän kaveri pistä 30-tappelun rajan rikki tähän kauteen. Seuraavaksi Londonilla on vastassa Windsor ja siinä on taas paljon halukkaita jätkiä samaan aikaan laatikossa. Shine ehkä unohtui vähän viime kauden aikana hyvän tulokaskautensa jälkeen ja silloin hän oli 16-vuotiaana Barrien halukkain jätkä. 16-vuotiaana harvemmin tuollaisia isoja sisääntuloja näihin liigoihin tehdään tappelurintamalla, mutta kyllä se aina kertoo paljon kaverin luonteesta ja pelityylistä, jos tuon ikäisenä paljon lähtöjä nimiinsä napsii.
B.J Crombeen pelasi Shinen tulokaskaudella myös Barrien riveissä ja hän oli viime vuosilta yksi tuollainen kaveri O:n puolelta, joka 16-vuotiaana teki hyvän sisääntulon tälle tasolle ja otti esim. ikäisekseen ison voiton silloin yli-ikäisestä T.J. Reynoldsista.

 

[HardCore Hooligan]

WHL:ssä Garet Hunt on sivussa useamman kuukauden loukkaantumisen vuoksi ja kausi on hänen osaltaan ohi. Harmi näin minun silmissäni myös siinä mielessä, että Vancouverilla on hyvä porukka kasassa ja Hunt ei panoksellaan siis väritä tulevia playoff-matseja. Itse nostaisin kaverilta esiin tältä kaudelta erityisesti lähdöt James McEwanin kanssa ja toivottavasti palaa vielä yli-ikäisenä kehiin täällä.
Vancouverilla oli ainakin ennen Huntin loukkaantumista viime kausien tapaan yksi kovimmista ryhmistä heittää kaukaloon lännessä Milan Lucicin johdolla. Todennäköisesti viimeistä kauttaan täällä vetävä AJHL:n Drumheller Dragonsin kautta tullut J.D Watt ei ole tällä kaudella kovin innokkaasti kintaitaan viskellyt ja osuutta saattaa olla esiin nostetuilla Calgary Flamesin ohjeilla, mutta omaa kyllä ihan vakuuttavan taustan viime kausilta ja varsin röyhkeä kaveri Watt on pelityyliltään ollut.
Tuollainen taisteleva peruskanukki laituri Kendall McArdle tuli sisään Moose Jaw ryhmästä ja tuo kovuutta joukkueen riveihin erityisesti nyt Huntin poistuessa. Mielenkiintoista joukkueen tilanteessa on se, että Lucic on ryhmän tehokkain jätkä ja toisaalta ehdoton ykköstappelija. Ensi kaudella saattaa esim. 1990-syntynyt Dillon Scholten ottaa paikan joukkueesta ja mahdollisesti samalla vastuuta näistä tappeluista. Scholten pelailee nyt PIJHL:N Hope Icebreakersin paidassa ja siellä koossa 92-minuuttia 28-pelissä.
Scholten on Jr.B:n kehissä tällä kaudella kohdannut varsin hyvin itseään esiin nostaneen Liam Jeffriesin, joka on napsinut vakuuttavat 199-minuuttia 18-matsissa PIJHL:n peleissä. 1989-syntynyt Jeffries on WHL:n Kootenayn pelaaja, joka varmasti tavoittelee paikkaa ylhäältä taas ensi vuonna ja melko värikkäästä kiekkosoturista voidaan tässä yhteydessä puhua.

OHL:ssä Erie ja Owen Sound vetävät myös ensi yönä vastakkain ja tämä voi poikia varteenotettavia pareja liigan sisäisten asetelmien kannalta. Peluso ja Peckham lähtö olisi varmasti monelle O:n seuraajalle mieltä lämmittävä palkinto liigan seuraamisesta ja nostaisi panoksetkin varsin korkealle..

 

[HardCore Hooligan]

OPJHL:n playoffit poikivat kuuman 15-game misconductin ja reilun 350-minuutin matsin Burlingtonin sekä Georgetownin välillä. Tämän lisäksi Steve Natywaryn kanssa kahdesti tanssilattialle astunut OHL:n Peterborough Petes leirillä kauden alla poikennut Peter Mrksic otti match penaltyn tappelusta hankitun game misconductin tueksi ja samaan aikaan majorin hankki Burlingtonin Josh Shrum. Viime kaudella Jr. B tasolla pelannut Shrum pääsi tappelun makuun edellisessäkin joukkueiden väännössä ja silloin vastaan asettui toinen yli-ikäinen Kyle Schwende. Georgetownin Jeremy Whelan poimi myös tupla majorin ja game misconductin. Lähtö oli hänelle ottelusarjan toinen ja tämä 1987-syntynyt kaveri on yleisesti arvostettu sarjan sisällä tuonne TOP-5 koriin.

Viime kaudella vielä OPJHL:ssä vetänyt OHL:n tulokas Luke Gazdic otti viime yön kierroksella kaksi merkintää tulokaskorttiiinsa Phil Oreskovicin kanssa ja heitti näissä hyvän panoksen. Kaveri tuntui hyvän alun jälkeen pudonneen Greenopin kyydistä, mutta näillä lähdöillä nousee mielestäni aivan kantaan taistelemaan vuoden tulokkaan tittelistä. Kaverit sijoittivat nämä lähtonsä kahden ensimmäisen erän alkuun ja kuten kuuluukin suoraan aloituksesta asiaan.

 

[HardCore Hooligan]

OHL:ssä peräkkäisistä kohtaamisista huolimatta tarjontaan ei kuulunut Peluso vastaan Peckham tanssia. Sen sijaan Gazdic ja Oreskovic ilmoittautuivat taas mukaan ja hanskat putoaivat suoraan ensimmäisestä kiekon pudotuksesta, kuten heillä näyttää vähän hyväksi tavaksi tulleen. Oreskovic ei myöskään tullut aikanaan ovet paukkuen liigaan sisään 16-vuotiaana, mutta on noussut uskottavaksi tekijäksi liigan sisällä ja Gazdicille nämä lähdöt tuovat paljon uskottavuutta lisää.

WHL:ssä Kootenay sekä Spokane tarjosivat pirteän lopun peliinsä, kun viisi paria ajautui vastakkain reilun kolmen minuutin sisään. Täällä taas varmasti pettymys monelle paikalle vaivautuneelle oli, että Boogaard ja Portlandin kapteeni McLaren pitivät kintaat lämmittämässä käsiään. Portland on tälläkin kaudella ollut halukas joukkueena Saskatoonin kanssa ja viime kaudellakin se oli ryhmänä koko lännen aktiivisin. Viime kauden porukasta McLaren jatkaa, mutta koko liigan innokkain merkintöjen poimija Garth Collins jäi ulos liigasta.

 

[HardCore Hooligan]

WHL:ssä Kyle Beach sai maistaa oman rotan ja ärsyttäjän roolinsa kovuutta jälleen kerran. Cody Smuk pudotti kaverin ja tietojen mukaan mursi Beachin leuan suoraan aloituksesta lähteneessä tanssissa. Pipot pois ja viestiä perille, mutta vähän perinteisen rotan maineen vastaisesti Beach on kyllä luopunut hanakasti myös kintaistaan ja ottanut isojakin tilauksia vastaan. Ehdottomasti värikäs ilmestys lännen kaukaloihin tämä kaveri ja uskoakseni nousee vielä monessa mielessä isojen otsikoiden pelaajaksi täällä.

Windsorin Ryan Baldwin, joka on yksi OHL:n lupaavimmista uusista kasvoista mursi kätensä matsissa Owen Soundia vastaan ja on ulkona kehistä. Kyseisessä pelissä Baldwin kohtasi Lane MacDermidin ja nappasi siitä ison päänahan itselleen sekä joukkueelleen. Lane MacDermid on myös 1989-syntynyt tulokas ja hän taas otti näyttävän voiton myös 1989-syntyneestä Windsorin Jordan Nolanista tällä kaudella, joten sähköä oli taustalla ja viestiä vietiin varmasti tässäkin. Nolan taas ei ole pariin kuukauteen luopunut kintaistaan ja aika napakan oikean hän tuossa lähdössä joutui nielemään.

MJHL:ssä on vielä runkosarjan matsit kesken, mutta täältä löytyy aina mainitsemisen arvoinen yli 300-minuutin kaveri. Dauphinin Tyler Harder on jo nyt kerännyt ilahduttavat 337-minuuttia ja aivan sama tahti tällä yli-ikäisellä pelaajalla ei ollut aikanaan WHL:n kehissä, jolla tosin oli siellä silmävammaa ja aivotärähdystä nyt ainakin hidastamassa vauhtia.

 

[HardCore Hooligan]

SJHL:ssä runkosarja on takana ja kauden tärkeimmät matsit jo käynnissä. Täällä jäähyt otti nimiinsä La Rongen Joe Cook 251-minuutilla 54-pelissä, joten kukaan ei tuota 300-minuuttia rikkonut. Cook on käynyt WHL:ssä Saskatoonin paidassa vetämässä muutaman matsin ja juuri La Rongessa taas veti 2004-2005 yli-ikäisenä Tanner Schultz, joka poimi kovat yli 40-merkintää WHL:ssä juuri Saskatoonin paidassa kaudella 2003-2004. Cook on ns. native hockey-jätkiä ja La Rongen paidassa tälläkin kaudella oli useampi tämän taustan omaava pelaaja.
Schultz oli parhaimmillaan äärimmäisen halukas ja innokas tappelija WHL:ssä ja asemaltaan vähän samaa tasoa mitä vaikkapa James McEwan on nyt liigan sisällä. Pari näyttävää tappiota, muutama yllättävän kova panos itseään etukäteen kovempaa tekijää vastaan ja aika monta viihdearvoltaan melko korkeatasoista lähtöä. Toi muutenkin hyvin väriä tähän liigaan aikanaan ja pisti muutamia tarinoita aluilleen.
Ei nyt ehkä nouse aivan Saskatoonin legendojen joukkooon, kun ajattelee seuran paitaa kantaneiden pelaajia nimiä vuosien varrella. Sen enempää asiaa pohtimatta mieleen nousee ainakin Wendel Clark, Tony Twist, Joey Kocur ja näistä poiketen hetken muuallakin tällä tasolla pelannut Dave Brown. Omana poimintana kaikkien muiden joukosta voisin tähän lisätä Shawn Yakimishyn, joka ainakin minun silmissäni on vahvasti leimautunut Saskatoon Bladesiin ja oli aikanaan kovan luokan soturi.

MJAHL:stä löytyy yli 300-minuutin mennyt Summerside Western Capitalsin Mike MacIsaac, joka on täällä samalla iskenyt melkein maalin peliin. Kirjautti Halifax Mooseheadsin riveissä yhden matsin ylhäällä tähän kauteen ja on tyyliltään tuollainen sähäkkä vastustajan pelin sekoittaja sekä tapahtumien hämmentäjä kaukalossa.

 

[HardCore Hooligan]

OHL:ssä mielenkiintoiseksi ottelupariksi muodostuneen Londonin ja Erien edellinen matsi poiki näin jälkikäteen Erien Patrick Leen ansiolistaan 8-pelin kiellon. Lee lähetti postia Londonin tulokkaan Sam Gagnerin suuntaan tämän juuri heitettyä maalin ja tämä varmasti kuumentaa osaltaan tunteita lisää jatkossa näiden joukkueiden välillä. Jordan Shine heitti kyseisen pelin lopussa omat showboat-kuvionsa tappelun jälkeen ja runkosarjan päättävissä matseissa 16 sekä 17.3 uskoakseni tulee taas tapahtumaan.
London on vetänyt muutekin hyvin ja on aivan kärkipään ryhmiä OHL:n sisällä. Joten liigan yhdeksi väriläiskäksi noussut Shine, pientä hiljaiseloa viettänyt Jarram, innokkuuttaan tällä kaudella vähentänyt Beaulieu sekä pienikokoinen, mutta kova luonteinen Foreman ovat varmuudella mukana tulevissa Playoff-kuvioissa.

OHL:ssä Theo Peckham otti tililleen tappion Scott Fletcheria vastaan ja status kieltämättä kaipaisi nyt nostoa tuon kaverin ykköspaikan takeeksi. Owen Sound vetääkin juuri lauantaina Londonia vastaan ja tässä matsissa jotain pientä viihdykettä voitaisiin kansalle heittää. Tällä hetkellä ehkä hivenen halvalla Peckham on kiinni tuossa ykköspaikassa, mutta tuollainen tasaisen varma suorittaja läpi O:n uransa ja ne varsinaiset isot näytöt ovat kuitenkin suhteellisen vähissä. Viime kaudellakin isoin viesti muulle liigalle taisi tulla juuri Oreskovicin kanssa ja kävi myös mittailemassa Valabikin tasoa melko yksipuolisessa, mutta toisaalta viime kauden asetelmien kannalta mielenkiintoisessa isojen nimien lähdössä.

QMJHL:ssä Saint John Sea Dogsien Brett Gallant on ottanut tililleen 25-lähtöä runkosarjaan ja tämä 1988-syntynyt kaveri on vakiinnuttanut asemansa kovana middleweight taistelijana liigan sisällä. Heittää melko varmasti hyvän panoksen ja ottaa tuollaisia tunnetta nostattavia matseja, jotka varmasti vetävät yleisön mukaan.

 

[Aatos]

Jos haluat nähdä tappelua suosittelen Thai/kickboxingia, UFC:ta tai vaikka Amin Asikaisen otteluita. Niissä todelliset ammattilaiset näyttävät osaamistaan.

Aikanaan Joku väitti Mäkkärin pärjänneen 86-kiloiselle kansallisen tason nyrkkeilijälle. Olin samaan aikaan Nääshallilla Tampereella reenaamassa, ja kyllä puoliammattilainen nyrkin heiluttaja nimeltään Toppari leikki Mäkiahon kanssa.
Ja kyllä sen Tonykin ymmärsi.

Onneksi Goonikulttuuri on kuolevaa kansanperinnettä, ainakin suuntaus on hieman sellainen. Ja Mäkkäri pelaa niin pelasi A-junnuissa Ilveksessä keskittyen maalin tekoon. Sitä on mukavaa katsoa. Toki ketjun "ylläpitäjällä" on oikeus hehkuttaa näitä nyrkkiheiluu-juttuja. Itse pidän touhua varsin typeränä, olkoonkin että kirjoitukseni on provokatoorinen.

Edit: korjattu erään kirjoittajan pyynnöstä.

 

[Mielikuvitushahmo]

Onneksi Gooniekulttuuri on kuolevaa kansanperinnettä, ainakin suuntaus on hieman sellainen. Ja Mäkkäri pelaa niin pelasi A-junnuissa Ilveksessä keskittyen maalin tekoon. Sitä on mukavaa katsoa. Toki ketjun "ylläpitäjällä" on oikeus hehkuttaa näitä nyrkkiheiluu-juttuja. Itse pidän touhua varsin typeränä, olkoonkin että kirjoitukseni on provokatoorinen.

Ei se ole ollenkaan provoa, varsinkaan kun pistät sen juuri tähän ketjuun. Kaikenmaailman Niklas Hagmaneille lienee omat ketjunsa, siellä on varmasti myös sinulle ymmärtäjiä.

 

[HardCore Hooligan]

OPJHL:ssä tähän kauteen 194-minuuttia ottanut Murray Free on nostettu ylös Lindsayn pudottua jatkosta ja kaveri otti yön kierroksella ensimmäisen virallisen ison liigan lähtönsä Sarnian Dalton Proutin kanssa. Oshawan paidassa nyt vetävä OPJHL porukkansa kapteeni Free on jo 1988-syntynyt uusi nimi liigaan, kun vastassa ollut Sarnian toisen kierroksen varaus Prout on 1990-syntynyt tulokas ja esiintyi tässä tappelussa ikäisekseen varsin hyvin. Prout veti viime kaudella Windror Jr. Spitfiresin paidassa ja tappelijaa kaverista ei ole odotettu Sarniaan, mutta kyllä tuolta midget-tasoltakin löytyy ja aina varataan kavereita jo ns. tappelijan nimellä.
Kierroksella myös Jordan Shine jatkoi matkaansa kohden 30-tappelua ja tällä kertaa korttiin tuli tuli tuollaisen fyysisen viime aikoina pariin otteeseen verta luovuttaneen OHL:n perusnimen Brandon Biggersin nimi, joka oli tuossa jokin aikaa sitten melko pahasti alakynnessä WHL-veteraanin Dalyn Flattin kanssa ja itse taas vähän sitä ennen vei Ryan Wilsonia suhteellisen laadukkaassa OHL-tappelussa vasurillaan.

Ontarion Jr.A kehissä SIJHL:n matsissa Dryden Ice Dogsien sekä Thunder Bay Bear Catsin välillä tarjottiin kunnon viihdettä perinteisen jääkiekon ystäville. Toisessa erässä tunteet nousivat pintaan ja seurauksena tästä ajassa 26.33 kirjattiin tuollaiset 400-minuutia. Ja jos en kovin pahasti väärin laskenut tuloksena oli myös 25-game misconductia, joten todella kovalla tasolla tässä matsissa liikuttiin ja SIJHL nosti taas itseään liigana esiin.
Bear Catsien riveistä löytyy myös kaksi aina haastavan 300-minuutin ylittäjää. AJHL:stä tullut Leci Cifra on taistellut aikaan 308-minuuttia ja Andy Schenn kerännyt 303-minuuttia, joten edukseen on tämä joukkue kaukalossa esiintynyt.

 

[Animal]

Onneksi Gooniekulttuuri on kuolevaa kansanperinnettä, ainakin suuntaus on hieman sellainen.

Vielä kun sinä reppana edes tietäisit, mitä on/oli gooni(e)kulttuuri.

 

[Aatos]

Kolme vuotta tämä reppana vietti jenkeissä, ja tuli muutama Ahl +NHL -ottelu katsottua. Enemmän kyllä AH-liigaa. Ja tuli kyllä pelattuakin, mutta hieman alemmalla sarjaportaalla.

Aina olen ihaillut taitavia yksilöitä, joissa kovuus on läsnä.
Esimerkkinä vaikkapa nuori Darius Kasparaitis, joka ajeli kentän isoimpia ukkoja, ja otti lättyynsä silloin tällöin. Vaikka ei Darius nyt mikään Lemiöö ole.

Tai toisena Wendel Clark, tai vaikka Suomesta Tinke, joka otti iskuja vastaan maalin edessä. Ja meni sinne uudelleen ja uudelleen.

Se on todellista kovuutta. Ei siitä kannata palkoja vetään nenään jos joku tuo vähän erilaista mieltä tähänkin ketjuun. Keltä se on pois ?

 

[Shejbal]

Aina olen ihaillut taitavia yksilöitä, joissa kovuus on läsnä.
Esimerkkinä vaikkapa nuori Darius Kasparaitis, joka ajeli kentän isoimpia ukkoja, ja otti lättyynsä silloin tällöin. Vaikka ei Darius nyt mikään Lemiöö ole.

Tappelut on mielestäsi ikäviä, mutta samalla ihailet miestä joka taklaa vastustajilta polvia paskaksi liian matalilla taklauksillaan. Mielenkiintoista.

 

[Aatos]

Tappelut on mielestäsi ikäviä, mutta samalla ihailet miestä joka taklaa vastustajilta polvia paskaksi liian matalilla taklauksillaan. Mielenkiintoista.

En suinkaan ihaile tahallisia vahingoittamisia, Darius on joskus taklannut puhtaastikin. Mutta tekevälle sattuu. Muita kommenttejani en jaksa toistaa..

 

[HardCore Hooligan]

Perinteinen Golden Horseshoe tarjosi viime kierroksellaan myös ison lähdön kyseisen liigan sisällä ja täällä tanssilattialle astuivat Alex Penner sekä Adam Hermanus. Tuoreemman linjan kaveriksi Hermanus kulkee isolla nimellä ja Penner kuten todettua olisi vielä OHL:ssä pelatessaan isoja nimiä sielläkin. Viime kaudella otti useita kovia nimiä korttiinsa ja kävi myös mittailemassa Pisellinin tasoa todeten sen varsin kovaksi sillä kertaa.
Penner on hieman tuollainen goonin up-tyyppi tyyliltään kaukalossa ja varsinkin täällä alemmilla tasoilla vetäessään on heitellyt showboat-osastoa aivan riittämiin. Kuitenkin pääsääntöisesti arvostettu täällä yhdessä Welladin niin ikään 1986-syntyneen Brad McKenzien kanssa sarjan ykkösnimiksi ja on tuollainen pelaaja liigan sisällä, jonka jutut herättävät paljon keskustelua puolesta sekä vastaan.

NOJHL:n kehiin siirtynyt Louis Davino jatkoi tutulla linjallaan ja otti kaksi misconductia (Verbal Harassment of an Official) sekä game misconductin samaan saumaan. Tätä edeltäneessä matsissa viikolla Davino otti lähdön yhdessä Sudburyn Yli-ikäisen Brodie Wilsonin kanssa, joten sama kaveri ja maisemat vain taustalla vaihtuvat. Davino on hakenut pelipaikkaa OHL:stä sekä Q:n puolelta ja olisi toki ollut mielenkiintoista nähdä tätä värikästä kaveria pysyvästi näissä liigoissa.