Minkä kirjan luit viimeksi / mitä luet nyt?

[heketsu88]

Jaakko Tahkokallio: Pimeä aika: kymmenen myyttiä keskiajasta

Jaakko Tahkokallio käsittelee teoksessaan kymmentä myyttiä keskiajasta: 1: Linnanherrat sortivat maaorjiaan ja hallitsivat pienoisvaltakuntiaan. 2: Kirkko hallitsi ihmisten elämää. 3: Keskiaika hävitti antiikin perinnön. 4: Kirkko esti luonnontieteen kehityksen. 5: Ihmiset uskoivat, että maa on litteä. 6: Kirjoja valmistivat munkit kirkon alaisuudessa. 7: Kirkko Keskiaika oli julmuuden ja väkivallan aikakausi. 8: Keskiajalla poltettiin noitia. 9: Keskiajan ihmiset olivat impulsiivisia ja lapsellisia. 10: Keskiajan sodankäynti oli kömpelöiden ritarien rynnäköintiä. Tahkokallion mukaan keskiajan myytit ovat syntyneet myöhemmän aikakausien, muun muassa renasanssin ja valitusajan ajanjaksona. Lisäksi muun muassa hänen mukaansa historiankirjoituksissa on sorruttu vaistomaisesti pitämään keskiaikaa pimeänä aikana.

 

[Valapatto]

Tällä hetkellä menossa viisi eri kirjaa, joista yksi kuunneltavana. On venäläistä klassikkoa, nykypäivän agenttitarinaa, töihin liittyvää kirjallisuutta, sekä Venäjän nyky-yhteiskuntaa kuvaava teos. Luureissa kevyempänä Rob Halfordin elämäkerta. Valinta aina tilanteen mukaan ja äänikirja mukana lenkillä. Kyllä nykypäivän tekniikka on hienoa.

 

[Sue]

Caroline Criado Perez: Näkymättömät naiset - Näin tilastot paljastavat miten maailma on suunniteltu miehille.

Jotkin kohdat (esimerkiksi armeijan marssiaskeleen pituus tai pianon koskettimien mitoitus) koskettavat myös pienikokoisia miehiä. Tykkään kirjan tavasta ravistella sitä käsitystä "normaalista", joka omaankin ajatteluun on pesiytynyt.

 

[Minor]

Vuoden alussa otin tavoitteeksi lukea enemmän kirjoja. 50 kirjaa oli pyöreä tasaluku mihin tähdätä.

"Professorin" innoittamana otanpa itsekin tavoitteeksi lukea vuoden 2021 aikana 50 kirjaa. Vuosi alkaa 10 päivän lomalla joten siinähän on jo hyvä aloittaa.

 

[vetti]

Kun noi hehkutetut Max Seeckin pari kirjaa saan pois alta, ne kun ovat lainoja, niin sitten siirryn lukemaan Obamaa.

Seeckit on muuten ylihypetettyjä. Kyllä ne lukee, mutta ei tullut intoa lukea niitä lisää.

 

[vetti]

Caroline Criado Perez: Näkymättömät naiset - Näin tilastot paljastavat miten maailma on suunniteltu miehille.

Jotkin kohdat (esimerkiksi armeijan marssiaskeleen pituus tai pianon koskettimien mitoitus) koskettavat myös pienikokoisia miehiä. Tykkään kirjan tavasta ravistella sitä käsitystä "normaalista", joka omaankin ajatteluun on pesiytynyt.

Tuota olen itsekin harkinnut. Kerro sitten kannattaako.

Kun olen pituuden puolesta ihan miehen mitoissa (joskus siitä on haittaa kun lamput on perkule liian alhaalla), niin ei tule tuollaista ajateltua.

 

[SOF1969]

Syystä jota en tiedä, appivanhemmat ostivat minulle joululahjaksi Samu Haberin elämänkerran. Ehkä ne ajatteli että kun olen rokkimies, niin varmaan tykkään. Tai sitten niille on selvinnyt että Samu on HIFK:n jäbiä, mutta en kyllä usko että sitä hahmottavat.

En ole vasta lukenut kun n. 40 sivua, mutta yllätyksekseni kirja kiinnostaa. Piti oikein Spotifystä kuunnella läpi bändin TOP-5, ja oikein muistelin, silkkaa paskaahan se on. Mutta on sanottava että Nyholmista on tulossa kelpo elämänkerta-kirjailja. Ruutu-kirja oli jo ihan mainiosti soljuvaa tavaraa, ja tämä vaikuttaa seuraavan samaa linjaa.

 

[Johnny B. Goode]

Syystä jota en tiedä, appivanhemmat ostivat minulle joululahjaksi Samu Haberin elämänkerran. Ehkä ne ajatteli että kun olen rokkimies

Toihan nyt olisi pahemman luokan vittuilua. Vai tarkotitko Sam Huberia...? Ei hihhuleillekkaan osteta kirkonpolttomusaa.

Sori off-topic.

 

[Valapatto]

Kun noi hehkutetut Max Seeckin pari kirjaa saan pois alta, ne kun ovat lainoja, niin sitten siirryn lukemaan Obamaa.

Seeckit on muuten ylihypetettyjä. Kyllä ne lukee, mutta ei tullut intoa lukea niitä lisää.

Uusinta Seeckiä en ole lukenut, mutta omaan makuun Seeckin paras kirja on (toistaiseksi) hänen esikoinen Hammurabin enkelit. Seuraavat kaksi sen trilogian osaa olivatkin sitten aika turhauttavia. Uskollinen lukija on ihan ok, semmoinen perus kolme tähteä, vaikkakin siinä kirjoitustyyli on aika ärsyttävä.

 

[rinne]

Kun noi hehkutetut Max Seeckin pari kirjaa saan pois alta, ne kun ovat lainoja, niin sitten siirryn lukemaan Obamaa.

Seeckit on muuten ylihypetettyjä. Kyllä ne lukee, mutta ei tullut intoa lukea niitä lisää.

Lukaisin myös neljä ensimmäistä Seeckin teosta tässä viime viikkojen aikana. Ovathan nuo helppolukuisia, kohtuutasoisia dekkareita. Menevät ihan mukavasti ajankuluna, pienenä kevennyksenä. Mutta eivät nämä mitään kirjallisia mestariteoksia ole, eivät genrensä ehdotonta parhaimmistoa edes kotimaisen kirjallisuuden kentällä. Potentiaalia vaikutti Hammurabin Enkeleiden perusteella olevan enemmänkin, mutta ei se sitten kuitenkaan täysin lentoon lähtenyt.

Tyyli noissa taitaa @Valapatto :n tapaan minuakin eniten häiritä. Esimerkiksi lyhyet luvut ovat helppolukuisia, mutta Seeckin kirjoissa luvut ovat jopa niin lyhyitä, että kerronta hieman tuntuu poukkoilevan.

Kyllä Seeck ihan vilkaisemisen arvoinen on genren ystäville, mutta ei kannata odotuksia liian korkealla nostaa. Ihan ok kirjoja, ei mestariteoksia.

 

[Eddie]

Minulla jäi Seeck kesken. Kolme tuntia kuuntelin uskollista lukijaa, mutta ei se vaan lähtenyt.

Nyt on kuuntelussa Richard Galbraithin (eli J.K Rowling) Cormoran Strike sarja. En minä tällekään ihan viittä tähteä anna, mutta ihan mukavaa ja sujuvaa menoa. Selkeästi on otettu vaikutteita Sherlock Holmesista ja ehkäpä myös Nordic Noirista. Synkemmän menon vastapainona on kepeämpää brittiläistä menoa. Ei tässä pyörää uudelleen ole keksitty missään muodossa.

 

[Pleksi(t)]

Seeckit myös luettu ja ajattelin hehkutuksen ja ”maailman valloituksen” jälkeen että olen yksin mielipiteeni kanssa kun sanon ettei tuo Uskollinen lukija mikään helmi todellakaan ollut, mutta olihan täällä muitakin samaa mieltä. Ei oikein lähtenyt, varmaan monikin edellä mainittu syy vaikutti, ehkä vähän liian hienoa haettiin tuossa kirjassa kumminkaan täysin onnistumatta. Ensimmäiset oli ihan hyvää viihdettä vielä.
Seuraavaksi sitten vähän erilaista, pukki toi Obamaa.

 

[Patarouva]

Sain joulukuun viimeisen parin viikon luku-urakkani loppuun.

Lasse Lehtinen: Tanner itsenäisen Suomen mies

Viihdyin kyseistä yli 800 sivun kirjaa lukiessani. Jos Suomen historia ja poliittinen historia kiinnostavat niin suosittelen.

 

[Vahva tunne]

Erkan ja Manu Tuppuraisen Erkka- kirjaa. Mielenkiintoinen kyllä.

 

[Jarnan Rysty]

Marko Annala - Kuutio.

Nyt menossa voittamisen anatomia.

Ei näitä pukinkontissa ollut, niin otin bookbeatin kokeiluun. Mukavaa vaihtelua podcasteille työmatka autoiluun.

 

[Näkkäri]

Antti Heikkisen "Einari" eli Ponssen perustajan Einari Vidgrenin elämänkerta tuli viimeisimpänä maaliin. Alkupuoli kirjasta tuota 50-60- luvun Suomen ajankuvaa ja loppupuoli sitten enemmän Ponssemeininkiä. Tykkäsin kyllä tästä.

Nyt Menossa David Attenboroughin "Yksi elämä, yksi planeetta" sekä Jo Nesbon "Valtakunta".

 

[Gennadi]

Kun noi hehkutetut Max Seeckin pari kirjaa saan pois alta, ne kun ovat lainoja, niin sitten siirryn lukemaan Obamaa.

Seeckit on muuten ylihypetettyjä. Kyllä ne lukee, mutta ei tullut intoa lukea niitä lisää.

Ei kyllä uppoa mitenkään, jotenkin debiliä jenkkikirjallisuutta muistuttavaa muussia. Yritin 50 sivua sitä uusinta ja lopetin kesken.

Luin äsken Mikko Porvalin "vanki, vakooja, sissi" -kirjan. Loistava kuvaus inkeriläisistä ja Neuvostoliiton älyttömyydestä. Bookbeatissä ei mitään mielenkiintoista, eikä myöskään kirjakaupassa, niin tuhoisin tuhannen kerran Tuntemattoman. Tuo suomalaisten murteiden sanakirja. Väiski kun muutenkin ollut framilla niin pistetään Täällä Pohjan tähden alla taas lukuun, surullisuudesta huolimatta. Siinä on todellinen läpileikkaus meikäläistä.

 

[Evil]

Anna Cleeves: Kylmä maa
Kirja jatkoi Shetlannin saarille sijoittuvaa sarjaa jossa pääosassa on komisario Perez. Kirja oli hyvin kirjoitettu ja tarina eteni jouhevasti. Toisin kuin yllä esitellyssä kirjassa, tässä kirjassa ei sorrottu epäjohdonmukaisuuksiin. Loppujen lopuksi murhaaja kyllä pääsi yllättämään minut. Kirja on kyllä ihan mukavaa luettava niille jotka eivät kaipaa psykologista jännitystä, verta ja suolenpätkiä ja sadistisia sarjamurhaajia. Niitä ei Shetlannin saarilta tälläkään kertaa löydy.

Tästähän on tehty myös varsin hyvä tv-sarja, jota ykkönen on näyttänyt ajoittain. Tykkään kovasti katsella näitä Ylen brittidekkareita, jo jostain Bergeracista alkaen.

Kirjapuolella on ollut nyt pyhinä vähän hiljaisempaa, ei mitään uusia löytöjä. Huovista, Beevorin sotakirjoja ja James Lee Burkea on tullut taas ja edelleen lehteiltyä.

 

[MarkoPalo]

Sain joulukuun viimeisen parin viikon luku-urakkani loppuun.

Lasse Lehtinen: Tanner itsenäisen Suomen mies

Viihdyin kyseistä yli 800 sadan sivun kirjaa lukiessani. Jos Suomen historia ja poliittinen historia kiinnostavat niin suosittelen.

Yhdyn tähän mielipiteeseen ja näkemykseen. Luin Tanner -kirjan pari vuotta sitten, kun se ilmestyi. Erinomainen teos.

Nyt kesken Elina Lepomäen ”Vapauden voitto”. Pukki toi tuon uuden Esko Ahon ”1991 Mustien Joutsenten Vuosi” -kirjan, se varmaan sitten seuraavaksi.

 

[Iisoppi]

Teemu Keskisarja: Murhanenkeli- Suuren pohjan sodan ihmisten historia
Tämmöisen pläjäyksen otin nyt luettavaksi. Mielenkiintoista tietoa 1700-luvun Suomesta, sotilaista ja sotimisesta. Kirjahan on hyvin kirjoittajansa näköinen, välillä maalaileva, välillä tiukan asiallinen. Taustatyö vaikuttaa olevan kunnossa ja siksi voi välillä kirjoittaa asioista (maalailla niitä) jotka kuvitellaan tapahtuneen mutta josta ei ole todisteita. Jokin minulla on usein tökkinyt Keskisarjan kirjoitustyylissä kuten tässäkin kirjassa mutta koska aiheet ovat kiinnostavia niin olen pystynyt ohittamaan sen ja lukemaan kirjat loppuun.

 

[Glove]

Lueskelin eilen Delavierin kirjaa Lihaskuntoharjoittelun anatomia. Voisin myydä pois kun ei mulla taida enää noille valmennuskirjoille olla käyttöä.

 

[Evil]

Teemu Keskisarja: Murhanenkeli- Suuren pohjan sodan ihmisten historia
Tämmöisen pläjäyksen otin nyt luettavaksi. Mielenkiintoista tietoa 1700-luvun Suomesta, sotilaista ja sotimisesta. Kirjahan on hyvin kirjoittajansa näköinen, välillä maalaileva, välillä tiukan asiallinen. Taustatyö vaikuttaa olevan kunnossa ja siksi voi välillä kirjoittaa asioista (maalailla niitä) jotka kuvitellaan tapahtuneen mutta josta ei ole todisteita. Jokin minulla on usein tökkinyt Keskisarjan kirjoitustyylissä kuten tässäkin kirjassa mutta koska aiheet ovat kiinnostavia niin olen pystynyt ohittamaan sen ja lukemaan kirjat loppuun.

Hyvinhän Teme vetää. Aina tykännyt näistä yksinkertaistajista. Valtaojasta ja näistä. Voishan näistä kirjoittaa vitun vaikeastikin, mutta ihan kiva että vetävät tällaiselle urpolle Evilille

 

[Ilmari Ahde]

Edward St Aubyn - Loistava menneisyys ja Toivoa sopii. Viisiosainen sarja kahdessa kirjassa, tunnetaan varmaan paremmin Patrick Melrosen tarinana, tv-sarjakin on kirjasarjasta tehty. Sinänsä lähden ihan puhtaalta pöydältä, en ole sarjaa katsonut enkä kirjoistakaan mitään tiedä.

Omaa viestiä on aina ilo lainata.

Olipa se takkuinen ja tikkuinen lukukokemus. Alku oli ihan lupaava, mutta sitten tuli tenkkapoo joko lukijalle tai tarinalle, epäilen vahvasti lukijaa. Päätin vakaasti loppuun asti väkisin räpistellä vaikkei yhtään kiinnostanut.

 

[Ilmari Ahde]

Ken Follet - Tuli ilta ja tuli aamu. Hyvä. Taattua Folletia. Jopa liiankin taattua. Piti kuitenkin otteessaan loppuun asti ja sitten oltiinkin, että joko tämä loppui.

Spoileri

Asetelmat copypastettu lähes suoraan Taivaanpilareista. Oikeastaan koko Kingsbridge -trilogiasta.

Kingsbridge-trilogiasta viimeinen pala lukematta ja Vuosisata-trilogia odottelee omaa aikaansa, sentään e-kirjoina kun ovat vähän raskasta luettavaa. Olen kovasti tykännyt Kingsbridgen elämänmenosta ja lukemasikin kovasti kiinnostaa, saattaisihan tuon omistukseen ostaa.

 

[Eddie]

Richard Galbraithin (J.K Rowling) viisi kirjaa Cormoran Strikeä tuli kuunneltua. Mielestäni kirjojen taso nousi kirja kirjalta. Viihdyin kyllä tämän parissa. Nyt vasta huomasin, että HBO:lla olisi tästä sarjakin C.B Strike. Pitänee nyt kuitenkin hetki antaa tämän unohtua ja katsoa (ehkä)joskus myöhemmin. Ehkäpä voisi seuraavaksi palata taivaan pilareihin, joka tuli Ken Follettista mieleen. Olisihan tuossa vaikka mitä muutakin jonossa, kuten Juha Hurmeen Suomi, joka on jatkoa mainiolle Niemelle. Mutta ainakkn varmaan pitäisi taas ottaa irtiotto dekkarityypisestä kirjallisuudesta hetkeksi.