Sen verran tähän, että itse pidän Mila 18 Urisin parhaana kirjana. Olen lukenut ne kaikki ja jotenkin vaan tuo kirja pomppasi suosiooni eniten. Luin eräässä vaiheessa valtavat määrät juutalaisten muistelmia keskitysleireiltä yms. ja en ole enää aikoihin lukenut, kun tuntui, että kiintiö tuli täyteen ja ylikin. Tietyllä tavalla hyvä lukea, ettei ihmiset unohda, mutta toki myös henkisesti raskasta, jos myötäelää kirjoittajan kokemuksia.
Itsellä Mila 18 on Urisin tuotannosta kakkosena heti Kolmiyhteyden jälkeen. Koskettava, hyvin kirjoitettu ja mielenkiintoinen historiallinen romaani. Toki omasta lukukokemuksesta on aikaa jo reilut kymmenen vuotta. Siinä välissä tähän hetkeen on tullut luettua aikamoinen määrä toiseen maailmansotaan liittyvää kirjallisuutta ja vaikea sanoa, miten kirja nyt iskisi. Senpä takia en ole viitsinyt sitä uudestaan lukea, vaikka muutaman kerran on mieli tehnyt.
Tuli myös tässä kesän aikana luettua tuo
@Rainer Zufall in mainitsema Ken Follettin vuosisata-trilogia. Ajatukset siitä olivat aika samansuuntaisia. Ensimmäinen osa oli aika timanttia, toinen itselle tutummasta ajanjaksosta johtuen vähän laimeampi, mutta silti hyvä. Kolmas miellytti pitkään, mutta loppu meni aika vauhtia ja oikomalla. Yhtäkkinen tapahtumien pikakelaus tuntui jotenkin oudolta, kun kirjasarjassa oli tottunut hitaampaan etenemiseen. Erinomainen lukukokemus kyllä silti.
Viime aikoina on tullut lueskeltua vähän lyhyempiä kirjoja, viimeisimpänä unkarilaisen Vilmos Kondorin Budabest Noir-sarja avausosa Budabestin varjot. Ihan ok "dekkari", vaikka en sen tyypin ylin ystävä olekaan. Tänään ajattelin lukaista Steinbeckin Hiiriä ja ihmisiä, mutta sen jälkeen ei ole mitään listalla. Ehdotuksia otan mielelläni vastaan.