Minkä kirjan luit viimeksi / mitä luet nyt?

[Rixa]

Wheel Of Time

Robert Jordanin "Wheel Of Time" kirjasarjaa aloin tuossa jokunen viikko sitten lukemaan. Kyseessä on Fantasiakirjallisuus. Meikäläisen sarja on imaissut kunnolla, aloitin juuri 4 osan lukemisen. Pokkareina k.o. kirjat englanniksi maksavat noin 10e zipale ja sivuja per kirja yli 700.

Alla Wikipedian tietoa Robert Jordanista (oikea nimi: James Oliver Rigney, Jr.)
http://en.wikipedia.org/wiki/Robert_Jordan

Suosittelen jos fantasiakirjallisuus kiehtoo.

 

[ms.qvist]

Tänään sain luettua jokunen päivä sitten ostamani Tadeusz Borowskin teoksen "Kotimme Auschwitz". Kirjassa Auschwitzin kokenut Borowski kertoo pienin kertomuksin elämästä ja arjesta tässä "laitoksessa" (laitoskokonaisuudessa) jossa lopulta henkiinjääminen voittaa myötätunnon ja inhimillisyyden raja katoaa lopulta kokonaan.

Kirjassa Borowski kertoo myös sellaisista puolista joista harvemmin on julkisuudessa suuremmin mainintoja kuten "ihmiskaupasta" Auschwitzissa eli siitä kuinka naiset myivät itseään leipäpalan toivossa toisille vangeille, kuinka paikoitellen turvaudutaan jopa kannibalismiin etc.

Lupaavan kirjailijan Tabeusz Borowskin elämä oli muutoinkin hyvin traaginen, hän selvisi Auschwitzista mutta tätä kokemus ilmeisesti jätti häneen lähtemättömät jäljen ja hän lopulta hän ilmeisesti menetti täysin luottamuksen ihmiskuntaan ja ihmisiin, mikä ajoi hänet päättämään päivänsä 1951. Tuolloin hän oli 28-vuotias neljän päivän ikäisen tytön isä.

vlad.

 

[Aurora]

Linkolan soutajan päiväkirjan

Pentti Linkola on ihminen, joka minua on kiinnostanut aiemminkin. Olen nähnyt hänet myös pitämässä luentoja, joissa hän todella osaa vangita kuuntelijoiden mielenkiinnon. Tältä pohjalta kirja oli pakko lukea.

Kirjan kirjoittaja, Eero Alen suunnitteli myös kalastajaksi ryhtymistä ja oli Pentti Linkolan opissa soutajana Vanajalla syksyn 1994. Alen oli pitänyt ajasta päiväkirjaa ja julkaisi ne kirjana. Todella mielenkiintoinen opus, joka antaa rehellisen kuvan Linkolan työstä ja elämästä. Kunnioitettava tyyppi siinä mielessä, että mies todella elää niinkuin opettaa ja vaikka hän onkin monissa mielipiteissään turhan fanaattinen, ymmärtää kirjan pohjalta vimeistään sen aidosti rankan työn, joka on moisen elämäntavan takana.

 

[varjo]

Arn-trilogian uudemmissa painoksissa, ainakin ruotsalaisissa on hyvät kartat. Lisäksi kirjat ovat erittäin suosittuja Ruotsissa ja siksi myös monissa kirjan paikkakunnissa on tähän liittyviä museoita ja teemapäiviä. Aiheesta valmistellaan Ruotsissa suurenluokan elokuvaa.

Tulipahan näitten viestien innoittamana luettua koko trilogia, tai no neljäskin "sarjaan kuuluva" kirja siinä imussa. Oli varsin mielenkiintoinen kirjasarja, noin yleisesti historiallisen puolen takia ja tässä hieman miettii, että pitäisiköhän katsoa tuo Kingdom of Heaven ihan fiilistelyn vuoksi.

 

[sampio]

Tulipahan näitten viestien innoittamana luettua koko trilogia, tai no neljäskin "sarjaan kuuluva" kirja siinä imussa. Oli varsin mielenkiintoinen kirjasarja, noin yleisesti historiallisen puolen takia ja tässä hieman miettii, että pitäisiköhän katsoa tuo Kingdom of Heaven ihan fiilistelyn vuoksi.

Minulla oli hiukan samat mietteet, mutta jätin katsomatta, kun haluan nähdä sen pidennetyn version seuraavaksi. Teatteriversion katsoin joskus viime vuonna.

Mielestäni parasta tuossa kirjasarjassa oli ajankuva. Pikkutarkat kuvaukset tavoista ja elämisestä sekä erilaisten tuolle ajalle ominaisten instituutioiden esittelyt loivat itse tarinalle hienot puitteet. Mielenkiintoa toi myös tietty vastakkainasettelu junttien pohjanmiesten ja kehittyneen manner-Euroopan välillä.

 

[Datsun]

Meikä aloittaa seuraavaksi tosiklassikon - Pohjolan Poliisi Kertoo 2006.

 

[tant gredulin]

Juuri nyt on lukemisen kohteena Peter Guralnickin teos "Sweet Soul Music - etelän soulin nousu ja tuho". Ei vaikuta huonolta kirjalta tämäkään.

Mistäs tämän voisi bongata? Kiinnostaa!

Täällä on menossa Carl Hiaasen-marathon. Jotenkin vaan iskee kirjoittajan huumori, ja nyt kun elämässä on muuten menossa hyvinkin seriöösi vaihe, hauska luettava piristää kummasti.

 

[Sistis]

Tai sitten jatkan suosikkikirjailijani Günter Grassin teosten lukemista. Löytyisiköhän se Peltirumpu sieltä vihdoin...

Ei löytynyt Peltirumpua tälläkään kertaa. Sen sijaan samaisen kirjailijan Ravunkäyntiä (2002) tuli otettua lainaan. Lisäksi päätin tutustua Milan Kunderan kirjalliseen tuotantoon Kiireetön-teoksen muodossa. Eilen lueskelin Kunderaa n. 20 sivua. Ihan mielenkiintoista tekstiä filosofistisine pohdintoineen.

 

[lavos]

Tällä hetkellä menossa: Kriisi, pelko ja pakokauhu. Erittäin mielenkiintoinen käytännön esimerkkejä sisältävä kirja ihmisen kriisikäyttäytymisestä.

 

[Paitselo]

Sain eilen luettua loppuun teoksen, jonka olin lukenut edellisen kerran n. 30 vuotta sitten. Ja kyllä kolahti edelleen.

Kyseessä on Harper Leen vuonna 1960 kirjoittama "Kuin surmaisi satakielen". Se on kuvaus 1930-luvun USA:n etelävaltioista ja Alabaman pienestä Maycombin kaupungista, jossa valkoinen lakimies ottaa puolustettavakseen valkoisen naisen raiskauksesta syytetyn mustaihoisen miehen ja joutuu kohtaamaan syvällä piilevän rotuvihan. Kirjassa tapahtumat käydään läpi lakimiehen 8-vuotiaan tyttären näkökulmasta.

Teos on ollut kielletty kirja monissa kouluissa sen sisältämän vulgäärin kielen ja aihevalikoiman (raiskaus, hyväksikäyttö) takia. Samat syyt ovat toisaalta johtaneet moniin kirjan saamiin palkintoihin, mm. Pulitzer.

SUOSITTELEN

EDIT: Harpeerista Harper

 

[Tinke-80]

Nuorempana tuli luettua kaikki Arto Paasilinnan teokset mutta jossain vaiheessa Paasilinna rupesi toistamaan itseään joten näitä hänen uusimpia teoksia ole lukenut. Vanhempieni luona käydessä huomasin kirjahyllyssä uusimman Paasilinnan teoksen, Kylmät hermot, kuuma veri, joka vaikutti mielenkiintoiselta joten lainasin sen vanhemmilta. Saa nähdä tuleeko (taas) petyttyä Paasilinnan kirjaan vai onko Paasilinna saanut uudistettuja teemojaan.

Itse kovana fantasiakirjojen ystävänä kysyisin onko jatkoaikaan muitakin fantasiahörhojä pesiytynyt? Salvatore, Pratchett, Weis&Hickman ja Tolkien omia suosikkejani. Nuorempana tuli luettua Eddingsin koko tuotanto läpi mutta tänä päivänä taitaisi jäädä väliin. Michael Moorcock on kovasti kehuttu mutta jostain syystä on jäänyt väliin. Robert Jordanin ajan pyörä-kirjasarjaa luin yhdeksänteen kirjaan saakka kunnes päätin että nyt riittää. 23 kirjaa joista jokaisessa on se 300-400 sivua. Liika on liikaa.

PS. Kai jokainen fantasiakirjoja lukija tietää tämän suomalaisen saitin? http://www.risingshadow.net/

 

[Txjokeri]

Itse kovana fantasiakirjojen ystävänä kysyisin onko jatkoaikaan muitakin fantasiahörhojä pesiytynyt? Salvatore, Pratchett, Weis&Hickman ja Tolkien omia suosikkejani.

En kauhean kova fantasia/sf fani ole, mutta kyllä tulee jotain luettua. Pratchett kuuluu kyllä tämän hetken suosikkikirjailijoihini. Thud tuli juuri luettua kolmannen kerran - putkeen. Pahus, kun pitää niitä pokkareita aina odotella.

Frezzan, Walter Jon Williamsin (lähinnä Majstral-trilogia) sekä Spider Robinsonin teoksia löytyy usein yöpöydältäni/takin taskusta/auton etupenkiltä yms paikasta.

Fantasian ulkopuolelta Donald E. Westlake jaksaa edelleen. Elmore Leonardiakin olen yrittänyt lukea, jokin jopa löytyy hyllystä.

 

[Maple Leaf]

Mistäs tämän voisi bongata? Kiinnostaa!

Oma kappaleeni "Sweet Soul Musicia" on ihan tavallisesti ja tylsästi WSOY:n omasta kirjakaupasta Bulevardilta.

Nyt on iltalukemisena menossa Kirjatorilta löytämäni Nicola Barkerin "Outoja otuksia", joka kertoo 16-vuotiaan jättityttö Medven maailmasta. Tähän saakka se on ollut omituinen, mutta hauska kirja, jossa samaan ajatuskulkuun mahtuvat aivan luontevasti esimerkiksi Marc Almondin spermannielemismaraton, vuosikymmenten takaiset koirapiirrokset ja Jumalan mahdolliset pakkoneuroosit. Takakannen mukaan The Times on kehunut tätä pikkuista kirjaa laatusanoilla "nokkela, siekailematon ja ainutlaatuinen", ja Tatler puolestaan ilmaisuilla "hillittömän hauska ja omaperäinen".

 

[Spanky#24]

Juuri tänään sain luettua loppuun Reijo Mäen Jussi Vareksista Black Jack- kirjan. Melko hyvä oli, muttei mikään huippu. Huumori noissa Vareksissa on kyllä hyvää aina sillon tällön ku sitä sattuu! Nyt olis tarkotuksena alottaa Dan Brownin Meteoriitti.

 

[dingus]

Juuri tänään sain luettua loppuun Reijo Mäen Jussi Vareksista Black Jack- kirjan. Melko hyvä oli, muttei mikään huippu. Huumori noissa Vareksissa on kyllä hyvää aina sillon tällön ku sitä sattuu! Nyt olis tarkotuksena alottaa Dan Brownin Meteoriitti.

Olen lukenut Vareksen seikkailuja ihan näissä meidän päivissämme aina innolla ja semmoisina mukavina aivot narikkaan-välipaloina, mutta itselleni Mäen Hard luck cafe joka kertoo ajasta jolloin Jussi Vares on bordellin portsarina hamassa tulevaisuudessa oli kyllä sellaista skeidaa että kesken jäi.

Toisella rintamalla taistelen jälleen Valmis tuskaan ja kuolemaan-nimisen teoksen kanssa. Siinä suomalainen entinen muukalaislegioonalainen Harry Lehtonen kertoo ajastaa legioonassa. Ei uppoa sekään.

Per Anderssonista kertova Sahara, myös legioonaosastoa, meni käytännössä päivässä. Suosittelen jos tämän tyyppinen toiminta kiinnostaa.

 

[Kilgore Trout]

Itse kovana fantasiakirjojen ystävänä kysyisin onko jatkoaikaan muitakin fantasiahörhojä pesiytynyt? Salvatore, Pratchett, Weis&Hickman ja Tolkien omia suosikkejani. Nuorempana tuli luettua Eddingsin koko tuotanto läpi mutta tänä päivänä taitaisi jäädä väliin. Michael Moorcock on kovasti kehuttu mutta jostain syystä on jäänyt väliin. Robert Jordanin ajan pyörä-kirjasarjaa luin yhdeksänteen kirjaan saakka kunnes päätin että nyt riittää.

Fantasiaa tulee luettua muun kirjallisuuden sekaan jonkin verran, viimeksi George R.R. Martinin Miekkamyrsky 2, alkuperäisen sarjan Tulen ja jään laulu 3. osa suomennettiin kahdessa palassa, tämä niistä jälkimmäinen. Ensimmäinen osa oli fantasiakirjaksi hyvä, mutta tämä kolmas osa aika puhdasta paskaa. Seuraavassa kerronta ilmeisesti tiivistyy, sen verran railakkaalla kädellä kirjailija siivoaa ylimääräisiä pää- ja sivuhenkilöitä hengiltä.

Meikäläisen fantasia-asteikolla tulee ensin Tolkien, sitten on vähän väliä ja tulee Ursula K. LeQuinn, sitten onkin pidempi väli ja tulevat kaiken maailman Martinit, Salvatoret, Gavriel Kayt ym. Dunsanyyn pitäisi tutustua seuraavaksi.

Eoin Golferin Artemis Fowlit ovat minusta ihan mainioita, Harry Potteria parempia nuortenkirjallisuudessa.

Pratchetista pidän kovasti, mutta en oikein luokittelisi sitä fantasiaksi, parodiaa fantasian ym. kirjallisuuden keinoin minusta.

 

[Tinke-80]

Pratchetista pidän kovasti, mutta en oikein luokittelisi sitä fantasiaksi, parodiaa fantasian ym. kirjallisuuden keinoin minusta.

Pratchettin kirjat ovat yhtä paljon fantasiaa kuin Douglas Adamsin kirjat ovat scifiä. Itse luokittelen Pratchettin fantasiaparodia mutta vaikeahan noita määrtityksiä on tehdä.

- tinke.80

 

[Orbus]

Juuri lopetin Glen Duncanin Minä Lucifer:in ja harvoin tekee tiukkaa lukea kirja loppuun, tämä oli ihan rajatapaus. Muutama hyvä oivallus, josta vähän ajattelemisen aihetta, mutta kirjan huumori ei hirveästi uponnut.
Tätä ennen luin Colleen McCulloughin Valta ja rakkuden, joka kertoo Rooman valtakunnasta n. 100 ekr, ajasta kiinostuneille ehdoton luettava, jos n. 900 sivun pituus ei pelota. Samalta kirjailijalta Troijan laulu on ehkä jopa parempi, vaikka sekin on aika massiivinen teos.

Fantasiasta ehdottomia kunkkuja on David Gemmel, Guy Gavriel Kay ja jo mainittu G.R.R Martin (okei Tolkieniä en jaksa edes tähän laittaa). Tässä genressä suurin osahan on teineille tarkoitettua silkaa paskaa, jotka kirjallisina tuotoksina ovat arvoltaan aika lähellä nollaa.

Nyt pitää tehdä varmaan invaasio kirjakauppaan, kun hyllyssä ei taida olla mitään odottamassa...

 

[Schwalbe]

Herbert Wernerin Rauta-arkuista on takana reilu 50 sivua; vaikuttaa erittäin hyvältä. Että kiitos vaan niille, jotka kyseistä kirjaa täällä Jatkoajassa suosittelivat.

Tätä ennen saattelin loppuun Arto Salmisen viimeiseksi jääneen kirjan Kalavale. Nimestään huolimatta (tai ehkä juuri siksi) kyseinen teos oli todella hyvä. Monsieur Salminen ajatteli kirjojensa perusteella yhteiskunnasta pitkälti samalla tavalla kuin minä itse, hän vain osasi pukea ajatuksensa sanoiksi. Pidän A. Salmista yhtenä parhaista suomalaisista kirjoilijoista kautta aikojen. Rienaava, huumoriksi naamioitu yhteiskuntakritiikki kun tuntuu osuvan kerta toisensa jälkeen todella hienosti kohdalleen.

Lepää Arto rauhassa.

 

[smasa]

Tänään luin loppuun Franklin Foerin teoksen Jalkapallon maailmanselitys, jossa kaveri siis peilaa yhteiskunnan ilmiöitä jalkapalloon. Mielenkiintoisia asiayhteyksiä löytyi, joskin jutut (10 eri teemaa) vähän laimenivat loppua kohti.

Nyt aloittelen Michael Mooren opusta Tyhmät valkoiset miehet. Uskoakseni luvassa on tuttua Moore-tavaraa, siis melkoista bustausta Bushin hallintoa vastaan, joskin huumorilla höystettynä. Saa nähdä, mitä kirja tuo tullessaan.

 

[Sir von Aulis]

Jalkapallolla jatketaan. Tuli tässä juuri lueskeltua emännän kirjahyllystä (oikeasti!) löytynyt David Beckham - kruununjalokivi kaupan.

Eihän siinä, ihan kivaa luettavaa, mutta aivan uskomatonta yhteen henkilöön ja hänen läheisiinsä liittyvää glooriaa, tyylilajina David sitä ja David tätä, Victoriakin oli mukana ja heillä oli yllään Dolce & Gabbanan 3000£ puvut, lisäksi Davidilla oli koruista mukanaa Cartierin 15000£ kello, 4000£ korvakorut ja paikalle hän oli saapunut 160000£ Bentley DB07-autollaan. Ne, jotka tuon ovat lukeneet, voinevat sanoa kirjan olevan läpeensä täynnä em.tekstiä. Unohtamatta Sir Alex Fergusonin jatkuvaa suolausta.

Muuten ihan kiva luettava, sarjassamme aivot narikkaan ja tauolle.

Nyt luvussa on Arto Paasilinnan Maailman paras kylä, seuraavaksi vuorossa John O'Farrellin Yllätys Yllätys.

ps. Pari Sven Hasselin kirjaa (Kuolema telaketjuilla sekä Rangaistuspataljoona) on unohtunut kokonaan mainita, olen tästä pahoillani, varsinkin kun molemmat ovat olleen allekirjoittaneen mielestä erittäin hyviä sekä mielenkiintoisia. Muita Hasseliin kajahtaneita?

 

[ms.qvist]

Tällä hetkellä luettavana on yli 500 sivua muinaista Egyptiä eli kirjana on on "Egypti - Faaraoiden maa". Kirjan toimittamisesta ovat vastanneet R. Schulz ja M. Seidel, taustalta löytyy lukuisa joukko historioitsijoita ja egyptologeja.

Tekstin ohella kirja koostuu suuresta joukosta kuvia, kartta-aihoita ja pohjapiirroksia - epäilisin, että jokainen joka on vähänkin kiinnostunut muinaisesta Egyptistä saa kirjasta todella paljon irti. Yksistään kuvat kuvateksteineen ovat todella mielenkiintoisia puhumattakaan muusta kansien välisestä materiaalista.

vlad.

 

[Kilgore Trout]

Luen nyt Roald Dahlin novellikokoelmaa Helppo nakki, uusi painos - edellinen vm. -92 oli jotenkin livahtanut ohitse. Lastenkirjailijanakin tunnettu (esim. Charlie and the Chocolate Factory) tunnettu Dahl on pitkään kuulunut omiin suosikkeihini.

Erilaisia, lukemisen arvoisia lastenkirjoja mutta myös aikuisille suunnatut tarinat ovat nokkelia, parhaimmillaan hykerryttäviä.

 

[jessie]

Agatha-tädin neekeripojat (tätä ei sitte tartte ottaa rasistisena kommenttina!) tuli taas kerran luettua matkailun yhteydessä. Ja hyvä se on vieläki. :) Koko ajan jotain on ns. työn alla, yleensä useampiakin yhtä aikaa, kuten tälläkin hetkellä... James Pattersonia ajattelin alkaa kohta tavaamaan.

 

[Major Julli]

Norman Mailerin Porton Haamu on työn alla ja lienee olevan vielä pitkään, on tiiliskivi^2-romaani kooltaan.