Minkä kirjan luit viimeksi / mitä luet nyt?

[Leicester]

Kaikki lukemaan Eureka Street, Belfast. Siitä ei kirja parane. Itse odotan vain, että unohdan siitä tarpeeksi, että voin lukea sen uudestaan.

 

[Jospa]

Reijo Mäen Vares, lännen mies.

 

[Syötä!]

Lukeminen on jäänyt vähemmälle sitten viime talven. Nuori Hannibal oli silloin yöpöydällä, mutta lukematta se jäi. Täytyy palata tähän Lecterin "sukukronikkaan" myöhemmin...

Madventuresin poikien opasta on tullut lueskeltua aina silloin tällöin. Hyvää viihdettä aika pitkälle. Paskalla istuessa tulee tätä kirjaa erityisesti luettua. Mitään reissua en ole suunnitellut, mutta ehkä joskus parin vuoden päästä sitten. Siihen tuosta Madventuresin kirjasta saa tipsin sieltä, toisen täältä. Ja matkakuumeen.

 

[Kourujärven Ponnistus]

Tuhon veljeskunta on muistaakseni kirjan nimi, en muista keneltä, mutta natseja oli ja sankari + sankaritar. Valtaoja on tyrkyllä, mutta ei vaan huvita.

 

[Jii]

Michael Tamelander & Niklas Zetterling: Bismarck -Taistelu Atlantin herruudesta.

Mielenkiintoinen opus siitä miten maailman kuuluisimman sotalaivan kävi ensimmäisessä tehtävässään. Jälkeenpäin ajatellen kohtalaisen idioottimaisia päätöksiä tehtiin sarjassa, niin maalla kuin merellä ja lopputulos oli mikä oli.

On taas muutenkin kesäaikana lukemiset menneet sotahistoriaan: ennen Bismarckia meni Kamikazea ja seuraavaksi Taistelua Moskovasta.

 

[Evil]

Kaikki lukemaan Eureka Street, Belfast. Siitä ei kirja parane. Itse odotan vain, että unohdan siitä tarpeeksi, että voin lukea sen uudestaan.

Tätä puollan jyrkästi. Kirjailija oli muistaakseni nimeltään Wilson. Lähemmäs kymmenen vuotta sitten luin, mutta vieläkin muistissa keikkuu hersyvä, hauska, raadollinen ja elämänmakuinen kirja irlantilaisista veijareista.

 

[Kummeli]

Viimeksi meni Reijo Mäen Vares kirjoista Black Jack.. Tällä hetkellä samaa tuotantoa oleva Hard luck cafe -kirja..

 

[axe]

Viimeisimpänä kannet suljettiin teoksesta The Rebel League - The short and unruly life of the World Hockey Association. Kirja kertoo siis NHL:n kilpailijaliigan WHA:n seitsemästä vuodesta 70-luvulla ja esittelee siniset kiekot, eurooppalaiset pelaajat, alaikäisten signauksen ja miljoonapalkat, jotka samaan aikaan NHL:stä vielä lähes tyystin puuttuivat.

Paljon on mukana politiikkaa, taloutta ja kabinettipelailua, mutta löytyy myös lukuisia mielenkiintoisia ja hauskoja kiekkojuttuja. Menossa mukana kuuluisimmista kavereista mm. Howet, Gretzky, Hull-Nilsson-Hedberg ja kummallisimmista hepuista mm. Steve Durbano, Gilles Gratton sekä Carlsonin veljekset ja Billy Goldthorpe, jotka ikuistettiin Lämäri-leffaan.

 

[Ruutiveijari]

Divarista löysin pari päivää sitten Kansa taisteli - miehet kertovat: MUISTOJEN KIRJA -teoksen, johon on E. Eräsaaren toimesta koottu Kansa taisteli - miehet kertovat -lehden artikkeleita sen koko 30 vuoden ilmestymisen ajalta. Loistavia tositarinoita kokijoiden itsensä kertomina kolmen sodan eri rintamaosilta valokuvilla kuvitettuina.

Uskomattomia tekoja täynnä koko kirja.

 

[sampio]

Uskomattomia tekoja täynnä koko kirja.

Pappa-vainaa tapasi sanoa, että kansa luisteli, miehet valehtelivat.

 

[Mortal]

Pappa-vainaa tapasi sanoa, että kansa luisteli, miehet valehtelivat.

Vale on osa sotaa, osa sodista jopa pohjautuu valheelle kuten 1918 suomen sisällissota, jossa pohjanmaalta lähdettiin "vapauttamaan" etelä-Suomea "ryssistä". Monelle oli kova pala, kun huomattiin että vastassa olivatkin Suomalaiset talonpojat.

Viiteen vuoteen sotaa mahtuu niin sankaruutta,pelkuruutta,komiikkaa,synkkyyttä,elämää ja kuolemaa. Tälläisesä kokoelmassa ei sodan arjesta puhuta, en syyttäisi valheeksi.

 

[sampio]

Viiteen vuoteen sotaa mahtuu niin sankaruutta,pelkuruutta,komiikkaa,synkkyyttä,elämää ja kuolemaa. Tälläisesä kokoelmassa ei sodan arjesta puhuta, en syyttäisi valheeksi.

En minäkään syytä. Isovanhempien vintiltä Kansan taisteluja keräilin pikkujannuna itsekin ja kovaa ne upposivat. Varmasti vieläkin olisi osa tarinoista varsin mielenkiintoista luettavaa. Sen vain muistan, että hurmahenkisimmät sankariteot panivat epäilemään jo tuolloin ja varsinkin sitten, kun pappani tuon edellisen viestini toteamuksen päästi suustaan. No, kukapa sitä ei värikynää käyttäisi muisteloissaan.

 

[Niilo]

Viimeksi luin Seppo Jokisen uusimman kirjan Komisaario Koskinen ja kuka sellaista tekisi. Eilen aloitin lukemaan Osmo Soininvaaran Fillarilla Nizzaan -kirjaa. Osmon kirja vaikuttaa ihan mukavalta ja se on kirjoitettu pitkälti "päiväkirja" -muotoon

 

[Mortal]

Sain juuri luettua Heikki Ylikankaan kirjan : "Väkivallasta Sanan valtaan".

Kirja on kokooma Ylikankaan pitämistä puheista, joita on muokattu kirjaan. Kaksi aihetta kiinnosti eritoten, eli "Ketä vastaan pohjanmaalaiset lähtivät sotaan 1918" ja "Miksi länsiavusta kieltäydyttiin 1940".

Väliin ajattelin lukea Ilkka Remeksen nuorisokirjoista kaksi uusinta, joista "Kirottu koodi" on nyt puolivälissä.

 

[Europoli]

Khaled Hosseini: Tuhat loistavaa aurinkoa

Kirja seuraa kahden afganistanilaisen naisen elämää 1970-luvulta 2000-luvulle. Naisten ikäero on viitisentoista vuotta ja molemmat tulevat vastoin tahtoaan naitetuiksi samalle itseään vanhemmalle miehelle. Samalla kun kerrotaan naisten elämästä (joka rajoittuu luonnollisestikin tiukasti neljän seinän sisään), peilataan Afganistanin lähihistorian vaiheita niin poliittisesta kuin humanistisestakin näkökulmasta. Ja ennen kaikkea naisen vinkkelistä nähtynä. Kirjailija itse on muuten miespuolinen.

Erittäin pysäyttävä teos, ja surullinenkin, loppuratkaisustaan huolimatta. Takakannen sitaatin mukaan "tämän jälkeen eivät uutisotsikot enää koskaan näytä samalta".

 

[leivoja]

Jarkko Sipilän uusin tuli luettua, enkä pettynyt taaskaan. Tällä kertaa Takamäen sijaan pääroolissa oli Suhonen peiteroolillaan Suikkasena. Sipilän kerronta on sopivan yksinkertaista, mutta ei kuitenkaan mitään huttua. Samaa voi sanoa Seppo Jokisen Koskinen-sarjasta. Kuka sellaista tekisi ei pettänyt, vaikka rikos oli tällä kertaa heiman poikkeava.

Mikäli pidät Tampere-Helsinki -akselin dekkareista, niin suosittelen tutustumaan Tapani Baggen (Hämeenlinna) ja Markku Ropposen(Jyväskylä) kirjoihin ja niiden hahmoihin. Eikä sovi unohtaa Kuopiota ja Vuoden johtolanka -palkintoa. Marko Kilpi on esikoisellaan Jäätyneitä ruusuja antanut aika kovan näytön.

Ulkolaisista jonossa on Stieg Larssonin Pilvilinna, joka romahti. Timanttisen kova Millenium trilogia, joka saa tällä uutukaisellaan päätöksensä. Myös Leif G W Persson on osaava tarinankuljettaja. Punumattakaan Jo Nesböstä, jonka brenkkuun menevä Harry Hole on erinaomainen hahmo.

Malttamattomana odotan Jens Lapiduksen suomennosta Snabba Cashista. Kaveri on tukholmalainen lakimies, joka tuntee kaupungin kuviot ja venkulat kuin omat taskunsa. Mafiahenkinen ja huumehöyryinen kuvaus Stokiksen alamaailmasta on saanut juuri jatkoa (Aldrig fucka upp), ja helvetisti kehuja.

Luettu:

Nikki Sixx - Heroiinipäiväkirjat
Seppo Jokinen - Kuka sellaista tekisi
Jarkko Sipilä - Seinää vasten

Jonossa:

Stieg Larsson - Pilvilinna, joka romahti
Leif G W Persson - Putoaa vapaasti kuin unessa
Jens Lapidus - Aldrig fucka upp
Reijo Mäki - Lännen mies

 

[Johnny Park]

Suositelkaahan viime aikoina Heroiinipäiväkirjan, The Dirtin ja Jimi Hendrixin elämästä kertovan kirjan lukeneelle jotain rock-elämänkertaa tai jotain samanhenkistä opusta.

Kipeästi kaipaisin matkalukemiseksi jotain ja olen aika huono itse etsimään/löytämään, joten suosittelut kelpaisivat.

 

[Koirapoika]

Suositelkaahan viime aikoina Heroiinipäiväkirjan, The Dirtin ja Jimi Hendrixin elämästä kertovan kirjan lukeneelle jotain rock-elämänkertaa tai jotain samanhenkistä opusta.

Kipeästi kaipaisin matkalukemiseksi jotain ja olen aika huono itse etsimään/löytämään, joten suosittelut kelpaisivat.

Miten olisi Lemmy - Omaelämäkerta. Varsin viihdyttävää luettavaa, huumeitakin otetaan ja naida napsautellaan.

 

[Anttiii]

Viimeksi lukemani kirja taitaapi olla Esa Tikkasen elämänkerta ja omasta mielestäni siinä on yksi parhaista elämänkerta teoksista joita olen lukenut urheilijoihin liittyen.

Suosittelen kaikille joita vähänkin kiinnostaa kyseinen henkilö ja muutenkin saa aika hyvän käsityksen miten paljon erilaista se lätkä on ollut ennen verrattuna nykyhetkeen.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Viimeksi lukemani kirja taitaapi olla Esa Tikkasen elämänkerta ja omasta mielestäni siinä on yksi parhaista elämänkerta teoksista joita olen lukenut urheilijoihin liittyen.

Suosittelen kaikille joita vähänkin kiinnostaa kyseinen henkilö ja muutenkin saa aika hyvän käsityksen miten paljon erilaista se lätkä on ollut ennen verrattuna nykyhetkeen.

Ei kehno teos, mutta silti vähän petyin tuohon Sari Sirkiä-Jarvan kirjaan "Tiki - Viiden Stanley Cupin Mies". Aineksia olisi ollut enempään ja parempaan. Lapsuus- ja junnuvuodet olivat kyllä ihan viihdyttävää lukemistoa, mutta NHL-ura ja varsinkin sen loppupuoli meni tilastoilla ja numeroilla jankkaamiseksi. Jos kirjan jälkimmäinen puolisko olisi jatkanut samalla otteella kuin ensimmäinen, niin tähtiä olisi ropissut lisää. Samaten olisi voinut Tikkasen myöhempiä vaiheita kuvata vähän seikkaperäisemmin. Mutta positiivisinta kirjassa on että se on tehty, Tikkasen tarinahan on aina vähintään yhden kirjan arvoinen. Luen tuon teoksen joskus parin vuoden kuluttua varmasti uudestaankin.

Viimeksi kesälukemistona on luettu mm. seuraavat:
- Kauko Röyhkä: Avéc
- Michael White: Luciferin Liittolainen
- Aksel Sandemose: Pakolainen Ylittää Jälkensä
- Gerald Green: Polttouhrit
- Michael Cleverley: Lauri Törni - Syntynyt Sotilaaksi

Nyt työn alla mm. Tuomo Polvisen J.K. Paasikivi -tiiliskivet, vähän Lehväslaihoa ja sekalaista oman alan ammattikirjallisuutta.

 

[cosmic_rodeo]

Viimeksi lukemani kirja taitaapi olla Esa Tikkasen elämänkerta ja omasta mielestäni siinä on yksi parhaista elämänkerta teoksista joita olen lukenut urheilijoihin liittyen.

Suosittelen kaikille joita vähänkin kiinnostaa kyseinen henkilö ja muutenkin saa aika hyvän käsityksen miten paljon erilaista se lätkä on ollut ennen verrattuna nykyhetkeen.

Itse olen hieman toista mieltä.

Luulisi niinkin värikkään persoonan kuin Esa Tikkasen elämästä riittävän useampiakin viihdyttäviä tarinoita, mutta tästä kirjasta niitä ei kyllä löydy. Monista potentiaalisen huvittavista tilanteista kyllä vihjaillaan, mutta mitään mielenkiintoista niistä ei kerrota. Aika pinnallinen raapaisu siis Suomen kenties kaikkien aikojen mielenkiintoisimman jääkiekkoilijan elämästä.

Toisekseen, ehkäpä juuri siksi, että kirjailija ei tahdo mitenkään liikaa Tikkasen elämästä paljastaa, suurin osa kirjasta koostuu ainakin minulle täysin yhdentekevistä otteluselostuksista.

Minulle ainakin olisi riittänyt, jos Tikkasen pelaamista NHL-pudotuspeleistä olisi kerrottu vain ottelusarjojen lopputulokset. Aivan turhaan kirjassa selostetaan tyyliin jokaisen pudotupelisottelun jokainen käänne, jokainen maalintekijä ja jokainen Tikkasen saama syöttöpistekin. Turhaa tietoa, joka haiskahtaa erittäin vahvasti pelkältä täytemateriaalilta, jotta kirjaan saadan tarpeeksi sivuja. Tai sitten ottelutilastot olisi voitu liittää mukaan vain tilastoina, eikä kirjoitettuna tekstinä.

Tympeä kirja ja vanhalle Esa-fanille aivan huikea pettymys.

 

[jesse72]

Suositelkaahan viime aikoina Heroiinipäiväkirjan, The Dirtin ja Jimi Hendrixin elämästä kertovan kirjan lukeneelle jotain rock-elämänkertaa tai jotain samanhenkistä opusta.

Kipeästi kaipaisin matkalukemiseksi jotain ja olen aika huono itse etsimään/löytämään, joten suosittelut kelpaisivat.

RHCP:n laulajan Antohny Kiedsin elämänkerta Arpikudos on rankaa luettavaa, huumeita ja naisia ja välillä vedetään rokkia tyrät rytkyen.

Sid Viciouksen Nuorena Kuolemisen Jalo Taito kannattaa myös tsekata, samoin Aerosmithistä kertova teos, onhan noita.

Ja eipä unohdeta Nikki Sixxin heroiinipäiväkirjoja ja samalla luet Andy Maccoyn Sheriffi teoksen..

 

[tahtookirjoittaa]

Ulla Klötzerin "Säteilevä tulevaisuus Osa 2 - Atomit sodassa". Äärimmäisen putkinäköinen ydinaseita kritisoiva propagandapläjäys. Ei sillä, että olisin sekuntiakaan Bush nuorempaa digannut, mutta on tämä kyllä huvittava teos. Ja kielellisellä tökeryydellään lähentelee jo Seitsemäs Puolustaja -nimistä jääkiekkoteosten merkkipaalua.

 

[baddinki]

Suositelkaahan viime aikoina Heroiinipäiväkirjan, The Dirtin ja Jimi Hendrixin elämästä kertovan kirjan lukeneelle jotain rock-elämänkertaa tai jotain samanhenkistä opusta.

Kipeästi kaipaisin matkalukemiseksi jotain ja olen aika huono itse etsimään/löytämään, joten suosittelut kelpaisivat.

Mötley Crüen Törkytehdas on rock-elämänkerroissa ylittämätön teos vaikka itse bändi on täyttä kuraa. Kirja on kyllä viihdyttävä, vaikka ei pitäisi bändistä ollenkaan.

Itse Suosittelen ainakin Joel Mciverin Metallica-opusta ja Stephen Davisin Jumalten Vasara - saaga Led Zeppelinistä sekä Pink Floydin Odysseia kirjojen lukemista.

Viimeksi luin Mick Wallin kirjoittaman Axl Rose-kirjan mikä oli kyllä todella huono. Kirjassa ei ollut mitään uutta tietoa liittyen Axliin ja koko kirjan ajan vaan kirjoittaja haukkui Wallia. Eihän ny Mr Rose ole koskaan mikään helppo ihminen ollut, mutta kirjoittajalla oli aika yksipuolinen näkemys Axl Roseen.

 

[lade]

Viimeisin lukemani kirja on Cyrano ja hullu koira, Gösta Sundqvistin nuoruudesta, ja hieman myöhemmistäkin ajoista, kertova kirja. Leevi and the leavings on minulle tärkeä ja mieleinen yhtye, joten pakko-ostoshan tuo kirja oli. Ja oli hyvä, suosittelen.