Minkä kirjan luit viimeksi / mitä luet nyt?

[Tenho]

Da Vinci-koodin luin tuossa torstaina lomaillessa. Oli kyllä pirun hyvä. Suosittelen.

 

[ms.qvist]

Kevyempänä teoksena aloittelin klassikkoa Länsirintamalla ei mitään uutta.

Loistava kirja, ja ajatuksella ja miettien luettuna ei mitään kevyttä luettavaa, joskin ehkäpä toisella tapaa kevyempi kuitenkin kuin Jared Diamondin teos (mikä minullakin odottaa lukuvuoroaan).

vlad.

 

[sampio]

Loistava kirja, ja ajatuksella ja miettien luettuna ei mitään kevyttä luettavaa, joskin ehkäpä toisella tapaa kevyempi kuitenkin kuin Jared Diamondin teos (mikä minullakin odottaa lukuvuoroaan).

vlad.

Jeps, kevyttä nimenomaan tekstin luettavuuden vuoksi, ei missään tapauksessa aiheensa tai sanomansa vuoksi. Kevyt luettava on todellakin väärä kuvaus tuollaisesta kirjasta kuin Länsirintamalta ei mitään uutta on, mutta verrattuna nyt vaikka tuohon Diamondin teokseen on Länskärin teksti hiukan helpompaa luettavaa, juu nou.

 

[RuuhkaTukka]

King

Viimeksi luin Kingin juokse tai kuole. Ihan hyvä kirja, joka oli hivenen parempi kuin erään kuvernöörin vastaava elokuva.

 

[tony]

Menossa tällä hetkellä Ken Connorin Elitstyrka SAS -Från ökenkrigare till ghost force.Kuumissa paikoissa olleelta mieheltä kiinnostavaa luettavaa aiheesta innostuneelle.Iranin suurlähetystöön tehty hyökkäys ja Falklandin sota olivat varsinkin todella mielenkiintoisia lukuja.

 

[Stonecold]

Antiikin tarinoita 1-2 tuli ahkeroitua iltalukemistona parin kuukauden aikana, suosittelen lämpimästi. Kepeää kuvausta antiikin henkilöistä, taruista, tapahtumista jne. Tapahtumia riittää, juonenkäänteitä pyöritellään siihen malliin että nykypäivän saippuasarjat ja toimintaleffat ovat konservatiivista kamaa.

Tästähän sain sitten sytön ruveta tavaamaan raamattua, vanhaa testamenttia olen lukaissut Mouseksen ekan kipaleen vertasen. Onhan siinäkin kaikenlaista äksöniä, ei se genesis ihan suit sait tarinan mukaan tapahtunut.

edit: ainiin, sitä pitikin kysymäni, että miksei baibelia ole rykäisty useampaan osaan ja isommalle fontille, meinaan tällaisen klasipään olisi helpompaa lukea. Vai onko se muka niin pyhä ettei moista saa mennä missään tapauksessa tekemään? Vai olenko vain tietämätön moisen version olemassaolosta?

Jottei menisi yksipuoliseksi, aloitin myös Valtaojan Kotona maailmankaikkeudessa. Tuo sopivaa balanssia edelliseen. Siinä on äijä, joka ei epäröi laittaa kysymysmerkkiä asian kuin asian eteen. Tai jälkeen.

Kenties hivenen kepoisampana luettavana, aloitin myös Adamsin Linnunradan käsikirja liftareille -pokkarin.

 

[morningstar]

Viimevuoden kirja oli Douglas Adamsin Linnunradan käsikirja liftareille, trilogian kaikki viisi osaa. Mainio teos, joskin kertomukseen on todella keskityttävä jottei tarina hajoa totaalisesti käsiin. Suosittelen.

Olen aina ihmetellyt, kuinka jotkut ihmiset haluavat lukea jonkun kirjan useita kertoja. Esim. Taru sormusten herrasta on kirja, jota jotkut lukevat joka vuosi. Yllämainittu trilogia sai minut muuttamaan mieltäni. Joka vuosi en sitä lue, vaan päätin luettuani sen ensimmäisen kerran kesällä 2000, että viisi vuotta olisi hyvä sykli. Kohtapuoliin siis toisen kerran..

 

[Ramchester]

edit: ainiin, sitä pitikin kysymäni, että miksei baibelia ole rykäisty useampaan osaan ja isommalle fontille, meinaan tällaisen klasipään olisi helpompaa lukea. Vai onko se muka niin pyhä ettei moista saa mennä missään tapauksessa tekemään? Vai olenko vain tietämätön moisen version olemassaolosta?

Juhannuksen bussi-matkailun aikan luin jotain lehteä, olisiko ollut Suomen Kuvalehti jossa kerrottiin, että raamattu ilmestyy syksyllä puhekirjana eli CD:lle puhuttuna versiona. Sen jälkeen voidaan sanonta, "olen raamattuni lukenut" muuttaa muotoon "olen raamattuni kuunnellut".


Viimeksi tuli luettua Sheldon B.Kopp : Jos kohtaat matkallasi Buddhan, tapa hänet! http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=product&cat=tietokirjat&theme=Ihminen&isbn=951-0-29011-4 ja tällä hetkellä on menossa Philip Gourevitchin Huomenna meidät ja perheemme tapetaan http://www.nemokustannus.fi/kirja/kirja_gourevitch.html

 

[sampio]

edit: ainiin, sitä pitikin kysymäni, että miksei baibelia ole rykäisty useampaan osaan ja isommalle fontille, meinaan tällaisen klasipään olisi helpompaa lukea. Vai onko se muka niin pyhä ettei moista saa mennä missään tapauksessa tekemään? Vai olenko vain tietämätön moisen version olemassaolosta?

Onhan noita erilaisia painoksia pilvin pimein. Ainakin Uutta testamenttia löytyy siedettävän kokoisena ja suurikirjaimisena versiona, ja uskon esim. kristillisistä kirjakaupoista ja hyvin varustetuista kirjastoista löytyvän myös Vanhan testamentin kirjoja yksittäisinä kipaleina. Tosin kaikkia tuskin löytyy erikseen. Itselläni on perintökaluna tuollainen 35x25x10 cm kokoinen Raamattu, sitä ei tarvitse tihrustellen lukea. Tosin on se hiukan liian suuri povitaskuun.

 

[Stonecold]

Aivan, ajatus olikin että kun saisi esim. vanhan testamentin kolmessa osassa trilogiana, niin voisi olla käytännöllisempää ja sujuvampaa moisen pläjäyksen lukeminen. Vaan ei passaa valittaa, vielä sentään näkee ilman suurennuslasia...

 

[kangaroo]

Yleensä ei ole aikaa lukea muuta kuin duunijuttuja ja Jatkoaikaa, mutta nyt on joutunut kolmeksi viikoksi julkisliikenteen matkustajaksi työpaikan parkkialueen vesieristysremontin vuoksi. Siis 2x20 minuuttia luppoaikaa päivässä. Nyt menossa Patricia Cornwellin murharomaani. Mitään syvällistä ei metrossa jaksa eikä varmaan menisi jakeluunkaan..

 

[bisnesman]

Da Vinci-koodin luin tuossa torstaina lomaillessa. Oli kyllä pirun hyvä. Suosittelen.

Itse sain juuri äsken luetuksi loppuun tuon Enkelit ja Demonit.
Seuraavaksi pitää hankkia käsiin tuo mikkojii:n mainitsema Pyhä veri, pyhä Graal.

Nyt kun kerrankin on aikaa lukea, suositelkaapa joitakin samantyyppisiä kirjoja.
Missä siis pistetään vanhoja uskomuksia uusiksi :)

 

[Kilgore Trout]

Nyt on menossa George R.R.Martin, Valtaistuinpeli; tyypillistä venytettyä fantasiaa, mutta ei ihan huono kuitenkaan omassa lajissaan. Kyllä sitä ennen lukee kuin tekee puutarhahommia helteessä!

Sitä ennen toteutin kesäloman kunniaksi haasteellisemman lukuprojektin ja kahlasin Koraanin läpi - en ihan sanasta sanaan mutta kuitenkin. Raamattuun verraten hankala lukea kun suurat eivät ole aikajärjestyksessä vaan pisin suura on ensimmäisenä ja lyhin viimeisenä, tahtoo juoni karata käsistä...

Vaimolle luin ääneen parhaita paloja, kuten "onhan niin että nainen on miestä astetta alempi" tai "naisenne ovat kuin peltonne, joten käykää niillä kuten pelloillanne käytte"

"Jaa, siis kerran keväällä ja kerran syksyllä" nasahti välittömästi vastaus...revi siitä sitten :-D

 

[Pärde]

Viime viikolla luin Enkelit ja demonit, ja nyt on loppusuoralla Da Vinci -koodi. Dan Brown on helvetin hyvä kirjoittaja, muuta ei tarvinne sanoa.

 

[Stonecold]

Luettuani Linnunradan käsikirja liftareille -pokkarin, piti hakea Linnunratakin sitten. Hauskaa luettavaa kerrassaan! Stanislaw Lemin Konekansan satuja ja taruja on myös luvussa.

 

[brehme_]

Luettuani Linnunradan käsikirja liftareille -pokkarin, piti hakea Linnunratakin sitten. Hauskaa luettavaa kerrassaan! Stanislaw Lemin Konekansan satuja ja taruja on myös luvussa.

Minäkin olen lukenut viime päivinä käytännössä koko Douglas Adamsin tuotannon. Mökkiviihteenä se toimii erinomaisesti. Erityisesti osat Maailmanlopun ravintola ja Elämä, Maailmankaikkeus ja Kaikki olivat erinomaisia

 

[Moto]

Enkelit ja demonit luin minäkin tuossa juhannuksen alla. Ei ehkä yhtä mukaansatempaava kuin Da Vinci -koodi, mutta tarina pysyy kuitenkin paremmin koossa, kun ei edetä niin juoksuvauhtia.

Seuraavaksi on harkinnan alla verestää nuoruusmuistoja ja lukea uudelleen John Christopherin Tripodien aika -trilogia.

 

[MDK]

Enkelit ja demonit luin minäkin tuossa juhannuksen alla. Ei ehkä yhtä mukaansatempaava kuin Da Vinci -koodi, mutta tarina pysyy kuitenkin paremmin koossa, kun ei edetä niin juoksuvauhtia.

Seuraavaksi on harkinnan alla verestää nuoruusmuistoja ja lukea uudelleen John Christopherin Tripodien aika -trilogia.

Itsekin luin tuon Dan Brownin "uusimman" jokin aika sitten, ja täytyy todeta, että on kyllä hyvin samankaltainen kuin Da Vinci -koodi. Ehkä seuraavassa kirjassa sitten jotain uutta. Olihan tuo silti ihan mielenkiintoinen välipala, muttei mikään kirjallisuuden merkkipaalu. Da Vincihän oli puhdasta rautaa. Loistava kirja.

Tripodien aika sen sijaan on mitä loistavinta sci-fiä. Tai niin ainakin muistot tahtovat sanoa. Jonkin verran aikaa senkin lukemisesta on jo mennyt. Pitääpä käydä kyselemässä kirjastosta, jos löytyisi.

 

[Panzerfaust]

Lekuri leikkaa ja niittää idässä

En edes muista mikä oli viimeisin romaani, minkä olen lukenut. Taisi olla Thomas Harrisin sarjamurhaajaklassikko Punainen Lohikäärme. Anyway, tämä ketju on hyvä paikka mainostaa aivan helvetin hyvää kirjaa, jonka olemassaolosta en tiennyt mitään ennen kuin näin sen tutulla, joka kertoi lainanneensa teoksen kirjasosta.

Kyseessä on Heinrich Haapen Muistelma saksalaisten Moskovan-retkestä 1941-1942 (Moscow Tram Stop). Muistelmat on sanoiksi pukenut brittiläinen Dennis Hennshaw, joka haastatteli 50-luvulla tohtori Haapea Etelä-Afrikassa, eli kaikki on ollut kirjan tekohetkellä hyvässä muistissa. Heinrich Haape oli lääkintäupseeri kiväärirykmentissä tavallisessa(=ei motoroidussa) jalkaväkidivisioonassa Barbarossa sotaretkellä Neuvostoliittoa vastaan. Vaikka kyseessä on lääkintämiehen muistelmat, niin harvoin näkee yhtä vetävästi ja elävästi kerrottua kokemusta kiväärimiesten etulinjakokemuksista. Ja kun äijää kaatuu tarpeeksi ympärillä, niin lääkintäupseerikin joutui paikkailun välissä nappaamaan konepislarin ja kranut kouraansa.

Kirja ei käsitä ajanjaksona kuin 1941 kesäkuusta 1942 talveen ja juuri siksi kerronta pysyy tiiviinä sekä yksityiskohtaisena, eikä sorru missään vaiheessa sotamuistelmille tyypilliseen kuivuuteen ja ylimalkaiseen ajanjaksojen yli hyppimiseen. Dennis Henshaw onkin pukenut Heinrich Haapen kertomuksen lähes romaanimuotoon. Lukemista on todella vaikea lopettaa kun on aloittanut, sen verran hyvää duunia on Haape, Henshaw ja ilmeisesti suomentajakin tehnyt.

Kyseessä on ehdottomasti yksi sotakirjallisuuden helmistä ja suht harvinainenkin teos kansainvälisesti, mutta Suomen kirjastosta tuota saa. Mitään tekosyytä ei voi olla jättää tätä kirjaa lukematta, jos edes promilen verran sota kiinnostaa, joten mars lainaamaan! (Kaupoista kirjaa tuskin löytää)

 

[Sistis]

Da Vincihän oli puhdasta rautaa. Loistava kirja.

Da Vinci -koodi tuli luettua itsekin tuossa jonkin aikaa sitten. Kirja on varsin hyvä teos, ei siinä mitään. Varsinkin alussa kirja ottaa lukijansa sellaiseen otteeseen, johon harva kirja pystyy. Loppua kohden kuitenkin juoni toistaa tavallaan liikaa itseään ja alkaa aiheuttaa jopa jonkinlaista tylsistymistä. Loppuratkaisu on toki varsin erikoinen. Kirjan parasta antia on mielestäni sen sisältämä informaatio. Ainakin nuo taiteeseen piilotetut viestit ja niiden selitykset kiinnostivat allekirjoittanutta huomattavasti enemmän, kuin tuo muu juoni, joka oli paikoin kyllä liian yliampuva.

Mutta joka tapauksessa hyvä kirja, joka kannatti ehdottomasti lukea. Dan Brown on saanut tehdä valtavan taustaselvityksen tuota kirjaansa varten.

Pitäisi tuo Enkelit ja Demonit käydä joskus ostamassa. Pitäähän sekin toki lukea.

EDIT: Ja nyt luen puolestaan ensimmäistä kertaa Ilkka Remeksen tuotantoa. Työn alla on Ruttokellot. Ihan jees, tosin ei mielestäni mitenkään ennakko-hypen arvoista. Seuraavana odottaa lukua Itäveri.

 

[axe]

Mää sain vihdoin ja viimein käsiini Mick Wallin Guns N' Roses -kirjan The Most Dangerous Band In The World. Joutui hakemaan naapurikunnan kirjastosta, kun Tampereella niin moni on "unohtanut" palauttaa sen.

Samoilla linjoilla muuten mentiin edelliselläkin kerralla kun tuli luettua Wallin Iron Maiden -kirja Run To The Hills.

 

[Germanicus]

Flavius Josefus: Juutalaissodan historia

Kirjoittaja, joka oli muuten yksi tunnetuimpia antiikin rooman kirjailijoita, toimi kyseisen kapinan alussa juutalaisten sotapäälikkönä. Kapinan edetessä hän siirtyi roomalaisten puolelle. Kirjassa kuvataan melko tarkasti kapinan eteneminen kohti kauhistuttavaa loppua. Todella hyvä kirja, joka on vihdoinkin käännetty suomen kielelle.

 

[Sistis]

Ilkka Remeksen Ruttokellot ja Itäveri tuli luettua tässä parin viime viikon aikana. Ihan hyviä kirjoja dekkareiksi, mutta eivät mitään maailmaa mullistavia teoksia. Joka tapauksessa ihan viihdyttäviä lukukokemuksia.

Nyt on luettavana Dan Brownin 'Deception Point' englannin kielellä. Käsittääkseni kirjaa ei ole julkaistu suomeksi (wikipedia tukee väitettä). Kyllähän tuo ihan hyvältä kirjalta vaikuttaa, ei siinä mitään. Aihe on ainakin sangen erilainen, verrattuna Da Vinciin ja ilmeisesti myös Enkeleihin ja Demoneihin. Kirja on itseasiassa julkaistu vuonna 2001, eli noiden kahden teoksen välissä...

 

[avatar]

Tuota uutta Potteria tossa kahlataan läpi aina kun muut askareet antavat periksi. Yhtä viihdyttävältä kirjalta vaikuttaa kuin kaikki viisi aikaisempaakin.

 

[bambamcam]

Richard Zacks - Merirosvon metsästäjä - Kapteeni Kiddin tarina

Todella loistava kirja kaikille historiasta pitäville. Yli 400 sivua mukaansatempaavaa kirjoitusta. Kapteeni Kiddiä on pidetty yhtenä pahimpana merirosvona kautta aikojen. Tämä kirja avaa uuden näkökulman tähän asiaan. Oikeasti Kapteeni Kidd oli saanut itse Englannin kuninkaalta salaisen tehtävän metsästää merirosvoja.

Suositellaan.