Lopulta peli päättyi siis 0-25, torjunnat 113-5. Kova vire sai jatkoa tänään. 0-20 turpaan ja torjunnat 108-3. Käytännössä tuollaiset torjuntamäärät tarkoittavat sitä että kiekko on koko ajan Tapparan kenttäpuoliskolla, vastustaja laukoo sen minkä kerkiää ja Tapparan pelaajat juoksevat ympäriinsä.
Jos Tappara ei saa joukkuettaan yhtään vahvemmaksi niin kun vastaan asettuu Blues, voi kyyti olla vielä paria astetta hurjempaa.
Lehdestä luin että Tapparalta oli neljä pelaajaa jollain tyttöjen maajoukkueleirillä. Hienoa leiritellä pelaajia samaan aikaan kun pelataan SM-sarjan matseja. Eihän se tietysti tuloksiin mitään vaikuta, mutta silti.
Mää kävin tänään katsomassa tuon Tappara-Kärpät -pelin. Sitähän se on että Tapparalta hyvä suoritus on saada kiekko jollain ilveellä yli oman siniviivan. Kun Kärppä-pelaaja oli jäähyllä, niin neljällä viittä vastaan peli oli ihan samaa pyörimistä Tapparan alueella. Luistella Tapparassa osataan sen verran ettei nyt ihan persuksilla olla koko aikaa mutta nopeutta ei ole yhtään, mailallakin on pirun vaikea osua kiekkoon ja jos osuukin, niin se kiekko painaa ihan liikaa. Jos Tapparan molarit olisivat samaa tasoa kuin kenttäpelaajat, niin sellaset reilusti yli 60 maalia per peli ei olisi mikään mahdottomuus. Molarit sentään ovat vähintään hyvää keskitasoa.
Tapparalla oli kuitenkin joka erässä Kärppiä vastaan maalipaikka. Ekassa erässä 2-1 -hyökkäyksessä huti kiekosta, tokassa erässä jäähyltä läpiajoon mutta pakki polki kiinni ennen ratkaisua, kolmannessa erässä pääsi parista metristä kokeileen tyhjään maaliin kun Kärppä-molari oli luistellut vastaan ja sutaissut kiekosta ohi -- mutta ei vaan osunut tyhjäänkään maaliin...