Millainen on uusi hallituksemme?

[mjr]

Jotain mahdottoman humoristista on kyllä siinä ajatuksessa, että upseerit lakkoilisivat kiukutellen porvarihallitukselle.

Lue sanan upseerit sijasta matalapalkkaiset, julkisen sektorin "tuottamattomat" työntekijät niin varmasti ymmärrät paremmin ajan rientoa. Eivät kysy tämän maan sijoitusrahastot jne. jne.

 

[mjr]

Onhan se täälläkin jo moneen kertaan todettu, että Neuvostoliiton kommunistinen puolue näki Suomessa päävihollisekseen nimenomaan SDP:n, jonka maltillinen - ns. "tannerilainen" - enemmistö oli kaikkein merkittävimmässä roolissa kommunismin torjumisessa maassamme.

Dramaattisimmillaan tämä asenne oli Weimarin Saksassa, jossa "sosiaali-fasistit" nähtiin päävihollisena, tilanteessa jossa maassa oli sellainenkin ystävällismielinen puolue kuin NSDAP... Myöhemmin Itä-Euroopassa sosiaalidemokraatit likvidoitiin yleensä ensimmäisinä. Suomi olisi nyt entinen neuvostasavalta tai kansandemokratia, jos siinä oltaisiin onnistuttu täällä. Mutta miksi antaa tosiseikkojen häiritä fantasioita, eli hyvä JA:n oikeistosiipi, jättäkää tämä lukematta.

 

[Daespoo]

Mikä nyt hiertää taas mjr:ää, miksi on taas paha olo?

Huvittavaa katsoa kun lietsot itsesi taas kierroksille asiasta josta täällä ei kai pahemmin ole erimielisyyksiä, SDP:n maltillinen siipi oli merkittävässä asemassa kommunismin torjunnassa sodan jälkeen.

 

[mjr]

Huvittavaa katsoa kun lietsot itsesi taas kierroksille asiasta josta täällä ei kai pahemmin ole erimielisyyksiä, SDP:n maltillinen siipi oli merkittävässä asemassa kommunismin torjunnassa sodan jälkeen.

Oikeastaan avainasemassa oli SDP:n vasen siipi eli se osa joka mahdollisesti olisi voinut liittyä kuutosiin ja SKDL:ään. Fagerholm laskettiin kuuluvaksi tähän ryhmään ja juuri hänen hallituksensa johdolla SKP:n vaikutusvaltaa tärkeillä yhteiskunnallisilla sektoreilla ratkaisevasti vähennettiin. Vähintään yhtä olennainen taistelu käytiin sitten työpaikoilla, jossa SDP:n ay-siipi torjui SAK:n valtausyrityksen äärimmäisen tiukkojen vaiheiden jälkeen.

Se miten "realistinen" ja faktuaalinen käsitys näissä politiikka-ketjuissa on suomalaisesta vasemmistosta annettu on sitten jokaisen itsensä mietittävissä. Tietysti itsenäinen, alueeseen oikeasti perehtynyt ja tendensseihin sitoutumaton ajattelukyky olisi vähän ikään kuin lähtövaatimus tähän tehtävään, mutta kukin menköön niillä voimavaroilla mitä on annettu.

 

[Moderaattorit]

Nimimerkit Daespoo ja mjr saavat tilaisuuden lopettaa keskinäisen nokittelunsa tähän paikkaan. Pysytään asiassa ilman henkilökohtaisuuksia ja nälvimistä.

Tämä koskee myös muita keskustelijoita.

Moderaattorit

 

[mjr]

Juu, tämä porukka nimenomaan oli vaa'ankieliasemassa, ja maltillisten demarien vahvalla painostuksella (Tanner tässä keulakuvana ja tärkeimpänä neuvottelijana) se saatiin sitoutumaan parlamentaariseen yhteiskuntajärjestykseen.

Tämä on muuten kiinnostava juttu. En muista nähneeni mitään kovin yksityiskohtaista kuvausta tuosta prosessista, ehkä ei jäänyt paljon arkistomateriaalia. Pöydässä on vaan olleet isot panokset... Käytännössähän lopputuloksena oli että SKDL jäi SKP:n suht. vähämerkitykselliseksi satelliitiksi, kun se pahimmassa tapauksessa olisi voinut olla Suomen SED. Tannerille maa saa olla paljosta kiitollinen vaikka ehkä vähän laajemmalle olisi SDP saanut vasemmalle edetä, nythän tilanne oli pitkään aika 50/50, jota sitten mm. Kekkonen käytti iloisesti hyväkseen. Mutta tuskinpa todellisuudessa oli käytettävissä kovin suuria marginaaleja tähän suuntaan. Eli ratkaisevaa oli, että SDP:n sosiaalidemokraattinen vasemmisto, tannerilaiset ja asevelisosialistit löysivät yhteisen sävelen ja rintaman stalinismia vastaan. Siihen lopullisesti pysähtyi Neuvostoliiton konkreettinen vyörytys Suomessa ja loput hoiti Paasikivi. Äärimmäisen kiinnostavia asioita, vaikka vähän ot tässä ketjussa - onkos täällä Suomen poliittisen historian ketjua olemassakaan?

 

[PeteX]

Onhan se täälläkin jo moneen kertaan todettu, että Neuvostoliiton kommunistinen puolue näki Suomessa päävihollisekseen nimenomaan SDP:n, jonka maltillinen - ns. "tannerilainen" - enemmistö oli kaikkein merkittävimmässä roolissa kommunismin torjumisessa maassamme.

Osittain näin, mutta vihollisena nähtiin myös kommunistien ns. enemmistöläiset (revisionistit), joita taistolaiset vihasivat jopa enemmän kuin demareita. Taistolaisilla taas oli kiinteimmät suhteet Neuvostoliittoon, josta he ottivat suoranaisia käskyjä ja tietysti rahoitusta toimintaansa. Taistolaisten ja revisionistien vihanpitoa tuli katsottua aika läheltä lapsena omassa sukulaispiirissä ja se tuntui jo silloin aika käsittämättömältä. Vielä hulluimmilta tuntuivat taistolaisten sekoilut NL:n romahtamisen jälkeen. Pahin tuntemani agitaattori lähti Lappiin kullankaivajaksi ja onneksi on tietääkseni jäänyt sille tielleen.

Pahasti mennään kyllä otsikon aiheesta ohi.

 

[mjr]

Osittain näin, mutta vihollisena nähtiin myös kommunistien ns. enemmistöläiset (revisionistit), joita taistolaiset vihasivat jopa enemmän kuin demareita. Taistolaisilla taas oli kiinteimmät suhteet Neuvostoliittoon, josta he ottivat suoranaisia käskyjä ja tietysti rahoitusta toimintaansa. Taistolaisten ja revisionistien vihanpitoa tuli katsottua aika läheltä lapsena omassa sukulaispiirissä ja se tuntui jo silloin aika käsittämättömältä. Vielä hulluimmilta tuntuivat taistolaisten sekoilut NL:n romahtamisen jälkeen. Pahin tuntemani agitaattori lähti Lappiin kullankaivajaksi ja onneksi on tietääkseni jäänyt sille tielleen.

Pahasti mennään kyllä otsikon aiheesta ohi.

Nämä voisi siirtää omaksi ketjukseen ellei jo sellaista ole - on ehkä joku muistikatkos mutta ei nyt tule mieleen mitään poliittisen historian ketjua. Anyway, vielä tästä aiheesta niin Prahan kevään murskaaminen toi SKP:n sisäisen taistelun avoimeksi ja ikään kuin myös jähmetti rintamalinjat (pinnan alla oli kuohunut kai jo vuosia). Eli taistelu äärivasemmistoa vastaan siirtyi näin SDP:n ja SKDL/SKP:n välistä pitkälti SKP:n enemmistön ja vähemmistön välille eli rintamalinja eteni oikeaan suuntaan. Tämä SKP:n täydellinen paralyysi vei suomalaisesta kommunismista viimeisenkin dynaamisuuden, mitä 70-luvun nuorisokuohunta ei reaalisesti mihinkään muuttanut. Mutta perusta tälle oli luotu sodan jälkeisinä ratkaisevina vuosina, kun kommunismin eteneminen pysäytettiin lähes alkuunsa SDP:n ja Paasikiven toimesta (tietysti tämä ei puolestaan olisi ollut mahdollista ilman Suomen armeijan uskomattomia ponnistuksia kesällä -44 - Talissa ja Ihantalassa taisteltiin järkyttävän suurista panoksista, Stalinin miehittämää Suomea ei edes pysty kuvittelemaan...)

 

[mjr]

Jep. Mulla on tässä käytettävissäni silminnäkijä- ja korvinkuulijalausuntoja jos ei nyt aivan suoraan isoimmista ja tärkeimmistä neuvottelupöydistä, niin ainakin erittäin läheltä niitä ja suorina ensimmäisen käden tietoina.

Tanner suurena mutta kansalliskiihkottomana isänmaanystävänä, lannistumattomana parlamentarismin esitaistelijana, pragmaatikkona ja edistyksellisenä ajattelijana on itselleni jonkinlaisessa sankarin ja suosikkihahmon asemassa poliittisen historian kentällä.

Tässähän tulee kateelliseksi. Ne olivat maan kohtalonhetkiä, ehkä sitä ei aina siinä tilanteessa ehditty sisäistää, mutta valtaisat olivat panokset. Kyllä Tanner kuuluu omiinkin sankareihini, mies edusti yleensä aina järjen ääntä tilanteissa, joissa muilla oli ajat sitten lähtenyt mopo kädestä niin kohti äärivasenta kuin -oikeaakin.

 

[Fordél]

Kuten Vanhanenkin ansiokkaasti sanoi eilen niin kuntien pitää tehostaa toimintaansa, esim. Uudenmaan ns. ympäryskuntien välillä on dramaattisia eroja tehokkuudessa.

Kuntien välillä on tietysti eroja ja joidenkin kuntien toiminnassa riittää tehostamisen tarvetta. Kuitenkin noin ylipäänsä esim. terveydenhuolto on Suomen kunnissa järjestetty sen verran tehokkaasti, että siinä ei paljoa tehostamista enää ole. Ja koko ajanhan valtio lisää kuntien tehtäviä, mutta vieläkään ei ole mihinkään kirjattu, että sen pitäisi myös lisätä samaan aikaan rahoitusta.

Niin ja koittakaa nyt pysyä aiheessa; Tali-Ihantalat, kommarit, neukut yms. eivät kuulu kyllä tähän ketjuun.

 

[jussi_j]

..Kuitenkin noin ylipäänsä esim. terveydenhuolto on Suomen kunnissa järjestetty sen verran tehokkaasti, että siinä ei paljoa tehostamista enää ole. ...

Siis suomessa on jotain 400 kuntaa. Oli niiden toiminnot järjestetty näennäisesti vaikka kuinka tehokkaasti, niin päivänselvää on, että tuo aiheuttaa helvetisti byrokratiaa. Taitaapa nämä kunnanhallitukset ja kuntien virat ollakin se suurin syy miksi kuntia ei voida vähentää. Siinä menisi monelta kepuaktiivilta harrastukselta pohja pois.

 

[sampio]

Niin ja koittakaa nyt pysyä aiheessa; Tali-Ihantalat, kommarit, neukut yms. eivät kuulu kyllä tähän ketjuun.

Ei suoraan juu, mutta varsin mielenkiintoinen ja asiallinen poikkeama ihan ketjun yleiseen tasoon nähden.

 

[Fordél]

Siis suomessa on jotain 400 kuntaa. Oli niiden toiminnot järjestetty näennäisesti vaikka kuinka tehokkaasti, niin päivänselvää on, että tuo aiheuttaa helvetisti byrokratiaa. Taitaapa nämä kunnanhallitukset ja kuntien virat ollakin se suurin syy miksi kuntia ei voida vähentää. Siinä menisi monelta kepuaktiivilta harrastukselta pohja pois.

Niin ne eivät ole vain näennäisesti tehokkaasti järjestettyjä vaan ihan oikeasti kun vaikka vertaillaan muihin OECD-maihin. Ja paradoksaalista on se, että Suomi on noista ainoa maa, jossa terveydenhuollon menot on supistettu suhteessa BKT:n vuosien 1990-2005 aikana. En sitten tiedä onko tuossa mukana kuinka paljon "byrokratiaa". Ja muistetaan, että sitä hallintoa on muuallakin kuin vain kunnissa eli valtiolla on omat väliportaan hallintonsa yms. Ehkä sieltäkin voitaisiin vähän supistaa?

Toki olen siitä samaa mieltä, että ei ole mitään järkeä pitää yllä kuntakoneistoa jonkun muutaman sadan asukkaan kunnan takia. Toki jos pystyvät hyvin ja tehokkaasti järjestämään palvelut asukkailleen niin mitä sitä suotta sorkkimaan.

 

[mjr]

Niin ne eivät ole vain näennäisesti tehokkaasti järjestettyjä vaan ihan oikeasti kun vaikka vertaillaan muihin OECD-maihin. Ha paradoksaalista on se, että Suomi on noista ainoa maa, jossa terveydenhuollon menot on supistettu suhteessa BKT:n vuosien 1990-2005 aikana. En sitten tiedä onko tuossa mukana kuinka paljon "byrokratiaa". Ja muistetaan, että sitä hallintoa on muuallakin kuin vain kunnissa eli valtiolla on omat väliportaan hallintonsa yms. Ehkä sieltäkin voitaisiin vähän supistaa?

Toki olen siitä samaa mieltä, että ei ole mitään järkeä pitää yllä kuntakoneistoa jonkun muutaman sadan asukkaan kunnan takia. Toki jos pystyvät hyvin ja tehokkaasti järjestämään palvelut asukkailleen niin mitä sitä suotta sorkkimaan.

Vähän näyttää siltä että kuntarakenteen uudistuksesta on tulossa melko satunnainen tilkkutäkki, joka sekä jättää eloon myös pieniä huonosti toimeentulevia kuntia että luo hyvin sekavia ja potentiaalisesti tehottomia yhteenliittymiä. Pahinta tässä on, että merkittävä rakenteellinen uudistus, johon olisi valtavasti tarvetta tullaan ehkä nyt kuittaamaan sillä että saadaan kuntien kokonaismäärä pienentymään alle 300:n. Eihän sillä vielä puututa paikallishallinnon palvelurakenteeseen tai sen ja keskushallinnon väliseen suhteeseen ja rahoitukseen, mikä on ongelman ydin. Eli saadaan ehkä jotain tilapäistä hyötyä, mutta raskaimmat ja kalliimmat rakenteet pysyvät todellisuudessa täysin ennallaan. Kuntarakenteen muutos olisi ehdottomasti pitänyt olla osa kokonaisvaltaista palvelutuotannon, paikallishallinnon ja palvelurakenteen uudistusta. Nyt näistä risuista ja männynkävyistä tappeleminen lakaisee maton alle varsinaiset haasteet. Ehkä se on hyväkin tulos valtapuolueille (siis sekä hallitukselle että oppositiolle), uudistajan tie on kivinen ja kiitoksena yleensä on puukko lapaluiden välissä...

 

[Fordél]

Lisäisin vielä, että tuohon kuntien määrään ei kannata aina tuijottaa. Itävallassa on 2400 kuntaa, Ranskassa 13 000 jne. Tärkeintä on se, miten saadaan pavelut järjestettyä kuntalaisille tehokkaasti ja laadullisesti hyvänä. Se on ihan sama vaikka niiden järjestämisestä vastaisivat Köyliön Martat kuhan ne toimivat.

Varmasti ei olisi pahitteeksi vaikka valtiokin välillä vähän avittaisi kuntia eikä vain sysäisi sille koko ajan lisää tehtäviä. No joo samalla se ottaa itelleen kunnilta pois sellaisia suuria menoeriä aiheuttavia palveluita kuten esim. kuluttajaneuvonta...Siitä se säästö vasta syntyykin! Vastapalveluna kunnat voisivat olla hieman joustavampia noiden liitosten suhteen eikä aina tuijottaa vain omaa napaa. Kuntalaisia tässä pitäisi palvella eikä mitään muuta.

 

[Daespoo]

Kuten jo tuossa aikaisemmin totesin, valtion kunnille antama rahamäärä on kasvanut 100-600M€ per vuosi vuodesta 1998 lähtien eli kyllä sitä lisärahaakin on kunnille tullut valtiolta.

 

[Koke72]

Kuten jo tuossa aikaisemmin totesin, valtion kunnille antama rahamäärä on kasvanut 100-600M€ per vuosi vuodesta 1998 lähtien eli kyllä sitä lisärahaakin on kunnille tullut valtiolta.

Mutta onko se lisäraha riittänyt kattamaan lisääntyneiden lakisääteisten tehtävien kustannukset? Minulle on kuntakentältä viestitetty, että näin ei ole tapahtunut. Pystyisikö tästä menopuolen tilanteesta löytämään tilastoja? Sitten on joku kuntarahoitukseen liittyvä juttu, jonka valtio on pitänyt itsellään eikä ole palauttanut kunnille. En vaan saa päähäni mikä se oli, jos mikään.

Suomessa on varmasti tehottomia kuntaorganisaatioita, siitä olen samaa mieltä. Missä tahansa pienessä kunnassa asuva tietää, että minkälaisia tunteita kuntaliitoksista puhuminen herättää. Saa nähdä mitä hallitus saa tällä sektorilla aikaan, enkä nyt tarkoita pakkoliitoksia.

 

[mjr]

Suomessa on varmasti tehottomia kuntaorganisaatioita, siitä olen samaa mieltä. Missä tahansa pienessä kunnassa asuva tietää, että minkälaisia tunteita kuntaliitoksista puhuminen herättää. Saa nähdä mitä hallitus saa tällä sektorilla aikaan, enkä nyt tarkoita pakkoliitoksia.

Eiköhän se pidä paikkaansa että se noin 20 000 tuhannen hengen yksikkö on tehokkaimmillaan sekä laadun että hinnan suhteen. Valtavien DDR:läisten möykkyjen tuottaminen ei tule mitään tehostamaan ellei siihen liity muita merkittäviä rakenneuudistuksia, saattaa käydä jopa päinvastoin jos vain jäädään tähän yksiköiden paisuttamisen ajatukseen. Itse olisin täysin valmis säilyttämään ulkoisesti kuntien määrän ennallaan (mikä vähentäisi valtavasti uudistusvastaisuutta), mutta sitten täysin uudistamaan paikallisen palveluntuotannon rakenteen. Kuntien määrä tässä on yksi pienimpiä tekijöitä - mikä ehkä selittää sen vimman millä poliittinen eliitti haluaa vain ja ainoastaan siitä keskustella.

 

[Daespoo]

Jos kuntien määrä pidetään ennallaan mutta sen alle rakennetaan erillinen palvelutuotantomalli niin mielestäni se ei ainakaan helpota tilannetta.

Tärkeintä olisi päästä eroon mahdollisimman monesta päällekkäisestä hallinnollisesta virasta ja siirtää vapautuneita resursseja itse tuotantoon.

 

[mjr]

Jos kuntien määrä pidetään ennallaan mutta sen alle rakennetaan erillinen palvelutuotantomalli niin mielestäni se ei ainakaan helpota tilannetta.

Tärkeintä olisi päästä eroon mahdollisimman monesta päällekkäisestä hallinnollisesta virasta ja siirtää vapautuneita resursseja itse tuotantoon.

Onhan se hyvä, että rakenne yksinkertaistuu, en minä sitä (joskin olisi hyvä, että prosessi olisi vähemmän satunnainen kuin mitä nyt on tapahtumassa), mutta vaarana on se että kuvitellaan, että kuntien vähentyminen auttaa ratkaisevasti, kun se on itse asiassa vähän toissijainen asia. Olisi vähän pakko saada aikaan kokonaisvaltainen uudistus jossa mietitään kokonaan uudestaan paikallis- ja keskushallinnon tehtävänjako ja rahoitus sekä palveluntuottamisen rakenteet ja puitteet. Tunnustan että minulle joku HUS on kauhukuva siitä, miten pelkkä paisuttaminen vain lakaisee ongelmat maton alle tai suorastaan pahentaa niitä. Toki kun on ollaan jääty tuleen makaamaan kaikkein helpoimmassakin osuudessa niin tuskinpa ne vaikeammat palat olisivat mitään riemukulkua. Olisi vain helppo tyynnyttää näitä symbolisia ja periaatteellisesti jopa tärkeitäkin huolia paikallisen itsehallinnon säilyttämisestä ja varata panokset niihin olennaisimpiin kohtiin. No, turha nyt asiasta on enää marmattaa, mutta toivotaan että rakenneuudistukset tästä vielä jatkuvat.

 

[lihaani]

Kunnat ovat erittäin nihkeitä yhdistämään toimiaan muuten kun aivan viimeisen pakon edessä.

Vasta viime aikoina olaan uskallettu järkeistää esim. terveyden- ja sosiaalihuoltoa. Hyvänä esimerkkinä sekä Päijät-Hämeen että Itä-Savon sairaanhoitopiirit. Kummassakin on työn alla yhdistää sekä alueen sairaalat ja terveyskeskukset että sosiaalipuolelta päihdehuolto yhteisen hallinnon alle ja yhteisiin tietojärjestelmiin.

Edut ovat ilmeiset, koska missä hyvänsä seudun hoitopisteessä on potilaan koko terveyshistoria nähtävissä ja päällekkäisten tutkimusten ja hoitojen määrä vähenee ja sitä myöten saadaan kustannussäästöjä hoidon tasosta tinkimättä. Samoin potilas voidaan ohjata heti tarkoituksenmukaiseen hoitoon eikä pompottelua tapahdu entiseen malliin.

Vaikka edut ovat ilmiselvät ja maalaisjärjellä pääteltävissä, niin reviiriajattelu istuu tiukassa. Ei millään haluttaisi luovuttaa valtaa, todellista tai näennäistä, muualle.

Itse olen sitä mieltä, että koulutuksessa ja terveydenhoidossa kunnallista itsehallintoa pitäisi kaventaa raskaalla kädellä. Ei itsehallinto voi olla itsetarkoitus ja lupa huonojen palvelujen tuottamiselle. Osaratkaisuna olisi korvamerkittyä valtionosuutta palveluihin liitettynä ministriön ohjaukseen. Näin on mahdollista taata tietty tasalaatuisuus palveluissa koko maassa.

Ei niin, että jossain pääsee kunnalliseen hammashoitoon muutamassa päivässä ja naapurikunnassa liikuntavammaiset eivät saa edes lakisääteisiä apuvälineitään.

 

[Fordél]

Itse olen sitä mieltä, että koulutuksessa ja terveydenhoidossa kunnallista itsehallintoa pitäisi kaventaa raskaalla kädellä. Ei itsehallinto voi olla itsetarkoitus ja lupa huonojen palvelujen tuottamiselle. Osaratkaisuna olisi korvamerkittyä valtionosuutta palveluihin liitettynä ministriön ohjaukseen. Näin on mahdollista taata tietty tasalaatuisuus palveluissa koko maassa.

Eiköhän peruskoulutus ole suht hyvää riippumatta siitä, että missä päin asustat. Tai ainakaan mulla ei ole kokemusta, että tässä asiassa joku mättäisi. Muuten kun tietysti se, että päikoin matkat kouluun ovat venhätäneet turhan pitkiksi.

Eikä itsehallinto ole mikään lupa tai syy huonojen palveluiden tuottamiselle vaan käytettävissä olevat resurssit. Mitä enemmän mennään korvamerkittyihin valtionosuuksiin ja lisätään ohjausta ylemmältä tasolta, sitä vaikeampi on kuntien toteuttaa palvelut sillä tavalla, mikä sopii juuri parhaiten sen alueen väestölle ja sen alueen oloihin. Jos ohjausta lisätään niin samalla pitää lisätä myös kuntien ja sen toteuttavan tason osallistumista päätöksentekoon, jotta resurssit pystyttäisiin varmasti käyttämään mahdollisimman kohdennetusti. Eli joku tasapaino tuossa pitää löytää.

 

[Daespoo]

Noniin, SuPer hyväksyi tarjouksen äänin 30-4, jos Tehy hylkää tarjouksen niin veikkaanpa että siitä seuraa heille isoja ongelmia.

 

[Viljuri]

Lisäisin vielä, että tuohon kuntien määrään ei kannata aina tuijottaa. Itävallassa on 2400 kuntaa, Ranskassa 13 000 jne. Tärkeintä on se, miten saadaan pavelut järjestettyä kuntalaisille tehokkaasti ja laadullisesti hyvänä. Se on ihan sama vaikka niiden järjestämisestä vastaisivat Köyliön Martat kuhan ne toimivat.

Varmasti ei olisi pahitteeksi vaikka valtiokin välillä vähän avittaisi kuntia eikä vain sysäisi sille koko ajan lisää tehtäviä. No joo samalla se ottaa itelleen kunnilta pois sellaisia suuria menoeriä aiheuttavia palveluita kuten esim. kuluttajaneuvonta...Siitä se säästö vasta syntyykin! Vastapalveluna kunnat voisivat olla hieman joustavampia noiden liitosten suhteen eikä aina tuijottaa vain omaa napaa. Kuntalaisia tässä pitäisi palvella eikä mitään muuta.

Suomessa kuitenkin kunnilla on jo perustuslaillisesti ihan erilainen asema kuin jossain keskusjohtoisissa maissa. Kunnathan ovat Suomessa myös fiskuksia ja omaavat kuntalain määrittämässä kehyksessä lähes täyden itsehallinnollisen päätäntävallan siihen, että mitä tekevät tai ovat tekemättä.

Varsinkin kun nyttemmin on korvamerkittyjen valtionosuuksien määrää vähennetty.

Tässä mielessä pelkkien kuntasubjektien lukumäärän laskeminen ja vertaaminen eri maista ei ole perusteltua.

 

[SergeiK]

Jos muuten ihmettelette mistä Indonesian ilmastokokouksesta Condi Rice ynnä muut puhuvat uutisten pääjutuissa, niin kyse on siitä Bali-kokouksesta joulukuussa jonne Niinistön mielestä on ihan riittävä lähettää yksi rivikansanedustaja ja yksi virkamies.