Millainen on uusi hallituksemme?

[Daespoo]

Mielestäni se että Halonen luokittelee Kataisen puheet "puoluepolitiikaksi" on jo aika selkeä keskustelun rajoitus ulkopolitiikan suhteen. Eli asiasta saa kyllä puhua mutta vain pieni klikki saa siitä puhua ilman että sitä väheksyttäisiin leimaamalla se joksikin puoluepolitikoinniksi.

 

[Maple Leaf]

Mielestäni se että Halonen luokittelee Kataisen puheet "puoluepolitiikaksi" on jo aika selkeä keskustelun rajoitus ulkopolitiikan suhteen. Eli asiasta saa kyllä puhua mutta vain pieni klikki saa siitä puhua ilman että sitä väheksyttäisiin leimaamalla se joksikin puoluepolitikoinniksi.

Jos esimerkiksi Kataisen puheilla on todellista nostetta, ei siinä yksi Halosen mutina paina mitään. Ei Suomessa kukaan kiellä keskustelemasta, eihän edes Neuvostoliiton voimien päivinä Georg C. Ehrnroothia teljetty vankilaan. Uusia keskustelunavauksia ja argumentteja peliin vaan, kansalaisiahan me kaikki olemme, emme alamaisia.

 

[Snakster]

Uusia keskustelunavauksia ja argumentteja peliin vaan, kansalaisiahan me kaikki olemme, emme alamaisia.

Nimenomaan. Uusia avauksia peliin. Kataisen kuitenkin kannattaa miettiä, että jos oppositiossa tai pressan kansliassa ollaan sitten eri mieltä, niin turha siitä on mököttää. Jotenkin tuntuu kokoomuksessa olevan muutenkin sellaista henkeä, että kun kerran ollaan valtaan päästy, niin kaikki uudet avaukset olisi kaikkien tahojen syytä ottaa vastaan hurrauksin ja taputuksin. Ei se aina ihan niin mene, vaan joillain voi olla myös vastakkaisia näkemyksiä.

 

[Daespoo]

Jos esimerkiksi Kataisen puheilla on todellista nostetta, ei siinä yksi Halosen mutina paina mitään. Ei Suomessa kukaan kiellä keskustelemasta, eihän edes Neuvostoliiton voimien päivinä Georg C. Ehrnroothia teljetty vankilaan. Uusia keskustelunavauksia ja argumentteja peliin vaan, kansalaisiahan me kaikki olemme, emme alamaisia.

Voiko oikeasti Suomen poliittisessa ympäristössä sanoa ettei presidentin sana paina yhtään? Epäilen että niin pitkällä ei todellakaan olla.

POP on siinä mielessä eri tapaus että heillähän ei koskaan ollut muutamaa edustajaa enempää eduskunnassa joten vaikutusvalta oli hyvin rajallinen.

 

[Rodion]

Kumma kun täällä kukaan ei huomannut Eero Heinäluoman väitteen paikkaansa pitävyyttä. Eerohan väitti, että hallituksen lupaama 150 miljoonaa euroa olisi vain 0,2 prosenttia sairaanhoitajien yhteisestä palkkasummasta. Myöhemmin tuo kait korjattiin tarkoittamaan kunta-alan palkkasumma.

No ei mene silti ihan vielä oikein.

Kalle Isokallio on virheen huomannut:

"Ei Eero ole, silloin sairaanhoitajien palkkojen pitäisi olla yhteensä 75 miljardia. Tiedoksi Sinulle, että kaikkien suomalaisten yhteenlasketut palkat ovat noin 60 miljardia vuodessa."

Kannattaa lukea koko kolumni tästä: http://www.iltalehti.fi/kolumnistit/200709246627254_ko.shtml

 

[Yläpesä]

Heinäluoman matemaattisten taitojen lisäksi kulmakarvoja on syytä kohotella varapuhemies Koskisen kommenteista tuloeroihin liittyen. Hänhän päivitteli vähän aikaa sitten sitä, että tuloerot ovat kasvaneet ja ovat Suomessa nyt yhtä suuret kuin 1970-luvulla. Minkälaisessa umpiossa on oppineen ihmisen täytynyt elää, että tilanne on päässyt yllättämään, ja ihan omien toimienkin loogisena seurauksena? Jos kasvun moottoriksi on haettu liikkumatilaa palkkahaitarin yläosaan, tarkoittaa se väistämättä sitä että ylin 10% kiihdyttää näkymättömiin keskikastilta, samaan aikaan kuin alin 10% saa tapella ennallaan pysymisen kanssa. Työmarkkinoillehan on nimenomaan haettu laajempaa palkkahaitaria, ja sen varaan on rakennettu sekä valtiolla että kunnissa erilaisia tehtävän vaativuuteen ja henkilökohtaiseen suoriutumiseen liitettyjä palkkarakenteita (lue: ei enää jäykkiä virkavuosien perusteella sementoituja palkkaluokkia). Ei tämä voi tulla yllätyksenä Johannes!

 

[siffa]

Vihreät Natosta

Vihreiden viikonlopun valtuuskunnan kokouksessa Tampereella käytettiin ainakin kaksi merkittävää ulko- ja turvallisuuspoliittista puheenvuoroa. STT on uutisoinut nämä puheenvuorot. Poimin niistä vain Natoa koskevat lyhyet referaatit.

Puheenjohtaja Cronberg toisti lauantaina vihreiden kielteisen kannan Suomen jäsenyyteen Natossa: jäsenyys Natossa ei vahvistaisi Suomen turvallisuutta. Cronberg edustaa tässä kannanotossaan vihreiden konservatiivista näkemystä Natosta.

Vihreiden kansanedustaja Pekka Haaviston mielestä Natosta olisi keskusteltava toisella tavalla kuin aiemmin. Nato on muuttunut, eikä siitä kannattaisi puhua enää kylmän sodan kielikuvin. Kun maanpuolustuksesta tulee entistä teknisempää ja myös kalliimpaa, kannattaa katsoa, olisiko kansainvälisessä yhteistyössä synergiaetuja. Haavisto edustaa vihreiden edistyksellistä näkemystä maailman muuttumisesta ja niin muodoin myös uudenlaista suhtautumista Natoon. Haavisto käytti puheenvuoronsa sunnuntaina Cronbergin linjanvedon jälkeen.

 

[Yläpesä]

Koska oma kantani Natoon on ollut selvä jo pitkään, niin olen harmikseni todennut, että myös kokoomuksen sisällä on ollut voimakkaita Nato-jäsenyyttä vastustavia mielipiteitä. Varsinkin armeijan vanhemmassa upseeristossa löytyy vankkaa tukea sille, että oma, riittävän suorituskykyinen armeija on paras tae kansakunnan turvallisuudelle.

Niin, tähän joukkoonhan kuuluu puoluekannasta riippumatta arvokonservatiiveja, jotka elävät yhä 70-lukua ja tykkäävät kaivamistaan poteroista, sekä puolustusteollisuuden "ay-väkeä" jotka näkevät kysymyksen ainoastaan työllistämisenä ja aluepolitiikkana tyyliin kasarmi on elintärkeä Mikkelin seudulle.

Miten määrittelet konservatiivin Nato-kysymyksessä siinä tapauksessa, jos Suomi Natoon liittyy? Onko konservatiivi ollut se, joka on kannattanut Nato-jäsenyyttä vai se, joka on vastustanut Natoon liittymistä?

Konservatiivi on se, joka liittoumisenkin yhteydessä puhuu ääni väristen yleisen asevelvollisuuden säilyttämisen tärkeydestä. Jopa Kaskeala on aivan suoraan ilmaissut että kyse on kustannuksista, kustannuksista ja kustannuksista. Suomella ei ole varaa pitää suurta asevelvollisarmeijaa ja jonkin rajan jälkeen pieni koko ei ole enää luottamusta herättävä (heh), jonka vuoksi liittoutuminen on välttämätöntä. Kuitenkaan taas molempien ylläpitoon euromme eivät riitä.

Suhtautuminen Natoon liittymiseen sinänsä ei nähdäkseni juurikaan jaa ihmisiä konservatiivisuuden suhteen: sinne haikailevat niin konsut kuin liberaalitkin, eri motiivein ainoastaan.

 

[Rodion]

Työmarkkinoillehan on nimenomaan haettu laajempaa palkkahaitaria, ja sen varaan on rakennettu sekä valtiolla että kunnissa erilaisia tehtävän vaativuuteen ja henkilökohtaiseen suoriutumiseen liitettyjä palkkarakenteita (lue: ei enää jäykkiä virkavuosien perusteella sementoituja palkkaluokkia). Ei tämä voi tulla yllätyksenä Johannes!

Vaikka kovin löyhästi tähän liittyen ja enemmänkin kunta-alan palkankorotuksiin liittyen tämän päivän Hesarissa oli hyvää kirjoitusta aiheesta.

En netistä juttua löytänyt, joten muistin varassa mennään.

Jutun perustana on se, että kunta-alan työntekijöille maksetaan nyt kovemmat palkankorotukset kuin vientiteollisuuden (miesvaltaisille aloille). Kaikenlisäksi sairaanhoitajille ei kelpaa edes tämä, vaan vaaditaan vielä lisää. Kuitenkin avoimeen talouteen ja vientivetoiseen maahan kuuluu nimenomaan se, että vientiteollisuuden edustajat ovat palkkajohtajia. Tästä poikkeavat ratkaisut ovat kansantalouden kannalta perusteettomia, etenkin kun puhutaan tuottavuuden kasvun ylittävistä korotuksista.

Anekdoottina oli vielä, että 80-luvun lopussa, edellisen laman kynnyksellä, oli sama tilanne: kunta-ala sai kovat korotukset ja silloinkin sairaanhoitajat olivat vaatimassa eniten. Déjà vu.

 

[HekeK]

Täällä kun on sivuttu jo useamman kirjoittajan toimesta poliitikkojen sitaatteja, niin sen verran täytyy kokoomukselle tunnustusta antaa, että ovat ymmärtäneet lähettää oman leirinsä lausuntoautomaatin eurokentille "pelaamaan". Ja kyseessähän oli oikean laidan pyyteetön raataja Piia-Noora Kauppi. Innolla odotan kyseisen ammattilaisen paluuta kotosarjaan huseeraamaan. Aina sattuu ja tapahtuu, kun Piitu suutansa paukuttaa!

Pitäisiköhän Eero lähettää Eurooppaan? Ainut vain, että ei taida kelvata. Ei edes alasarjoihin.

Nimimerkillä: "Ehkä elämästään nauttivan työttömän naapuri".

 

[Yläpesä]

Pitäisiköhän Eero lähettää Eurooppaan? Ainut vain, että ei taida kelvata. Ei edes alasarjoihin.

Kelpasihan sinne Liikanen ja Jäätteenmäkikin.

 

[The Original Jags]

Jotakin tuosta Häkämiehen puheesta.

Olihan hänen retoriikkansa selkeästi Venäjän vastaista, joka kävi ilmi hänen sanavalinnoistaan. Uskon, että Häkämiehen puheella oli ainakin kaksi syytä:

1. Häkämies halusi osoittaa Yhdysvalloille, että Suomi seisoo transatlanttisessa leirissä nousevaa Itää ja Euraasiaa vastaan.

2. Häkämies halusi näyttää kotijoukoille, että ulkopolitiikka on nyt tiukasti Kokoomuksen käsissä.


Suomessa ja Kokoomuksessa on huomattu, että Venäjä ja Yhdysvallat ovat loitontuneet toisistaan poliittisesti. Jotkut puhuvat jo uudesta kylmästä sodasta. Venäjän ja Yhdysvaltojen mielipiteet ja ideologiat eroavat toisistaan monessa tärkeässä asiassa, oli puhe sitten yksittäisistä tapauksista (Iran, Kosovo, keski-Euroopan ohjuskilpi, energiakauppa) tai abstraktisemmista seikoista, kuten Yhdysvaltojen ajama unipolaarinen maailmanjärjestys ja Venäjän tavoittelema multipolaarinen maailmanjärjestys.

Suomi on Kokoomuksen johdolla ottanut linjaa, jossa se asettuu läntisen hegemoniaa ja unipolaarista maailmanjärjestystä ajavaan rintamaan. Tosin tässä rintamassa unipolaarisuutta edustaisi pelkän Yhdysvaltojen sijasta EU:n ja Yhdysvaltojen yhteisrintama nousevaa Aasiaa, Venäjää ja latinalaista Amerikkaa vastaan.

Kokoomuksen linjanveto on tietyssä mielessä ymmärrettävä, koska Suomi on luonut oman vaurautensa osana läntisiä kauppajärjestöjä (tosin unohtaa ei sovi Suomen ja NL:n välistä bilateraalikauppaa, joka oli Suomen 1960-1970 -nopean vaurastumisen yksi tärkeimmistä syistä). Nykyisen taloudellisen ja kauppapoliittisen maailmanjärjestyksen horjuminen ei ole välttämättä Suomen etu, koska Suomi kuuluu globaalin kaupankäynnin nettovoittajiin nykyisessä järjestyksessä. Voi olla Suomen etu, että läntiset järjestöt kuten kuten NATO, IMF, Maailmanpankki ja WTO säilyttävät asemansa maailmantaloudessa ja -politiikassa myös jatkossa.

Mutta se pystyykö länsi säilyttämään hegemoniansa onkin mielenkiintoinen kysymys. Aasiaan on syntynyt viimeisen 20 vuoden aikana kaksi miljardia uutta kapitalistia. Aasiassa syntyy uutta vaurautta monta kertaa nopeammin kuin länsimaissa. 1990-luvulle asti länsi, erityisesti Yhdysvallat, edusti maailmantalouden veturia. Tätä edusautti sekä tehokas talousjärjestelmä mutta myös öljykaupan sitominen dollariin ja luonnonvaroiltaan rikkaiden valtioiden taloudellinen kontrollointi, mikä ehkäisi näiden maiden vaurastumisen ja ohjasi luonnonvaroista syntyvän varallisuuden länteen.

Tällä hetkellä jokainen näistä trendeistä on särkymässä. Vanha talousjärjestelmä on pikkuhiljaa murtumassa tavalla, joka ei ole länsimaiden edun mukaista. Yhdysvaltojen hyökkäys Irakiin oli yritys ehkäistä ja hidastaa tämän trendin mukaista kehitystä. Tässä Yhdysvallat myös onnistui; Irakin öljy virtaa Kiinan sijasta Yhdysvaltoihin niin kauan, kun USA on sotilaallisesti läsnä Irakissa. Miljoona kuollutta irakilaista taisi olla pieni hinta Yhdysvaltojen energiaturvallisuuden huomattavasta kohenemisesta.

Yhdysvallat ja länsi kamppailee kuitenkin taistelua, jota se ei voi pitkällä tähtäimellä voittaa. Länsi ei voi ylläpitää nykyistä elintasoaan suhteessa Aasiaan ilman sotilaallisen voiman käyttöä, eivätkä lännenkaan voimavarat sentään riitä koko Euraasian sotilaalliseen hallintaan - jo piskuinen ja heikko Irak tuntuu syövän Yhdysvaltojen resursseja enemmän kuin tarpeeksi.

EDIT: (Lisäystä)

Miksi Häkämies keskittyi Yhdysvalloissa juuri Venäjään? Venäjä on monellakin tapaa ratkaisevassa osassa kauppasodassa transatlanttistien ja nousevan Euraasian välillä. Venäjä on ainoa valtio läntisen liittouman ulkopuolella, joka kykenee tuhoamaan Yhdysvallat (ja samalla koko maapallon) sotilaallisesti. Atlantismi ei voi saavuttaa koskaan täydellistä sotilaallista hegemoniaa suhteessa Eurasiaan niin kauan, kun Venäjällä säilyttää/kohentaa nykyistä sotilaallista voimaansa ja myös niin kauan, kun länsi ei kontrolloi Venäjän sisä- ja ulkopolitiikkaa kuten se teki 1990-luvulla (suvereeni Venäjä ei olisi koskaan hyväksynyt Serbian pommituksia ilman vastalauseita).

Lännen kontrollin ulkopuolella oleva Venäjä voi aseistaa varsin ilkeällä tavalla sellaisia valtioita ja hallituksia, jotka länsi luokittelee "roistovaltioiksi", eli valtioiksi jotka eivät noudata lännen sanelemaa politiikkaa. Venäjä voi toimia näin ilman pelkoa lännen suunnalta tulevasta sotilaallisesta retribuutiosta, koska Venäjän ydinase ei salli sotilaallisen voiman käyttöä sitä vastaan.

Venäjän talouden nopea nousu on tullut lännen kannalta hieman liian nopeasti ja tavalla, jota se ei osannut odottaa eikä toivoa. Lännen selvästi vihamieliseksi muuttunut suhtautuminen Venäjään on seurausta tästä. Vauraus merkitsee Venäjälle samalla enemmän liikkumatilaa, kun se ei ole enää riippuvainen IMF:n kovakorkoisista lainoista, kuten surullisella 90-luvulla. Korkeasuhdanne on merkinnyt nousua myös Venäjän aseteollisuudelle. Venäjä on tehnyt viime aikoina runsaasti asekauppoja valtioiden kanssa, jotka ovat lännen boikottilistalla. Näihin kuuluvat mm. Iran, Venezuela, Syyria ja Indonesia. Myöskään Intian ja Kiinan mielistyminen Venäjän aseteknologiaan ei varmasti ole ollut lännen mieleen.

Kun kansainvälinen asekauppa ei pyöri lännen ehdoilla ja länsimaisten firmojen toimesta, merkitsee se samalla sitä ettei länsi kontrolloi kenelle aseita myydään ja kenelle ei. Atlantistit eivät voi palkita sille myötämielisiä valtioita asekaupoilla ja "rangaista" sille vihamielisiä valtioita kauppasaarroilla kuten ennen, jos maailmasta löytyy itsenäinen toimija, Venäjä, jolta kuka tahansa voi ostaa korkealuokkaista aseteknologiaa riippumatta lännen mielipiteestä. Toinen negatiivinen seikka lännen kannalta on tietysti kilpailun kiristyminen, mikä syö voittoja. Se että Intia ostaa amerikkalaisten hävittäjien sijaan venäläisiä hävittäjiä kasvattaa venäläisten voittoja, mutta ei amerikkalaisten.

 

[The Original Jags]

Jatketaan uudella viestillä, ettei tuosta edellisestä tule kilometrin mittaista romaania.

Sotilaspolitiikan ohella Atlantismin ja Venäjän välejä hiertää näkemyserot energiapolitiikassa. Venäjällä on maailman suurimmat energia- ja mineraalivarannot, mikä antaa sille luonnollisesti paljon painoarvoa maailmantaloudessa, jossa energia- ja mineraalivarantojen hinnat nousevat koko ajan - edellyttäen, että Venäjän luonnonvarat säilyvät venäläisten omassa kontrollissa (suureksi osaksi tämän vuoksi Venäjä pitää kiinni ydinaseestaan!).

1970-luvulta alkaen kansainvälinen öljykauppa on sidottu dollariin, mikä on hyödyttänyt valtavasti Yhdysvaltojen taloutta. Muut valtiot ovat joutuneet ostamaan Yhdysvaltojen keskuspankilta dollareita, jotta ovat voineet ostaa öljyä, joka pyörittää maailman talouksia.

Toistaiseksi öljyä on myös riittänyt, mikä on pitänyt sen hinnan kohtalaisen alhaalla. Viime vuosina hinta on kuitenkin noussut selvästi, mikä on hyödyttänyt suuria öljyntuottajamaita, ja etunenässä Venäjää.

Venäjä on luonut maailmanlaajuisessa energiakaupassa oman mallinsa, jonka se haluaa lyödä läpi laajemmasti. Nykyinen malli, missä öljy myydään eräänlaiseen dollaripohjaiseen "öljypörssiin", ei ole öljyn tuottajamaiden edun mukainen, koska ne eivät voi määritellä öljyn hintaa eivätkä asiakaskuntaansa siinä määrin, kuin Venäjän esittelemässä vaihtoehtoisessa mallissa. Venäjän mallissa myyjät ja asiakkaat sidottaisiin toisiinsa pitkäkestoisilla sopimuksilla, mikä antaisi öljyn myyjälle sekä takeet öljyn kysynnästä pitkällä aikatähtäimellä että suuremmat mahdollisuuden vaikuttaa öljyn hintaan.

Venäjän energiaideologiaan kuuluu myös energianationalismi, aate jonka mukaan Venäjän maaperässä oleva öljy ja maakaasu ovat vain Venäjän omaisuutta, jota ulkomaalaiset yritykset voivat hyödyntää vain poikkeustapauksessa. Vuoden 2003 Jukos-tapaus oli tietysti selvin osoitus Venäjän energianationalismista - Venäjän rikkaimpien lähteiden ajautuminen ExxonMobilille estettiin voimatoimin - mutta myös viime vuonna tapahtuneet Shellin ja British Petroliumin menetykset Gazpromin hyväksi kertovat samasta.

Nyt Venäjä levittää samaa energianationalistista aatettaan myös muualla. Vaikkei se ole julkisesti asiaa myöntänytkään, on Venäjä selvästi kiinnostunut eräänlaisen "kaasu-OPEC:n" luomisesta, mikä johtaisi kaasuntuottajamaiden hintakartelliin, johon erityisesti maakaasusta riippuvaisella EU:lla olisi vaikea vastata.

Länsi ei luonnollisesti ole suhtautunut Venäjän energiapolitiikkaan myötämielisesti. Vaikka vihamielinen kritiikki suunnataankiin Venäjän "autoritarismiin" ja "demokratian puutteeseen", ei länsi tosiasiassa ole kiinnostunut Venäjän sisäpolitiikasta kovinkaan paljon - se ei ollut sitä 1990-luvulla, jolloin öljy, kaasu ja muut rikkaudet virtasivat Venäjältä länteen pilkkahinnalla. Länsi on kiinnostunut siitä, että sillä on pääsy Venäjän luonnonvaroihin myös jatkossa, ja ettei Venäjä luo omaa "energiaimperiumiaan", missä se dominoisi myös energiarikkaan Kaspianmeren alueen varantoja putkiverkostonsa avulla ja muodostaisi liiton Iranin kanssa.

 

[The Original Jags]

Kolmas Venäjän painoarvoa lisäävä seikka on geopolitiikka, mikä onkin lempiaiheeni.

Venäjä on edelleen selvästi maailman suurin valtio pinta-alaltaan, vaikka menettikin valtavasti alueita Neuvostoliiton hajoamisen yhteydessä (tätä Putin tarkoitti kutsumalla NL:n hajoamista 1900-luvun suurimmaksi geopoliittiseksi katastrofiksi).

Brittiläisen geopolitiikan isäksi kutsuttu Halford Mackinder jakoi maailman 1900-luvun alussa "merivaltoihin" ja "maavaltoihin". Merivaltoja edustivat ennenkaikkea Yhdysvallat, Kanada, Britannia, Australia ja Japani. Maavaltoja edustivat tsaarin Venäjä (johon kuuluivat silloin myös keski-Aasian isot tasavallat, Ukraina, Valko-Venäjä, Puola ja Suomi) sekä Kiina, Intia ja keisarillinen Saksa.

Mackinderin mukaan maailman geopolitiikka on ikuista taistelua "maa-" ja "merivaltojen" välillä. Mackinderin päivinä Brittiläinen Imperiumi oli vielä voimissaan ja amerikkalainen imperiumi ei ollut vielä noussut nykyiselle tasolleen. Mackinderin mukaan Brittiläisen Imperiumin hegemonian säilymisen ehto on se, ettei Euraasian jättiläisvaltion tsaarin Venäjän teollinen kapasiteetti koskaan nouse lännen tasolle, ja ettei Venäjä koskaan muodosta liittoa Saksan ja/tai Kiinan kanssa.

Vaikka Venäjän pinta-ala on tuntuvasti kutistunut sitten Mackinderin päivien, pitää Mackinderin teoria monien mielestä edelleen paikkansa. Mackinderiin viittasi omassa kirjassaan Yhdysvaltojen vaikutusvaltaisimpiin ihmisiin kuuluva neokonservatiivi Zbigniew Brzezinski, joka nimesi Venäjän disintegraation (hajoamisen) ja ydinaseista riisumisen olevan Yhdysvaltojen ulkopolitiikan tärkein yksittäinen päämäärä (Brzezinski kirjoitti kirjansa vuonna 1997, jolloin Venäjä oli heikko ja sen hajoaminen näytti olevan realistinen mahdollisuus).

Brzezinski varoitteli kirjassaan myös Venäjän ja Kiinan tulevaisuudessa tapahtuvasta lähentymisestä, mikä tulisi olemaan suoraan atlantistien etujen vastaista. Kommunismin aikanahan Neuvostoliitto ja Kiina olivat lännen suureksi helpotukseksi toisilleen vihamielisiä valtioita ja olivat jopa lähellä sotaa 1960-luvun lopulla.

2000-luvun taitteessa Venäjä otti presidentti Putinin johdolla uuden suunnan ulkopolitiikassaan ja siihen kuului olennaisena osana lähentyminen Kiinaan. Aikaisemmin juoppo Jeltsin oli laiminlyönyt Kiinan suhteet kokonaan. Syntyi myös Shanghai Cooperation Organization - Kiinan, Venäjän ja energiarikkaiden keski-Aasian tasavaltojen muodostama kauppa- ja yhteistyöjärjestö, missä ovat nykyisin tarkkailijajäseninä myös Intia, Iran ja Pakistan. Myös Yhdysvallat oli kiinnostunut jäsenyydestä, mikä siltä kuitenkin evättiin. Tämän jälkeen Yhdysvallat luokitteli järjestön sille vihamieliseksi.

SCO:n toiminta on kaupan ja siviiliyhteistyön ohella laajentunut myös sotilastoimintaan. Järjestön ensimmäiset suuret sotaharjoitukset pidettiin tänä vuonna Venäjän Tsheljabinskissa. Euraasia on selvästi saamassa oman NATO:nsa.

Miksi SCO on Yhdysvaltojen kannalta vaarallinen järjestö? Sillä ei ole siellä vaikutusvaltaa! Yksi atlantistien taloudellisen hegemonian säilymisen edellyksistä on se, että maailmaan ei synny uusia taloudellisia liittoumia ja siteitä voimakkaiden valtioiden välillä, joita atlantistit eivät voi kontrolloida järjestöjensä kuten NATO, IMF, Maailmanpankki ja WTO kautta. SCO on periaatteessa juuri tällainen liittouma. Liittouma, joissa atlantisteilla ei ole vaikutusvaltaa ja liittouma, jonka sisällä on noin puolet maailman nuoresta työvoimasta ja yli puolet maailman fossiilisesta energiasta!

Yhdysvaltojen Afganistanin sodalla oli monta syytä, mutta yksi niistä on jäänyt vähemmälle huomiolle. Afganistan sijaitsee aivan Kaspianmeren energiarikkaiden tasavaltojen kyljessä. Vuonna 2000 kirjoitetussa dokumentissa Rebuilding Of America's Defenses - jonka ovat allekirjoittaneet mm. Dick Cheney ja Jeb Bush - Kaspianmeren öljy- ja kaasuvarannot määriteltiin Yhdysvaltojen strategiseksi varallisuudeksi. Selkokielellä tämä tarkoittaa sitä, kazakit, turkmenit, uzbekit ja kumppanit elävät ja asuvat amerikkalaisten öljyn ja kaasun päällä. Dokumentissa alueen energiavarantojen tärkeyttä Yhdysvalloille kutsuttiin sanalla "vital", joka poliittisessa ja diplomatian kielenkäytössä tarkoittaa "erittäin voimakasta".

Neokonservatiivien suunnitelman mukaan Lähi-Idän energiavarannot otetaan haltuun järjestyksessä Irak - Iran - Kaspianmeri. Näin ainakin 2000-luvun alussa. Kenties suunniteltiin on tullut muutoksia, koska atlantistien neokonservatiivinen siipi ei osannut nähdä etukäteen Irakin sodan vaikeutta sekä Venäjän nopeaa taloudellista ja sotilaallista voimistumista, mikä tekisi ainakin Kaspianmeren operaatiosta kohtalaisen mutkikkaan.

SCO:n suuntautumisen sotilaalliseen yhteistyöhön yksi päämäärä on varmasti pitää Yhdysvallat erossa Kaspianmeren luonnonvaroista. Oliko Tsheljabinskin sotaharjoitusten tarkoitus antaa Yhdysvalloille viesti: "Afganistania pidemmälle ette voi edetä ilman, että me puutumme asiaan".

Takaisin Suomeen. Suomen tulisi nähdäkseni harkita vakavasti, ennen kuin alkaa selvästi valitsemaan puoltaan selvästi erottumassa olevassa jakolinjassa, kutsutaan sitä sitten Itä-Länneksi tai Atlantismi-Eurasianismiksi. Maailman hupenemassa olevista luonnonvaroista tullaan käymään kovaa kamppailua. Atlantistien ongelma on se, että luonnonvarat sijaitsevat suurimmaksi osaksi muualla kuin atlantistien omilla alueilla - siksi atlantistit joutuvat sotimaan säilyttääkseen taloudellisen ja elintasollisen etumatkansa nousevaan Itään verrattuna.

Jos Suomi liittyy liian selkeästi atlantistien leiriin, on olemassa vaara että Suomi veikkaa häviävää hevosta. Onko Suomella todellakin tarvetta osallistua tulevaisuuden öljysotiin NATO:n matkassa? Toivottavasti Kokoomuksen atlantismiin kallellaan (tai sanoisinko rähmällään) olevat poliitikot ymmärtävät, että maailmassa on menossa vaihe, jossa atlantistien suhteellinen vauraus ja vaikutusvalta vähenevät koko ajan, ja että nykyisten asetelmien ylläpitäminen edellyttää loppumattomia sotia ja toisten energia- ja mineraalivarantojen "haltuunottoja". Haluaako Suomi tosiaan olla tässä seurassa?

 

[Moderaattorit]

Pysytäänpä asiassa

Esimerkiksi Venäjälle on tällä foorumilla oma ketjunsa, ja vaikka Venäjän tilannetta kuvaavat viestit liittyvätkin poliittisella agendalla olleeseen ministerin puheeseen, ei tämä ketju ole Venäjän poliittista tilannetta varten.

Pysytään siis tässä ketjussa Vanhasen II hallitusta koskevissa asioissa. Tämä koskee kaikkia kirjoittajia.

Teidänkin ystävänne

Moderaattorit

 

[Viljuri]

Vaikka kovin löyhästi tähän liittyen ja enemmänkin kunta-alan palkankorotuksiin liittyen tämän päivän Hesarissa oli hyvää kirjoitusta aiheesta.

En netistä juttua löytänyt, joten muistin varassa mennään.

Jutun perustana on se, että kunta-alan työntekijöille maksetaan nyt kovemmat palkankorotukset kuin vientiteollisuuden (miesvaltaisille aloille). Kaikenlisäksi sairaanhoitajille ei kelpaa edes tämä, vaan vaaditaan vielä lisää. Kuitenkin avoimeen talouteen ja vientivetoiseen maahan kuuluu nimenomaan se, että vientiteollisuuden edustajat ovat palkkajohtajia. Tästä poikkeavat ratkaisut ovat kansantalouden kannalta perusteettomia, etenkin kun puhutaan tuottavuuden kasvun ylittävistä korotuksista.

Anekdoottina oli vielä, että 80-luvun lopussa, edellisen laman kynnyksellä, oli sama tilanne: kunta-ala sai kovat korotukset ja silloinkin sairaanhoitajat olivat vaatimassa eniten. Déjà vu.

Toisaalta vientiteollisuutta on tässä maassa tuettu aina muiden palkansaajien ja yrittäjien toimesta, mm. lukuisten, osaltaan melko yksioikoisesta ja ei-oikeudenmukaisesta tulopolitiikasta* johtuneiden devalvaatioiden saattelemana.

Eli jos ja kun kerran markasta ja devalvaatiokierteestä on päästy eroon (lue: ei tarvitse erityisemmin seurata kauppatasetta ja valuuttavarantoa), asettaa se kotimarkkinoilla toimivat viimeinkin sellaiseen asemaan, että jotakin voi jo hyvällä omallatunnolla vaatia. (lue: valtio ei ajaudu likviditeettikriisiin, oli neuvottelujen tulos mikä tahansa) Ja toisaalta vaatimusten hedelmät eivät häviä kohtuuttomaan inflaation myöskään pidemmässä jaksossa, mitä ilmeisemmin... (näin on vastaavasti myös luottojen kanssa, joskus aikaisemminhan nimelliskorko juoksi jossain stratosfäärissä, mutta reaalikorko saattoi olla jopa negatiivinen)

Se seikka sitten, että kaikki kunnat eivät pystyisi vaadittuja palkkoja maksamaan, on myös kuntasektorin oma vika. Valtion syytteleminen on niin kauan turhanaikaista, jos ja kun kuntasektori on rakenteellisesti kyvytön selviämään jo sille asetetuista laillisista minimivelvoitteista, puhumattakaan mistään ylimääräisen lisäarvon tuottamisesta kuntalaisille. Lisäarvona ei kuitenkaan yleisesti pidetä kunnanjohtajan etuisuuksia tai sitten muutamalle kiertävälle keikkalääkärille maksettavia tilipusseja.

Jos ja kun kunnallisesta (itse)hallinnon portaasta ei haluta kuitenkaan kokonaisuudessaan luopua, asettaa se yhä kasvavan paineen myös pakkotoimin tapahtuviin korjaaviin toimenpiteisiin. Konkreettisestihan em. tarkoittanee sitä, että suuri osa kunnista on lyötävä kerta kaikkiaan lihoiksi, koska vapaaehtoispohjalta syntyneet alueellisen yhteistyön muodot ovat olleet mitä suurimmassa määrin pettymyksiä.



* erityisesti 1950-luvusta alkaen, vaikka jo aiemminkin vientiteollisuus pyöritti maata devalvaatioihin saakka, mutta 1950-lukua aiemmin ei ollut vielä ollut tulopoliittista automaattia ulottaen saman "pyörityksen" myös palkansaajakentän sisälle.

 

[Rodion]

Aihetta sivusi myös Antti Herlin (EK:n hallituksen puheenjohtaja) puheessaan:

"Tässä yhteydessä on pakko esittää pahoittelu myös syntyneestä kunta-alan ratkaisusta. Valitettavasti tuo laaja ja merkittävä ratkaisu ei sisällä rakenteellisia ja tuottavuutta parantavia muutoksia, mutta kylläkin poikkeuksellisen suuret ja kuntien taloutta horjuttavat palkankorotukset."

Koko puhe täällä.

 

[Koke72]

Valtio on kyllä tuupannut kunnille kaikenlaisia lakisääteisiä tehtäviä, mutta ei ole tietenkään lisää rahaa antanut. Toivottavasti nykyinen hallituksemme saa tähänkin jotain tolkkua.

 

[Daespoo]

Valtio on kyllä tuupannut kunnille kaikenlaisia lakisääteisiä tehtäviä, mutta ei ole tietenkään lisää rahaa antanut. Toivottavasti nykyinen hallituksemme saa tähänkin jotain tolkkua.

Kuntien valtionosuudet ovat kasvaneet joka vuosi vähintään 100M€:llä vuodesta -98 lähtien. Vuodelle -06 kuntien valtiolta saama rahamäärä kasvoi peräti 700M€.

Kuten Vanhanenkin ansiokkaasti sanoi eilen niin kuntien pitää tehostaa toimintaansa, esim. Uudenmaan ns. ympäryskuntien välillä on dramaattisia eroja tehokkuudessa.

Lisäksi kuntien määrää voisi huoletta vähentää radikaalisti joiden avulla saataisiin säästöjä ja vapautettaisiin työvoimaa yksityiselle puolelle jossa sitä kipeästi kaivataan.

Harmi että Kepulle tämä ei oikein sovi, sinipuna-hallitus olisi varmaan tehnyt tälle asialle jotain kunnon muutoksia.

 

[SergeiK]

Koska tästä ketjusta on muodostunut Jatkoajan virallinen poliittisen historian ketju, niin mainittakoon, että epäilyt ja vihjailut ovat osuneet oikeaan. SDP sai kun kun saikin rahaa vieraalta valtiolta, joka koetti vaikuttaa kommunismin leviämiseen maassamme.

http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/id70728.html

 

[Konsta Kepuli]

Koska tästä ketjusta on muodostunut Jatkoajan virallinen poliittisen historian ketju, niin mainittakoon, että epäilyt ja vihjailut ovat osuneet oikeaan. SDP sai kun kun saikin rahaa vieraalta valtiolta, joka koetti vaikuttaa kommunismin leviämiseen maassamme.

http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/id70728.html

Häh. Epäilyt ja vihjailut? SDP:n länsirahoitushan on ollut tunnettu tosiasia poliittisen historian tutkijoiden ja alan harrastajien keskuudessa jo vuosikymmeniä. Varsinainen "uutinen".

Itselleni uutisen tynkää on tuossa rahoituksen käytännön järjestelyssä. Eli säännöstelyn alaisten tavaroiden trokaaminen, jolla saatiin dollarit ja kruunut vaihdettua markoiksi.

 

[Rodion]

Koska tästä ketjusta on muodostunut Jatkoajan virallinen poliittisen historian ketju,

Pakkohan lähihistoriaa on kerrata, koska poliittisten päätösten vaikutukset näkyvät yleensä siinä vaiheessa kun päättäjä itse on jo vallastaan luopunut tai joutunut luopumaan. Vaikka mökellys ja haukut seuraavatkin heti päätöstä ilman että odotettaisiin vaikutuksia.

Mutta tuo sinun linkkisi menee kyllä jo historian puolelle. Eikä siinä mitään, mielestäni lisää vain tällaisia. Historia on mielenkiintoinen aihe, etenkin kun siihen sekoitetaan politiikka mukaan.

 

[Daespoo]

YLE:n mukaan niukasti yli puolet SUPERin edustajista olisi valmis hyväksymään tarjouksen, loput ei.

Aika paljon munaa vaatii kyllä tarjouksen hylkääminen tässä tilanteessa mutta eipä sitä koskaan tiedä.

 

[Yläpesä]

Aika paljon munaa vaatii kyllä tarjouksen hylkääminen tässä tilanteessa mutta eipä sitä koskaan tiedä.

Valtion puolella kiehuu myöskin. VTML:n "tarjoukset" ovat herättäneet kummastusta akateemisten liittojen piirissä. Upseerit nostivat jo lakkokortin pöytään ja muitakin näyttää olevan tulossa. Tulee mielenkiintoinen syksy.

 

[Maple Leaf]

Upseerit nostivat jo lakkokortin pöytään...

Jotain mahdottoman humoristista on kyllä siinä ajatuksessa, että upseerit lakkoilisivat kiukutellen porvarihallitukselle.