Joskus vuonna 1995 urheiltiin laajemmalla tasolla selvästi laadukkaammin kuin nykyisin esimerkiksi juoksulajeissa.
Mutta miten on määrällisesti? Mitä olen urheiluaiheisia radio-ohjelmia kuunnellut, olen tullut käsitykseen, että esimerkiksi juoksun ja hiihdon suosio on vahvempi kuin se on pitkään aikaan ollut. Tavoitteellista liikunta ei kuitenkaan välttämättä ole. Maratonin yrittää juosta alle kolmeen ja puoleen tuntiin pieni joukko. Suurimmalle osalle riittää, että siitä selviää läpi. Kuitenkin pelkkä maaliin pääseminen on viite peruskunnosta.
Vapaa-ajan liikunta oli alunperin herrojen huvia, ylemmän yhteiskuntaluokan puuhastelua. Työläiset saivat liikuntaa riittävästi arkisessa puurtamisessa. Huvina sitä ei osattu nähdä. Vielä 60- ja 70-luvuilla työn aiheuttamat pakkoliikkeet kuormittivat kansaa fyysisest kokolailla eri tavoin kuin nykyään, mutta näinköhän vapaa-ajan liikuntaa harrastavia oli silloin enemmän kuin 2000-luvulla? Voisiko jopa olla niin, että vapaa-ajan liikunta nauttii Suomessa huippusuosiota? Säännöllisesti vapaa-ajallaan liikkuvien suhteellinen osuus on suurempi kuin koskaan aikaisemmin, onko?
Voiko kuntoilulla olla yhteiskunnallinen sanoma? "YLE Puheen kuntoiluviikolla keskustelemme kuntoilun yhteiskunnallisesta merkityksestä ja mm. siitä, milloin suomalaiset rupesivat kuntoilemaan. Pekka Räsäsen ja Kati Turtolan studiovieraana on filosofian tohtori, Liikuntatieteellisen seuran tutkija Jouko Kokkonen."
Huippu-urheilu vaatii yhteistyötä. "Jouko Vuolteen vieraina olivat huippu-urheilun muutosprojektin ohjausryhmän vetäjä Jukka Pekkala sekä Veikkauksen toimitusjohtaja Risto Nieminen. Yhdeksi keskeiseksi ongelmaksi Nieminen nostaa sen, että urheiluväki on jakaantunut laji- ja liittokohtaisiin siiloihin. - Ei nähdä sitä, että urheilijan menestys on jokaisen työn tulosta."
Miten lapset ja nuoret liikkumaan? "Riikka Smolander-Kylliäisen vieraina olivat kehitysjohtaja Pasi Mäenpää Nuori Suomi ry:stä, rehtori Maarit Ritakallio Kirkkonummelta ja kuulantyöntäjä/valmentaja Conny Karlsson. Suuri osa urheiluseuroissakaan mukana olevista lapsista ei liiku terveytensä kannalta tarpeeksi. - Seuraharjoitukset eivät yksinkertaisesti riitä. Lapsi tarvitsisi terveytensä kannalta 14 tuntia viikossa liikuntaa, Mäenpää sanoi."