Suomen hallien täyttöprosenteissa pitää huomioda lisäksi sekin, että monet vanhat hallit ovat sellaisia, että täyttöasteen mennessä yli 70-80 prosentin niissä ei ole aina enää kovin kivaa, siksi katsojamäärät ovat jo pitkään pysyneet noissa lukemissa marginaalisia muutoksia lukuunottamatta. Nuo 20-30 prosenttia paikoista ovat monissa halleissa keskimääräistä huonompia esim. sijainniltaa tai näykyvvydeltään. Vielä suurempi ongelma on muut tilat. Vessaan saa jonottaa, tai hyvä jos tuopin ja pitsanpalan saa ostettua, kun käytävät on niin täynnä porukkaa, että ei pääse kulkemaan. Onneksi en polta, koska monissa paikoissa se näyttää olevan vielä mukavampi "elämys", varsinkin porukkaa ollessa enemmän
Muuta huomioitavaa halliesta on esim. se, että vaikka kapasiteet Ruotsissa ovat aika samoja niin itse katsomot ovat lähes joka paikassa tiivimmät ja jyrkemmät ja kiertävät tasaisesti koko hallin. Suomessa on valtavat vallihaudat katsomon ja kaukalon välissä ja katsomoidenkin välissä voi olla suuret kuilut tai jopa seiniä! Hallit on kuin legopalikoista koottuja eikä oikeita urheiluareenoita, kuten esim. Hartwall-Areena. Älkää antako sen liian suuren koon hämätä, vaan ajatelkaa sitä katsomorakennetta, siitä minä puhun.
Mitä itse tunnelmaa tulee, niin moneen kertaan olen kuuluttanut seisomakatsomoita takaisin. Se sen tunnelman esim. Ruotisissa, Saksassa ja Sveitsissa tekee. Toki niissä maissa on perinteitä muutenkin katsomokulttuurin osalta. Siellä, kun on ollut varaa käydä huvittelemassakin, kun täällä saatiin Ruotsikin taloudellisesti kiinni vasta 90-luvulla.
Seurat Suomessa myöskin kohtelevat nykyäänkin usein faneja välillä enemmänkin ongelmana kuin maksavina tärkeinä asiakkaina. Harva tarjoaa esim. välttämättä edes oikeita fanikausareita. Fanituotteet ovat kuraa ja hinta-laatu -suhde kaukana hyvästä. Ei ole tajuttu, että siinäkin on oikein tehtynä satojen tuhansien bisness.
Paidat, kaulaliinat ja muut luovat myös sitä tunnelmaa, vaikka sitä ei hetib ehkä tajuakaan. Katsokaapa esim. Ruotisin fanikatsoimoita. Niissä on jokaseilla seuran värit päällä ja samaa näkyy huomattavan papljon muissakin katsomonosissa.
Muuta huomioitavaa halliesta on esim. se, että vaikka kapasiteet Ruotsissa ovat aika samoja niin itse katsomot ovat lähes joka paikassa tiivimmät ja jyrkemmät ja kiertävät tasaisesti koko hallin. Suomessa on valtavat vallihaudat katsomon ja kaukalon välissä ja katsomoidenkin välissä voi olla suuret kuilut tai jopa seiniä! Hallit on kuin legopalikoista koottuja eikä oikeita urheiluareenoita, kuten esim. Hartwall-Areena. Älkää antako sen liian suuren koon hämätä, vaan ajatelkaa sitä katsomorakennetta, siitä minä puhun.
Mitä itse tunnelmaa tulee, niin moneen kertaan olen kuuluttanut seisomakatsomoita takaisin. Se sen tunnelman esim. Ruotisissa, Saksassa ja Sveitsissa tekee. Toki niissä maissa on perinteitä muutenkin katsomokulttuurin osalta. Siellä, kun on ollut varaa käydä huvittelemassakin, kun täällä saatiin Ruotsikin taloudellisesti kiinni vasta 90-luvulla.
Seurat Suomessa myöskin kohtelevat nykyäänkin usein faneja välillä enemmänkin ongelmana kuin maksavina tärkeinä asiakkaina. Harva tarjoaa esim. välttämättä edes oikeita fanikausareita. Fanituotteet ovat kuraa ja hinta-laatu -suhde kaukana hyvästä. Ei ole tajuttu, että siinäkin on oikein tehtynä satojen tuhansien bisness.
Paidat, kaulaliinat ja muut luovat myös sitä tunnelmaa, vaikka sitä ei hetib ehkä tajuakaan. Katsokaapa esim. Ruotisin fanikatsoimoita. Niissä on jokaseilla seuran värit päällä ja samaa näkyy huomattavan papljon muissakin katsomonosissa.