IL:n sonta-artikkeli
Ja laukauksia. Satoja päin maalivahtia ja toiset mokomat päätyplekseihin. Yksilöiden onnistumisia ja sankaritekoja Sami Vatasen tshekkiottelun komeuksien jälkeen ei ainuttakaan.
Yliampuvat kommentit sadoista laukauksista ja ei-yhdestäkään onnistumisesta ehkä vetoavat tiettyyn kansanosaan, mutta niillä ei ole mitään tekemistä faktojen tai hyvän kirjoittamisen kanssa.
Suomi-kiekon tulevaisuudeksi julistettu Mikael Granlund oli kisoissa suurin yksittäinen pettymys. Liian hidas ja liian pelokas.
"Suurin yksittäinen pettymys" on tietysti aina suhteellista ja ehkä se sitä onkin sellaiselle, joka ei tiennyt joukkueesta muita pelaajia etukäteen. Kimmo Vainikainen ei varmaan esimerkiksi tiedä Toni Rajalaa lainkaan. Ja liian pelokas? Grandlundia voi tietyistä asioista syyttää, mutta arkuutta tai pelokkuutta ei otteissa ollut.
Sveitsillä täsmälleen Granlundin ikäinen Nino Niederreiter oli jo nyt maansa suurin supertähti. Niederreiter takoi kuudessa ottelussa yhdeksän pistettä ja oli paikalla juuri silloin kun nuorukaista tarvittiin.
Maansa suurin supertähti? Mitä helvettiä sekin tarkoittaa? Granlund ei ehkä ollut supertähti, mutta ainakin Suomen paras pistemies.
Kaikki kunnia Niederraiterille ja Sveitsin hienolle venymiselle, mutta muistetaan myös, että Niederraiterin saldo kolmessa kovimmassa pelissä (2xCAN, 1xUSA) oli yhteensä 0+1. Toki pitää vielä odottaa illan Ruotsi-peliä.
Granlundin pisteet jäivät viiteen.
Kehnompikin toimittaja osaa ottaa selvää asioista, vaikka tiedot olisivat 0-tasolla. Granlundin pisteet "jäivät" seitsemään.
Mitä teki Mikael Granlund ratkaisevissa otteluissa? Kikkaili itsensä solmuun. Hidasti muun ketjun peliä. Tai katosi näkymättömiin.
Samalla katosivat Granlundin unelmat top10-varauksesta ensi kesän NHL-varaustilaisuudessa.
Niin tai sitten ketjukaverit olivat syynä Miken vaisuuteen, ihan minkä näkökulman haluaa valita. Ratkaisevassa Venäjä-ottelussa Granlund oli ottelun paras pelaaja. Ja uskon top10-varauksen edelleen olevan täysin mahdollinen.
Jokaisessa vaihdossa on annettava kaikkensa ja jokainen tilanne on taisteltava loppuun. Silmissä on hehkuttava voittamisen tahtotila, sillä NHL:n kykyjen etsijöiden papereissa säännöt ovat selkeät.
Voittajat, taistelijat ja onnistujat, kuten Nino Nieterreiter muistetaan - ja varataan korkealla.
Mikael Granlund ei.
Tämä nyt on jo sellaista skeidaa, jonka ei luulisi ylittävän edes paikallislehden yleisönosaston kynnystä.