Mikä on Suomen suurin saavutus?

[Wäinö#16]

1. Suomen maajoukkueen ensimmäinen voitto joskus 20-luvulla jostain ö-luokan jengistä. Ensimmäinen voitto on aina historiallinen.

2. WC-2004. Pelataan parhailla kokoonpanoilla ja ensimmäistä kertaa Suomen peli on välierässä erinomaista, eikä romahdeta kuten kävi esim. Naganossa. Suomen kantti kestää ja pelisysteemi toimii.

3. Nagano-98. Pronssipelin voitto kivikovasta Kanadasta on hyvä saavutus, samoin voitto Ruotsista puolivälierissä.

4. MM-95. Tasosta huolimatta voitto Globenissa Ruotsissa oli mannaa.

 

[Corkscrew]

Jussih:lta aika käsittämätöntä väittää Suomella olleen paras mahdollinen joukkue koossa keväällä 1995. Jos nyt äkkiä miettii niin ainakin viisikko Selänne-Kurri-Tikkanen-Numminen-Lumme olisi varmaan mahtunut sen ajan Leijonien ykkösjoukkueeseen.

Ruotsillakin oli kuitenkin mukana mm. Daniel Alfredsson joka seuraavana keväänä voitti NHL:n Calder Trophyn, ja löi siis tulokaskisassa mm. Koivun. Puolustuksessa hääri pari kautta aiemmin hyvän NHL-kauden pelannut Tommy Sjödin sekä kisojen jälkeisenä syksynä rapakon taakse menestyksekkäästi siirtynyt Marcus Ragnarsson. NHL:ää seuranneet ovat varmasti kuulleet myös kahdesta Andreaksesta, Johanssonista ja Dackelista.

Muut joukkueet olivat sitten selvästi nimettömämpiä kuin finaalissa kohdanneet. Tsekiltäkin löytyi kuitenkin loistava ykkösmaalivahti Roman Turek, sekä huippuketju Patera-Prochazka-Vejvoda. Venäjällä maaleja teki Sergei Berezin.. Myös USA:n ja Kanadan joukkueiden pelaajista muutamat ovat esiintyneet kisojen jälkeen NHL:ssä, joten minään yliopistopelaajista koottuina joukkueina noitakin on turha pitää. Team USA pelasi vieläpä loistavan alkulohkon pitäen siinä takanaan turnauksen loppuottelijat.

Mielestäni tällä hetkellä Suomen kiekkohistorian kovin saavutus on edelleen Maailmanmestaruus Tukholmassa toukokuussa 1995. Nagano ja Kanada Cupin kolmossija jaetulla kakkossijalla ja olympiahopea Calgarysta kolmantena. Kanada-ottelun lopptuloksesta riippuu saako oma listani uuden ykkösen vai kakkosen...

 

[blackhawk]

Viestin lähetti Jokeriarska
Aika heikosti tuntuu Calgaryn olympiahopea saavan kannatusta, vaikka se oli Suomen ensimmäinen arvokisamitali.

Olihan se kova juttu silloin. Muistan kuin eilisen päivän ruotsalaisten ilmeet Suomi-Neuvostoliitto -ottelun loppuminuuteilla. Ruotsalaiset luulivat ottavansa hopeaa, mutta Suomi menikin neukkuvoitolla ohi.

Fakta kuitenkin on, että Calgaryn jälkeen Leijonat ovat kyenneet vielä suurempiin saavutuksiin. Calgary oli kuitenkin B/C-maajoukkueiden turnaus, jossa maailman parhaat loistivat poissaolollaan.

Kanada Cup 1991 oli ensimmäinen turnaus, missä Suomi menestyi maailman huippuja vastaan. Suomi oli silloin pelillisesti alakynnessä, mutta Leijonat keskittyivät pelaamaan tuloksesta.

 

[jani73]

Vaikka tulisikin sontaa niskaan, niin mielestäni Naganon pronssi on ykkönen. Tietysti jos Kanada kaatuu WC:n finaalissa, niin se menee ykköseksi. Tämä finaalipaikka ei vielä mene edes MM-95 vuoden edelle (höpisköön Rami mitä tahansa). Perusteluina pidän tätä turnauksen ajankohtaa.

Muutamasta Suomenkin pelaajasta näkee, että parasta ei ole vielä nähty (toivottavasti nähdää finaalissa), mutta ei välttämättä edes nähdä näissä kisoissa. Toisaalta eihän se tietenkään ole Suomen vika, että turnaus pelataan nyt. Jos turnaus olisi pelattu joulun aikoihin, niin turnauksen arvostus ja pelien taso olisi varmasti vieläkin parempaa. Nämä Suomi-Saksa pelit olivat jääkiekon irvikuvia.

Toisaalta tämä turnausmuoto on vähän syvältä. Esim. Tsekki olisi voinut päästä finaaliin pelleilemällä 3 ekaa matsia ja sitten voittamalla Kanadan toissa yönä. Siinä pelissä tsekeillä oli kaikki avaimet loppuotteluun.

 

[Tarinankertoja]

Viestin lähetti Jussih
Kumpi olisi suurempi voitto:

A. Suomen futismaajoukkue voittaisi maailmanmestaruuden kisoissa, joissa jostakin käsittämättömästä syystä muun maailman jengit pelaisivat kolmosdivareidensa pelaajilla ja meillä olisi paras mahdollinen jengi

vai

B. Suomi selviäisi MM-turnaukseen ja tulisi hopealle kaikkien pelatessa parhailla miehistöillään

Aivan, kukaan futista seuraava ei epäröisi hetkeäkään valita vaihtoehtoa B. Miksi siis lätkäihmiset edelleen jaksavat hehkuttaa -95 kisoista, jolloin voitettiin parhaalla mahdollisella joukkueella muiden NHL-pelaajattomat höntsäjengit? Onhan se voittaminen kivaa ja on hienoa olla suomalainen jne. mutta voisiko joskus edes marginaalisesti kaivaa realismia esiin?

Viren voitti Montrealissa, koska afrikanmaat boikotoivat kisoja. Viren ei oikeasti ollukaan paras.

Härkönen voitti LA 84 Keihään kultaa, mutta koska itäplokki boikotoi kisoja, niin ei se oikeasti mitään voittanut.

Korjus ei olisi voittanut Soulissa, mikäli ...

ja -tut. He ovat olympiavoittajia. On kisoja joille on kansainvälisellä päätöksella annettu jokin arvo, esimerkikisi MaailmanMestaruus. Eli kaikki tietävät että se ja se kisa, joka pelataan nillä ja niillä säännöillä on maailmanmestaruus turnaus. Turnauksen voittaja on Maailman Mestari. Ei ole koskaan voittajan vika, jos joku joutuu jäämään kisoista pois, tai ei saa parasta mahdollista joukketta kasaan jne. Titteli on voitettu. Esimerkinomaisessa jalkapallon MM titteli olisi Suomella. Mitä väliä sillä on, jos jostakin maailmanpolittisita tai kaupallisista syistä Saksa ja Brasilia eivät osallistuisi? Sehän on heidän häpeänsä, itse he ovat olleet äättämässä mikä kisa on minkäkin arvoinen.

Eihän tästä ole kauaa, kun ammattilaiset eivät edes saaneet osallistua kisoihin, ja vaikka laskee oikeasti ammatikseen pelaavat NL:n ja Tsekit opois, niin voitto ei ole ollut lähelläkään.

Se että haluaa dissata 95 MM:ää ei vaikuta kovin "realismilta" vaan oikeastaan se vaikutta periuomalaista alemmuuden tunnetta. Sitä mitä täällä viljellään todella paljon "ei me voiteta, jollei muut epäonnistu". Kun tälllä asenne on tämä, tarvitseeko ihmetellä että suomalaisurheilia ei pysty venymään tärkeissä paikoissa?

"Mää teen parhaani"

 

[Viltsu]

1. Nagano 1998. 3.sija.
WCH 2004, voitto tai 2.sija

Mikäli Leijonat voittaa huomenna finaalin, saavutus menee yksin kaikkien aikojen ykköseksi.

3. Canada Cup 1991
Ensimmäinen kunnon saavutus kovatasoisessa, NHL -pitoisessa turnauksessa. Lisäksi turnauksen kaikki ottelut pelattiin pohjois-Amerikassa, joten silloin ei ollut Suomella "kabinettietua".

4. MM-kulta 1995
Voitto on aina voitto, mutta kisojen taso jäi jälkeen pahasti esim. vuoden 1994 MM -kisojen tasosta.

5. Olympahopea 1988
Historiallinen, Suomen ensimmäinen jääkiekkomitali aikuisten tasolla. Etenkin Kanadan voittaminen Calgaryssä oli huippusuoritus.

6. MM-hopea 1992
Historiallinen, ensimmäinen MM -mitali. Saavutus tuli nuorella joukkueella, lukuisten huippupelaajien kieltäytyessä näistä kisoista.

7. MM-hopea 1994
Kovatasoinen turnaus, joissa Suomen peli oli häikäisevää katsottavaa. Turnauksessa pelasi lukuisia NHL-tähtiä

8. MM-hopea 1998
Suomella oli lukuisia ensikertalaisia, kuten 1992 kisoissa ja tuloksena yllätyshopea. Itse asiassa eipä kauhean kaukana ollut voittokaan.

 

[kumikiekko]

1. 2004 WC:n loppuottelupaikka
2. Naganon Pronssi

Eihän jotain ämmäm-kisojen kultaa voi verratakaan näihin em suorituksiin. MM-kisoissa pelaavat vain ne pelaajat, jotka ovat tosipeleistä jääneet rannalle tai eivät ole NHL:ään päässeetkään pelaamaan. Vähän kuin vertaisi SM-liigan pronssitilaa Mestiksen mestaruuteen... Aika monta joukkueellista pelimiehiä on näiden sijoitusten välissä.

 

[flintstone]

Oma näkemys

Urheilullisesti:

1. World Cup 2004 finaalipaikka / mestaruus
- kaikilla mukana kaikki huippupelaajat, sijoitus maailman parhaiden joukossa on jo nyt huikea suoritus.

2. Nagano 1998 Olympiapronssi
- Edelleen mukana kaikki huiput, ilman surkeaa Venäjä peliä mestaruus olisi ollut hyvin lähellä. Kisojen paras koostumus oli Lehtinen - Koivu - Selänne (muistaakseni Koivu ja Selänne oli turnauksen pistekärjet).

3. Canada Cup 1991 "pronssi"
- Huiput luonnollisesti mukana, oikeaa pronssipeliä ei pelattu, eikä pronssia siis jaettu, joten se lievästi himmentää suoritusta.

4. Maailmanmestaruus 1995
- Mestaruus on mestaruus ja finaalissa kaatunut Ruotsi ei missään nimessä ollut huono. Edelleen Suomi on tehnyt jotain mihin Ruotsi itse ei ole pystynyt eli voittamaan lätkän maailmanmestaruuden Ruotsin maaperällä.

5. Calgary 1988 Olympiahopea
- Ensimmäinen arvokisa-mitali! Kisat alkoivat surkeasti tappiolla Sveitsin parta-Jeesuksille mutta uskomaton tapahtui ja jo mitalin varmistanut Suomi kaatoi Neuvostoliiton superjoukkueen 2-1. Tihonov kävi henkilökohtaisesti onnittelemassa Suomen joukkuetta ensimmäisestä mitalista.

7. MM-hopeaa 1998
- Kirvelevä tappio 2.osaisessa finaalissa Ruotsille numeroin 1-0. Ville Peltosen hylätty maali korpeaa edelleen, kun miettii tuota tappiota.

8. Lillehammer 1994
- Suomi pelasi uskomattoman hienoa peliä ja hävisi koko kisoissa vain yhden erän, valitettavasti se tapahtui Kanadaa vastaan pelatussa välierässä ja kisat päättyivät tuohon peliin. Pelillisesti Suomi aivan huippua, siemen MM-95:lle kylvettiin tuolloin.


Henkisesti:

1. Maailmanmestaruus 1995
- Mestaruus todella on mestaruus ja tämä voitto avasi monia hanoja. Ikuisesta häviäjästä tuli vihdoin voittaja, poika kasvoi lopulta mieheksi.

2. World Cup 2004
- Suoritus on huikea ja parhaiden pelaajien joukossa selviäminen finaaliin on vahva henkinen voimavara itseluottamukselle.

3. Calgary 1988 Olympiahopea
- Ensimmäinen mitali. Aina niin lähellä mutta aina unelmaksi jäänyt mitalitilin avaaminen arvokisoissa onnistui kuin onnistuikin vaikka kisat alkoivat huonosti. Henkiset lukot aukeavat.

Edit: typoja

 

[Uleåborgir]

Viestin lähetti kumikiekko
1. 2004 WC:n loppuottelupaikka
2. Naganon Pronssi

Eihän jotain ämmäm-kisojen kultaa voi verratakaan näihin em suorituksiin. MM-kisoissa pelaavat vain ne pelaajat, jotka ovat tosipeleistä jääneet rannalle tai eivät ole NHL:ään päässeetkään pelaamaan. Vähän kuin vertaisi SM-liigan pronssitilaa Mestiksen mestaruuteen... Aika monta joukkueellista pelimiehiä on näiden sijoitusten välissä.

Kiva kun tuot tuollaista uutta näkökulmaa tähän ketjuun. Todella omaperäistä kerta kaikkiaan. Voi ristus.

Ei voiton merkitystä kannata laskea pelkästään siitä, kuinka hyvä tahi sitten huono joukkue milläkin maalla on kisoissa mukana.

Sama olisi pitää kauden 1939 - 1940 ottelun NL - Suomi torjuntavoittoa yliarvostettuna. Punakonehan ei käyttänyt silloin parasta kokoonpanoaan tai varusteitaan vaan vastassa oli kylmettyneitä ja juopuneita kirgiisejä.

 

[Lapanen]

Viestin lähetti archieG
Ainakin mina muistan Galgaryn hopean. Olin jo aivan onnesta mykkyralla varmasta pronssista, jonka sitten kruunasi hieno taisteluvoitto "voittamattomasta" Neuvostoliitosta. Ja mika mukavinta, ne happamat ruotsalaiskommentit, kuinka Neukut "antoivat" hopean Suomelle. Niita oli mukava lukea.
...

Nykyään ei tarvitse mennä merta edemmäs kalaan jos haluaa hauskuuttaa itseään happamilla kommenteilla, joita Suomen jääkiekkomaajoukkueen menestys kirvoittaa.

Vuoden -95 voitto oli koko kansakunnalle iso henkinen juttu. Nämä muut Suomen menneet menestymiset arvokisoissa jäävät sen varjoon, jos ajatellaan siis henkistä puolta.

Urheilullisella puolella meneekin sitten Naganoa, Calgarya sun muuta arvokisamitalia ohi tuosta 1995 keväästä.

Urheilullisella puolella kaikista edellämainituista menevät sitten ohi meneillään olevat kekkerit.

Kansakunnan henkistä tilaa on WC2004 näköjään hilannut lähinnä surkuteltavampaan suuntaan.

Siispä.

Urhelullisella menestyksellä mitaten nyt ovat käsillä historialliset hetket. Suurin saavutus tällä osastolla on WC2004 loppuottelupaikka.

Henkisellä puolella -95 on tärkein merkkipaalu, ainakin jos mitataan positiivisia vaikutuksia.

 

[psychodad]

Viestin lähetti Uleåborgir
Ei voiton merkitystä kannata laskea pelkästään siitä, kuinka hyvä tahi sitten huono joukkue milläkin maalla on kisoissa mukana.

Voiton merkitystä? Ei tässä siitä puhuttu vaan suurimmasta saavutuksesta. 1995 kultamitali on varmasti kiekkokuumeen nostajana merkittävämpi, mutta urheilullisesti täysin ala-arvoinen suoritus verrattuna tähän finaalisijaan.

EDIT: Lapanen oli näköjään samoilla linjoilla, no en silti poista juttua...

 

[Uleåborgir]

Viestin lähetti psychodad
Voiton merkitystä? Ei tässä siitä puhuttu vaan suurimmasta saavutuksesta. 1995 kultamitali on varmasti kiekkokuumeen nostajana merkittävämpi, mutta urheilullisesti täysin ala-arvoinen suoritus verrattuna tähän finaalisijaan.

EDIT: Lapanen oli näköjään samoilla linjoilla, no en silti poista juttua...

Voitto 1995 oli (henkisesti) hyvin merkittävä. Ja se että Suomi sai merkittävän voiton on saavutus. Että kyllä tässä puhuttiin ihan oikeasta asiasta. Ja ei kai se kulta sentään urheilullisesti täysin ala-arvoinen ole vaikka verrattaisiin mihin? Ehkä parempi olisi vähempiarvoinen?

 

[Jack Daniel's]

Suurimmat saavutukset:

1. WC-finaalipaikka 2004, kaikki parhaat pelaajat mukana. Tshekki ja USA kaadettu, Ruotsikin periaatteessa. Jos vielä Kanada kaatuu, tämän ketjun voisi yhtä hyvin vaikka sulkea, sillä sen jälkeen ei olisi enää kysymystäkään suurimmasta saavutuksesta.

2. Nagano 1998 Pronssi. Kaikki parhaat pelaajat silloinkin mukana. Matkalla kaatuivat huippumaista Ruotsi ja Kanada. Mutta Tshekiltä ja Venäjältä tuli takkiin, se pudottaa tämän kakkoseksi.

3. MM-kulta 95, mestaruus on aina mestaruus. Ja se on edelleen ainoa voitto jääkiekossa. Joukkue pelasi loistavasti, finaalissa ei jätetty Ruotsille juurikaan palaa. Tämän pudottaa kolmoseksi se, ettei kisoissa ollut mukana kovimpia pelimiehiä, vaan mm. USA pelasi yliopistojoukkueista kasatulla porukalla, Tshekki ja Ruotsi lähinnä omasta liigasta otetuilla pelimiehillä.

4. Olympiahopea 1988, ensimmäinen mitali. Itsellä ei ole mitään muistikuvaa tästä turnauksesta, koska 3-vuotiaana ei vielä hirveästi kiekkoa seurattu. Hieno saavutus joka tapauksessa, NL:n kaataminen tuolloin oli todella huikea suoritus.

5. Canada Cup 1991 pronssi, parhaat tietenkin mukana. 2-2 tasuri Kanadaa vastaan Ojasen kahdella maalilla on loistava suoritus. Turnauksessa otettiin myös Tshekin ja Ruotsin päänahat. Tuloksellisesti siis mainio turnaus.


Siinä mielestäni viisi parasta. Ja oli se 5-1 johdon ryssiminen n.30 minuutissa Ruotsia vastaan 7.5.2003 myös aika kova saavutus. Sorry vaan.

 

[Isaksson]

Jatkoaikalaiselle hardcorefanille nyt pelattava WCH2004 on kaikkien aikojen paras suoritus. Tavalliselle suomalaiselle urheilun seuraajalle MM95 menee kirkkaasti tästä ohi.

Todetaan kuitenkin se, että hardcorefani muistaa jatkuvasti kertoa, että muut pelasivat MM95:ssä surkeilla joukkueilla, mutta unohtavat aktiivisesti sen, että nyt pelataan ns. kesäturnausta. Jopa Summanen ilmoitti ennen turnausta, että ajankohta suosii Suomea, nyt tuo ikävä etukäteistunnustus on toki unohdettu.

MM95 on ilman muuta suurin suomalainen kiekkomenestys, siitä ei pääse mihinkään. Tai no, otan takaisin, mikäli joukkue tulee loppuviikosta Hornet-saattueessa kotiin ja kerää sen jälkeen yli 100.000 ihmistä kauppatorille.

 

[Alkiolainen]

Hyvää historian tuntemusta ja huumoria!

Viestin lähetti Uleåborgir
Ei voiton merkitystä kannata laskea pelkästään siitä, kuinka hyvä tahi sitten huono joukkue milläkin maalla on kisoissa mukana.

Sama olisi pitää kauden 1939 - 1940 ottelun NL - Suomi torjuntavoittoa yliarvostettuna. Punakonehan ei käyttänyt silloin parasta kokoonpanoaan tai varusteitaan vaan vastassa oli kylmettyneitä ja juopuneita kirgiisejä.

Historian opiskelijana mieltäni lämmittää, että useammassakin tämän ketjun viestissä ollaan viitattu talvisotaan. Uleåborgir sai aikaan päivän makoisimman naurutuokion! MM-95 rinnastettuna talvisodan torjuntavoittoon. En ole ennen kuullutkaan! Osuvaa, sanoisin...

 

[psychodad]

Viestin lähetti Isaksson
Jopa Summanen ilmoitti ennen turnausta, että ajankohta suosii Suomea, nyt tuo ikävä etukäteistunnustus on toki unohdettu.

Niin no, Summanenhan ei voi olla väärässä?

Minulta ainakin karisi kaikki luulot Suomen etulyöntiasemasta kun näin millä intensiteetillä pohjois-amerikan lohkon joukkueet taistelivat alkusarjassa. Suomi ei sittenkään ollut yhtään sen ihmeemmin valmistautunut.

On naiivia väittää että Suomi olisi ainoa jota turnauksen voitto olisi kiinnostanut. Siksi on myös naiivia väittää että jollain olisi suuri etu muihin verrattuna.

 

[eagle]

En kyllä ymmärrä miten tätä vuoden 2004 saavutusta vähätellään ajankohdalla, mutta samaan aikaan nostetaan esille noita pilipaliturnauksia mistä puuttuu ne samat kaverit(lähinnä muilta) jotka siis näiden kirjoittajien mukaan olevat huonossa kunnossa. Samoin käsittääkseni aiemminkin Kanada/World Cupit on pelattu kauden alussa, onko siis esim. NL voitto Kanadasta '81 vain Kanadan huonoa kuntoa tai esim. Suomen pärjääminen 91, niin puhumattakaan Kanadan voitosta '87.

Samoin hyvä muistaa että Naganossakin kun pelaajat olivat monien mukaan huippukunnossa niin kauden ollessa siinä vaiheessa ehkä moni oli enemmänkin rasittunut jo pitkän kauden jälkeen. Fudiksen MM/EM-kisoissa viime vuosina valitettu pelaajien ollessa hiukan rikkikatkipoikki.

Jos siis päättelen oikein, niin ei aivan huippukunnossa oleva Sakic on huonompi vaihtoehto kuin 82 ottelua pelannut Matt Cooke? Tai suomalaisittain ei aivan tikissä oleva Saku Koivu on huonompi vaihtoehto kuin ~60 peliä pelannut Jarkko Immonen tai ~80 peliä pelannut Niklas Hagman?

Kyyllä se näin on oltava juu. Ennemmin minäkin ottaisin joukkueeseeni Ujcikin 60 matsin jälkeen kuin Jagrin kauden alla.

 

[Icepowerman]

Suurin saavutus Suomalaisittain jääkiekkoilussa

WCH2004 on kaikkien aikojen paras suoritus. Ei vaadi selityksiä !

 

[Ramchester]

Kiitokset eaglelle pajatson tyhjentämisestä, pistämättömästi laitettu! Flintin listaus oli myös täydellinen, näin minäkin sen näin...

1. World Cup 2004 finaalipaikka / mestaruus
2. Nagano 1998 Olympiapronssi
3. Canada Cup 1991 "pronssi"
4. Maailmanmestaruus 1995

Tästähän saadaan myös virallinen maajoukkueen paras valmentaja kautta aikojen listaus...

1. Raimo Summanen
2. Hannu Aravirta
3. Pentti Matikainen
4. Curt Lindström


Suomen kansan itsetunnolle suurin vaikutus on eittämättä vuoden 1995 MM-kullalla ja Svedujen kaadolla, mutta annetaan tavisten saada kiksinsä mistä haluavat;)

 

[Stonecold]

Komppaan Ohmia ja flintstonea tässä kyselyssä.

 

[Hejony]

1. World Cup 2004, Kulta/Hopea.

-Ei puhettakaan, tämä on aivan uskomaton suoritus. Meni viimeinen peli miten meni, näin kypsästi Suomi ei ole pelannut koskaan.

2. MM-Kulta 1995.

-Kyllä, olen oikeasti tätä mieltä. Kaikki vineävät siitä, kuinka ne olivat ihan paskat kisat. Kaikilla muilla oli kolmosdivarijoukkuueet, mutta Suomella tietysti paras mahdollinen kokoonpano. Aha? Missä olivat Kurri, Selänne, Tikkanen, Ruuttu, Numminen, Lumme...? Eivätkö he kuulu Suomen parhaaseen kokoonpanoon? No, eivät kai sitten, ihan miten vain...Sitäpaitsi, Suomi v-o-i-t-t-i. Ei hermoillut, ei menettänyt johtoa, maalivahti ei sukannut, pakit eivät avanneet vastustajien lapaan, vaan he voittivat.

3. Naganon Olympiapronssi.

-Todella kova suoritus, aivan hirvittävä Ruotsi ottelu, todellinen spektaakkeli, jonka Suomi kuitenkin Teemun, Sakun ja Jamon avulla hoiti himaan. Välierässä, -Tikin sanoin- "meidän pakit juhlivat vielä Ruotsi-voittoa". Jamokaan ei pelannut mitenkään ihmeellisesti, mutta ei veskaa voi läpiajomaaleista syyttää.

4. World Cup "pronssi" 1991.

-Ensimmäinen todellinen huippusuoritus, kaikki parhaat olivat vastassa. Hyvin samantapainen turnaus kuin tämä, voitettiin Tshekit ynnämuut mennen tullen ja vielä palatessakin, mutta silloin otettiin nokkaan jenkeiltä. Nyt pistettiin huomattavasti paremmaksi.

5. Galgaryn Olympiahopea 1988.

-Itse en ole tuosta turnauksesta peliäkään nähnyt, vain legendaa kuullut. Kova suoritus, ottivat sen mitalin, jota oli jahdattu ensimmäisistä kotikisoista (1965) asti.

6. MM-Hopea 1992.

-Ensimmäinen MM-mitali tuli Prahasta, kun ensin puolivälierässä Tinke...Öh, Suomi kaatoi Kanadan, sitten välierässä ratkaisijoita olivat Jakke, Keijo, ja Markus, kunnes finaalissa Ruotsi oli jälleen kerran liian kova pala.

7. MM-Hopea 1994.

-Yksi kovatasoisimmista MM-turnauksista koskaan, Kanadan hirmujoukkue voitti vääryydellä mestaruuden. Muistan, kuinka pikkunassikkana katselin ottelua, ja Kurrin kaadon jälkeen vanhempani suuttuivat kauheasti seepralle.

8. MM-Hopea 1999.

-Näitä hopeitahan meillä riittää...Tuona vuonna Suomella oli todellinen hirmujoukkue, oli Koivut ja Selänteet...Ja oli muuten Kipperkin, ei tosin ihan samanlaisella kohulla kuin nyt. Ne olivat upeat kisat, pojat osoittivat selkärankaa noustessaan Venäjää vastaan tasoihin, kaikki muistavat kyllä kuinka kauan ennen loppua, sekä kaataessaan svenssonit välierässä. Finaaleissa Tshekki oli jälleen kerran kovempi.

9. MM-Hopea 1998.

-"Paska" joukkue, vain yksi NHL-vahvistus(S.Kapanen), mutta niin vain punnersivat pojat hopialle(vaihteeksi...). Upea nousu Kanadaa vastaan 3-3:een 12 sekuntia ennen loppua. Alex Dell, I hate you. Really, I hate you very mutch.

10. MM-Hopea(hohhoijjaa...) 2001.

-Nämä olivat hienot kisat, jätkät pelasivat uskomattoman suvereenisti finaaliin saakka. Tai siis finaalin kolmanteen erään saakka. Pidän sitä edelleen kaikkien aikojen karvaimpana tappiona, se oli niin lähellä... Tshekin voitettua masennuin täysin, lintsasin koulusta ainakin viikon, ja suurinpiirtein harkitsin itsemurhaa(no, en nyt ehkä ihan;)). Se oli uskomattoman kova isku. Niin lähellä...

11. Lillehammerin Olympiapronssi.
12. MM-Pronssi 2000.

Aika moni (myös minä) arvostaa Lillehammerin suoritusta yllättävän vähän.

 

[Mr_T]

Jos käännetään kysymys niin päin, että mistä saavutuksesta vähiten mieluiten luopuisi, niin olisihan se tietty se MM-95.

Olishan se tylyä jos ei oltaisi ikinä voitettu maailmanmestaruutta, tai siis siinähän tapauksessa emme olisi voittaneet yhtään mitään milloinkaan, paitsi eurohockeytournamentteja.

Naganossa oli hohdokasta täsmälleen yksi matsi, puolivälierävoitto Ruotsista. Pronssipeli ei kiinnostanut juuri ketään, eikä suihkulähteille tai kuohareille todellakaan löytynyt käyttöä.

 

[GameOver]

Suomen parhaat saavutukset TOP 5:

1. World Cup 2004 finaalipaikka / mestaruus
2. Maailmanmestaruus 1995
3. Naganon Olympiapronssi 1998
4. Galgaryn Olympiahopea 1988
5. World Cup "pronssi" 1991

 

[kumikiekko]

Viestin lähetti Uleåborgir

Sama olisi pitää kauden 1939 - 1940 ottelun NL - Suomi torjuntavoittoa yliarvostettuna. Punakonehan ei käyttänyt silloin parasta kokoonpanoaan tai varusteitaan vaan vastassa oli kylmettyneitä ja juopuneita kirgiisejä.

Onneksi näin oli. Apua oli myös siitä, että suurin osa upseereista oli jokin aika sitten kansanvihollisina niitattu nurmen alle. Saadaan asua aika paljon paremmissa oloissa kuin ne, jotka naapurimaahan joutuivat liittymään ( baltit ym )

Mitäs tällä nyt ajoit takaa? Tosiasiahan on se, että WC:ssa ja olympialaisissa pelaavat ihan eri tason joukkueet kuin MM-kisoissa.

Tuota voisi verrata jalkapallon käänteiseen tilanteeseen: MM-kisoissa pelaavat kaikki huiput, mutta olympialaisissa suurin osa puuttuu. Kumpikohan on kovempi turnaus? Ateenassa kultamitalista olisivat pelanneet eri joukkueet jos huippumiehet olisivat saaneet olla mukana.

 

[mummi]

Suurin saavutus...

"Lienee epäilyksettä" selviäminen Talvi-ja jatkosodasta ns. kuivin jaloin, itsenäisyytemme säilyttäneinä...