Morjens kaikille!
Olen tuore kommentoija, ja mikäpä olisikaan parempi tapa osallistua keskusteluun kuin kertomalla mielikuvansa muista joukkueista. Aloitetaanpa...
BLUES : Nuori nousukas, rahakas omistajataho antanut seurasta kiireisen mielikuvan. Ilmoittautuu mitali-/mestaruustaisteluun aina ennen kauden alkua, päätyen kuitenkin aina kamppailemaan paikasta auringossa. Jatkuvuus puuttuu, kun joka kesä 16 äijää vaihtuu+ulkomaalaiset ja valmentaja vielä jouluna. Espoossa kuitenkin kiekkokulttuuria (vaikka se ei aina näkyisikään..:)), osoituksena tästä laadukas junnutyö ja sen hedelmät (Lehtinen, Selänne, Ylönen jne.)
HIFK: Se miellyttävämpi helsinkiläinen. Perinteitä, kulttuuria. Seura, jota henk.koht. arvostan erittäin paljon, sääli että tämä kausi mennyt kohkaamiseksi. Kenties Ape tuo ryhtiä jatkossa? HIFK-fanit kiistatta maan asiantuntevimpien joukossa.
HPK: Huikeaa kiekko-/scouttausosaamista. Välillä "välivuosia", yleensä piikki isojen lihassa. Värikästä, viihdyttävää, nopeaa ja taitavaa peliä. Seurajohtajana Lintumäki vertaansa vailla. Se viimeinen silaus jäänyt puuttumaan, lähellä -00 ja -93. Kenties vihdoin 2002?
ILVES: "Raipe". Entisaikojen suurseura etsii itseään. "Jalon pelin ystävät" -hoki muuttunut toisenlaiseksi vuosien varrella, jäämässä hiukan naapurinsa jalkoihin. Melkein paikallisvastustaja, jota vastaan pelit on yleensä hienoja. Toivottavasti venyy pleijareihin.
JOKERIT: Suomalaisen jääkiekon AC Milan. Tekee erinomaista juniorityötä (kiitokset Santalasta&Somervuoresta:) ), mutta näin ulkopuoliselle kyllä tuntuu, että jokerisydän on joukkueelta ollut jo joitain vuosia kateissa. Tähtien virta kaudesta toiseen, mutta Kanada-malja on kiertänyt kaukaa jo 5 vuotta. Jokeri-inhoni on viime vuosina lieventynyt huomattavasti, johtuu varmaankin heidän menestymättömyydestään...Tosin inhoa, etenkin keväisin, lisää jokakautinen HPK-kuppaus, mutta kuten todettua onhan sieltä jokunen pelimanni tullut tännekin päin.
JYP: Akateemisuus. Omaa suotta kahvajoukkueen maineen. Aiemmin (91-96) näin ei ehkä aina ollut, mutta nykyään Jypistä ei ole mitään pahaa sanottavaa. Kuuluu ehdottomasti liigakartalle, joukkueelle soisi myös kohtuullista menestystä. Toivottavasti Ton pysyy Ryynikylässä ensi kaudellakin, eikä Tappara tyhjennä pajatsoa tänä keväänä...
KÄRPÄT: Puolen Suomen oma seura. Kauankaivattu ja tervetullut paluu liigaan, huikeaa junnutyötä. Ilahduttavaa, että omat pojat kelpaa jälleen Kärppienkin edustukseen. Vauhdikasta ja taidokasta peliä, muistuttaa jonkin verran Kerhoa (K.Heikkilästä huolimatta:p). Vakiinnuttanee paikkansa mitalitaistoissa seuraavien parin kauden aikana, toivottavasti seurajohdolla malttia rakentaa rauhassa, ettei synny mitään Blues -inkarnaatiota.
LUKKO: Toriparlamentti. Omat pojat. "On muuallakin paperikoneita, mutta Raumalla ne painaa seteleitä." Muinainen Keskisen Essin(?) kommentti ei päde enää, hienoa että omille junnuille annettu mahdollisuus. Parin kauden kuluttua koossa pysyessään kova luu. Monia loistavia raumalaislähtöisiä pelureita maailma täynnä.
PELICANS: Hölmö nimi, mutta hieno seura. Jatkuvuus. Usko omaan tekemiseen, uusi "kevät" monille jo hyljeksityillekin pelaajille. Kiitos Lahden suuntaan parista Kerhossakin vaikuttavasta/-neesta huippupelurista eli Laukkasen Jannesta ja Peltosen Kimmosta. Lieneekö Eloranta Arajuuren seuraaja?
SAIPA: Sympaattinen seura. Ikävää, että kausi ei ole sujunut, mutta välillä kulkee ja toisinaan sitten taas ei. Yhtäläisyyksiä myös HPK:n kanssa, alkaen talousalueen koosta ja faneista aina
kokoonpanon huippuyksilöihin (Machulda, McTavish). Suon mielelläni menestystä.
TAPPARA: Perinteinen suurseura on vihdoin jättänyt taakseen koko 90-luvun kestäneen taaperruksen, ja satsannut jatkuvuuteen. Tukka-Jukka ei ehkä ole allekirjoittaneen lempivalmentajia, mutta tulokset puhukoon puolestaan. Liigalle on hienoa, että tuplaterä on palannut mestaruustaisteluihin. Pelaa tyylillä, jolla nykyliigassa pärjätään, isot&vahvat pelaajatyypit. Tasainen ja varma, huippujoukkue.
TPS: Voittamisen kulttuuria. Seura, jota HIFK:n ohella muista liigajoukkueista eniten arvostan. Huippuvalmennus (lähinnä Jursinov Sr. & Jortikka, Jalosen kannukset vielä ainakin osittain ansaitsematta). Hieno juniorityö, seurajohdon ajoittainen rutina- & värväyslinja toisinaan suututtavat.
ÄSSÄT: Porin pirut. Vuosina 93-94 Isomäessä oli hurmosta, 70-luvun lopusta puhumattakaan. Suomalainen liigakiekko tarvitsee hyvää ässäjoukkuetta, viime kausien rämmintä kauheaa katseltavaa. Kiekkokulttuuria, yhtäläisyyksiä Hämeenlinnaan ainakin yleisön "rääväsuisuusasteessa". Marko Palo.