Metallica-keskustelu

[Mike]

Tulkitsen tämän niin, että haluaisit nähdä Hetfieldin ja Arayan vielä 20 vuoden päästäkin rääkymässä ja örisemässä lavalla kuin nuoruuden päivinään. Minusta se olisi lähinnä murheellinen näky, kun pappa tulee rollaattorilla lavalle ja rupeaa karjumaan. Kyllä sellainen metelöinti vain sopii paljon paremmin nuorille ja viriileille uroille kuin miehille, joiden arki kuluu eturauhasen toimintaa ja osteoporoosia murehtiessa.

Ei toi ainakaan itselleni ole ikinä mikään ikäasia ollut. Niin kauan kun pystyy kuulostamaan ja näyttämään uskottavalta sen esittämänsä asian kanssa niin homma toimii. Slayerillä ei sen suhteen ongelmaa. Bändi näyttää ja kuulostaa yhtä vihaiselta ja vimmaiselta kun ennenkin. Joskaan itse en halua nähdä Slayeria ilman Hannemania, joten ihan tuoretta livekokemusta ei ole. Hetfieldillä puolestaan on muuttunut sekä ääniala, että tapa millä sitä tuottaa, niin paljon vuosien varrella, että hän ei vaan enää pysty tulkitsemaan noita nopeampia biisejä niin että se vokaaliosuus istuisi kokonaisuuteen.

 

[Saxon-747]

Tuleeko sun mielestäsi tässä musiikkityylissä jossain vaiheessa ikä vastaan? Jos 75-vuotias ukko karjuu ja rääkyy lavalla kuin varhainen Metallica, kyllä se nähdäkseni menee väkisinkin tahattoman komiikan puolella. Minusta on vain luonnollista, että seniorikansalaiset eivät pura angstejaan samanlaiseen huutamiseen kuin parikymppiset.

Jonkun Johnny Cashin musiikkiin ikääntyminen sopii aika paljon paremmin.

Ei tule ikä vastaan jos on sydän mukana. Lemmy on siitä loistava esimerkki!

 

[TuleeEnnenaikaisesti]

Hetfieldillä puolestaan on muuttunut sekä ääniala, että tapa millä sitä tuottaa, niin paljon vuosien varrella, että hän ei vaan enää pysty tulkitsemaan noita nopeampia biisejä niin että se vokaaliosuus istuisi kokonaisuuteen.

Hetfield joskus sanoi jossain haastattelussa something like, että kaikki muu käy mutta uutta melodista lauluaan hän ei muuta. Näin ollen Hetfieldin äänialan muuttumisista ja sen pystymisistä kukaan meistä ei voi tietää hevon kuttua. Itse asiassa gubbehan vetelee nykyään korkeampaa settiä kuin vaikka Puppetsin aikoina, eri tyylillä vaan - niin kuin sanoit. Onko se tapa sitten parempi vai ei, on kuulijasta kiinni. Eli eipä juuri.

 

[floikkari]

Plussat:

- Tämän kuunteleminen ei satu korviin samalla tapaa kuin edellinen levy.

Miinukset:

- Biisi on huono: tän saman on kuullut jo liian moneen kertaan (ja aika usein paremmin tehtynä), biisi on samaa jankkausta alusta loppuun, kertsin "koukku" tuli käytettyä jo edellisen levyn ekalla sinkkubiisillä.
- Jos haluaa kuulosta yhtä siistiltä kuin se kasarithrash, niin ihan ekaksi kannattais hakea ne hymyilevällä eq:lla varustetut kitarasaundit sieltä suunnalta ja jättäää naukuvat vintage les paulit vitriiniin.
- Tuotanto / soitanta muutenkin tylsää.

Generica.

Jos levyllä on parempia biisejä niin se auttais paljon.

 

[Karhunkulta]

Itteen iski tämä uusi. Nykystantardeilla hyvää Metallicaa.

 

[heavy]

Metallican olisi hyvä kuulostaa Metallicalta.

Kuuntelepa vaikka Judas Priestin Sad Wings of Destiny, joka on yksi peruspalanen koko heavy metal genren synnyssä ja sitten vaikka saman yhtyeen tuoreempi Painkiller, joka päivitti yhtyeen soundin speed metalliksi. Ja kerro sitten onko jälkimmäinen paska levy kun Judas Priest ei kuulosta enää Judas Priestiltä?

 

[Tadu]

Kuulostaa joltain yläasteen oppilaiden metallica-tribuutilta.

 

[Morgoth]

Metallicasta keskustelu on jokseenkin mahdotonta enää. Bändi tehnyt koko musiikkityylin relevanteimmat levyt ja niiden arvoa sekä merkitystä ei vie mikään eikä kukaan tule tässä tyylilajissa vastaavia levyjä ikinä tekemään. Paras luovuus, soittotaito ja aggressiviisuus ovat rapistuneet matkan varrella. Toivottavasti herrat edes jonkinlaisella tyylillä ratsastavat auringonlaskuun niin ettei kaikki sentään ihan ripulia ole tästä loppuun. Suurella mielenkiinnolla kuitenkin odotan tulevaa levyä, vaikka mitään en osaa siltä odottaa enkä toisaalta edes tiedä mitä haluaisin kuulla.

 

[hiitti]

Kohta päästään taas valittamaan. Liveversio uudesta biisistä. Linkki yuuutuubbiin

METALLICA - Hardwired (Multi-Cam - first time in live) - Minneapolis - 20 August 2016 - YouTube

 

[PataJaska]

Aika tylyä on palaute suomalaisilta metallimuusikoilta..

Stam1nan, Amorphisin, Moonsorrow'n ja Beast in Blackin jäsenet kuuntelivat Metallican uutuuden – miten kolisi? - Soundi.fi

Pastissihan tuo nimenomaan on bändin vanhasta tuotannosta. Mutta jotenkin vajaaksi jää, ensinnäkin biisi on niin lyhyt että menee siksikin jo "ohi". Vai onko sitten Metallicalle käymässä sama kuin Manowarille, että yhtäkkiä vanhalla iällä muuttuvat jonkinlaiseksi itse itsensä tribuuttibändiksi :D

 

[hiitti]

Mä en taas jaksa vaivata päätäni jonkin "asiantuntijoiden" analyyseillä. Itselle kolahtaa uusi biisi kokoajan paremmin kun nyt tänäänkin on sitä kuulokkeilla kuunnellut.

Olen kai sitten jollain tapaa amatööri kun tykkään tästä nykyisestäkin touhusta ja yllättävän moni kaverikin vaikka ovat dissanneet pahasti viime vuosina.

 

[En Liten Pingvin]

Olen nyt nelisenkymmentä kertaa kuunnellut tuon biisin ja odotukset ovat kyllä erittäin optimistiset. Mielenkiinnolla odotetaan millainen rakenne tuolla tuplalevyllä on, uskoisin tämän ensimmäiseksi kuullun biisin olevan lähinnä statement mulle levylle.

Itse biisihän (Hardwired) toimi mulle ihan hyvin, etenkin sen keston vuoksi. Koko biisissähän on periaattessa vain kaksi eri riffiä, johon koko biisi perustuu, mutta eipä tuo minua haittane kestonsa ja paremman miksauksensa ansiosta (vrt. Death Magnetic).

Koko tuotanto toimii minulle erittäin hyvin ja peukut pystyssä, että tästäkin tulee iso virstanpylväs omassa elämässäni.

 

[BileTooth]

Uskomattoman tylsä kappale, varsinkin ku ottaa huomioon, että kyseessä ei ole vuosi sitten aloittanut lukiolaisbändi vaan Metallica. Hetfield soittaa parempia riffejä improillessaan haastattelun lomassa guitar centerissä jollain random youtube-videolla. Biisi voisi ehkä mennä levyn seassa fillerinä, jonka kaikki unohtaisivat jo ensimmäisen läpikuuntelun aikana, mutta uuden levyn ensimmäisenä sinkkuna? Ei lupaa hyvää.

Kappale ei yllätä millään tapaa missään vaiheessa, vaan se voisi hyvin olla esimerkiksi jonkin Death Magneticin kappaleen c-osa. vokaalit ovat kuin Hetfield-imitaattorin laulamat; kuulostaa Hetfieldiltä, mutta jotain puuttuu. Aggressiivisuutta tai tunnetta laulusta ei ainakaan kotisohvalle asti välittynyt.

Rummut ovat samaa mekaanisen monotonista läiskytystä alusta loppuun. Aikanaan Larsin ei-niin-mahtava soittotaito on sentään tuonut joidenkin kappaleiden pohjaksi dynaamiset ja "aidon" kuuloiset rummut, jotka eivät kuulosta tietokoneella päälle liimatuilta. St. Angerilla tämän orgaanisuuden hakeminen menikin sitten aivan yli ja lopputuloksen ovat kaikki kuulleet. Jonkinlainen kultainen keskitie olisi varmasti mahdollista löytää.

Vaikka biisistä muuten tuleekin vähän mieleen St. Angerin ja Death Magneticin huonoimpien yritysten hybridi, ovat soundit ja miksaus sentään onneksi paljon onnistuneemmat kuin kummallakaan näistä, joten sillä osa-alueella se keskitie on toivottavasti tulevalle albumille löytynyt.

 

[Knower]

Aina tykännyt Metallicasta, niitä peruskivihommia. Kuuntelin uuden biisin, mutta en jaksanut kuunnella loppuun (!?). BileTooth tuossa paremmin niputtikin homman. Harmi, haluan tykätä kyllä ja varmasti reippaaseen kuunteluun uusi levy kuten kaikki aiemmatkin. Odotukset ei hirveän korkealla.

 

[haunted shores]

Kuuntelin tuon uuden biisin. Siinähän se meni.

En keksi yhtään järkevää syytä, miksi kuuntelisin enää koskaan uudestaan.

 

[Eddie]

No eihän se tieten yllätä, että jos on kyse Maidenista, Megadethistä tai Metallicasta, niin superkriittisyys on väistämätöntä. Olen toki itsekin siihen sortunut aikoinaan uusia Truuppereita, Holy Warseja ja Puppetseja odotellen. Eihän tämä biisi nyt ihan paska ollut ja itse ainakin tulin hyvälle tuulelle. Uutta Metallicaa ja etenkin metallimusiikkia, joka nousee otsikoihin näiden perkeleen Cheekkien, Siltsujen ja Robinien sijaan. Kelpaa minulle. Jos jostain vähän vingun, niin olisivat nyt vähän irrottautuneet DM soundista ja meiningistä. Pidän DM:stä paljon, mutta olisin odottanut vähän erilaista soundia. Mutta minulle uusi tuotanto on aina sata kertaa mielenkiintoisempaa kuin se puhki kuunneltu 80-luvun tuotanto, jota tuskin tulen enään koskaan kuuntelemalla kuuntelemaan.

Joskus olen kysellyt hyvän uuden metallin perään näiltä, jotka haukkuu kaikki uudet tekeleet näiltä vanhoilta jyriltä ja voi jessus mitä sontaa sieltä on sitten ehdoteltu. Toki jotain hyvääkin, mutta mutta.. se sama kriittisyys on kyllä poissa sitä omaa (uudempaa) suosikkimusaa tarkasteltaessa. Ja en nyt yritä sanoa, että sieltä pelkkää laatua on tullut näiltä jyriltäkään, mutta kokonaisuudessaan ihan kelpomusiikkia.

Pisti silmään tuo Amorphis miehen pastissi sana... Kovaa tekstiä, kun ottaa huomioon, että Amorphis on kärjistetysti tehnyt samaa levyä uudestaan ja uudestaan Joutsenen aikana. Minä en tuossa biisissä kuullut mitään pastissia 80-luvulta, enkä yritystä päästä takaisin menneisiin aikoihin. Kuulosti ihan 2000-luvun Metallicalta.

 

[clayman]

Kun uralta löytyy klassikkolevyjä kuten Kill 'em All, Ride the Lightning, Master of Puppets, niin väkisin on aina odotukset korkealla. Jospa kuitenkin vielä...

Hardwired ei ole huono. Se ei ole paska. Se ei myöskään ole klassikko. Se vaan...on. Hyvä veto tähän väliin ja Death Magneticin jälkeen, joka sisälsi aivan liian pitkiä biisejä siihen nähden, että niissä oli useimmiten turhia riffejä toisen perään. Nyt on editoitu itseään, mutta ehkä jopa liikaakin. Black Albumilla tuo ideoiden editointi oli mestarillista ja se onkin sen levyn suurimmista ansioista.

Mutta eihän tämä vielä kerro koko totuutta tulevasta levystä. Mielenkiinnolla uutukaista odotan.

 

[Crapbag]

Hyvä että joku pystyy suhtautumaan tähän edes hieman avoimin mielin, miten voikin jonkun bändin kohdalla kuulua sama pärinä vuodesta toiseen. "tosifanit" haikailee vuosikymmenten taakse, mutta nykyään kun Suomessa käy jossain keikoilla niin jengi ei jaksa nostaa käsiä ilmaan edes puolikkaan biisin verran. Kovin suoritus lienee kokonaisen biisin taltioiminen älypuhelimella, jollain riittää voimat jopa tabletin kantamiseen. Ja kohta eläkeläisten pitäisi lavalla, levyillä ja studiossa jaksaa raivota/esiintyä kuin nuoret miehet? Maailma tuntuu muuttuneen, se kannattaa vaan hyväksyä.

Kaiken muun paitsi Lulun olen niellyt, sitä en jaksa. Loadit ja st. Angerit on aikanaan otettu vastaan ja jotain hyvää on aina löytynyt, st. Anger on aikanaan dokkareissa hyvin avattukin. Aina voi kaivaa ne vanhat levyt hyllystä, niin se menee oikeastaan kaiken kohdalla. Vai väittääkö joku fiilistelevänsä mukin ääressä viikonloppuyönä jonkun suosikkibändin "uuden" äärellä?

 

[Roger Moore]

No eihän se tieten yllätä, että jos on kyse Maidenista, Megadethistä tai Metallicasta, niin superkriittisyys on väistämätöntä. Olen toki itsekin siihen sortunut aikoinaan uusia Truuppereita, Holy Warseja ja Puppetseja odotellen. Eihän tämä biisi nyt ihan paska ollut ja itse ainakin tulin hyvälle tuulelle.

Miksi kukaan haluaa kuulla Iron Maidenilta uuden "Trooperin" ? Sehän on varmasti koko bändin huonoin kappale, joten ihan hyvä että ei tule sellaista enää. Muusta osasta toki samaa mieltä ja onhan se tietyllä tavalla ihmeellistä että Metallican fanit odottelee vieläkin jotain uutta Master of Puppetsia, vaikka jokaiselle pitäisi olla enemmän kuin selvää että ne toiveet piti haudata viimeistään silloin kun Black Album ilmestyi. Eikä siinä mitään, Metallica tekee nykyään omanlaistaan musiikkia juuri niillä ehdoilla kuin haluaa, ja heillä on siihen täysi oikeus.

Loadit ja st. Angerit on aikanaan otettu vastaan ja jotain hyvää on aina löytynyt, st. Anger on aikanaan dokkareissa hyvin avattukin.

Tämä on muuten totta. Vaikka levynä St. Angerista on hankala löytää positiivisia puolia, niin tuo dokumentti Some kind of Monster avaa kyllä sitä helvetin hyvin ja tavallaan täydentää kokonaisuuden. Sitä en toki tiedä että onko sekään ihan jees jos levyn "ymmärtääkseen" täytyy katsoa myös dokumentti, mutta ainakin itselle toimii.

 

[Eddie]

Miksi kukaan haluaa kuulla Iron Maidenilta uuden "Trooperin" ?

Ajattelin, että kukaan tuskin tietää/kaipailee näitä omia suosikkeja Sign Of The Crossia tai Lord Of The Fliesia.

 

[Joonatan]

Itse myös kuunnellut metallicaa 90-luvun alusta asti ja oikeastaan kaikki tuotanto black albumiin asti tuli kuunneltua aikoinaan niin huolella puhki, että ei vaan enää pysty. Keikoillakin etenkin kaikki black albumin "pakko nämä on joka kerta soittaa" -biisit on joka kerta melkoisia turn offeja. Onneksi tuo vanha materiaali (ennen blackiä) livenä jaksaa kiinnostaa, kun settilistat noista biiseistä pääosin koostuvat monesti. Loadeista ensimmäinen varsinkin on ensimmäisten vuosien "vittu mitä paskaa" -järkytyksen jälkeen kasvanut isoksi levyksi, edelleen melkein päivittäin joku House Jack built tai bleeding me saattaa soida autolla ajaessa. Piti vaan hyväksyä että mun suosikki thrash-bändi soittaa rehellistä heavy rockia / rockia, niin auttoi asiaa. St.anger oli jostain kumman syystä kammottava aivopieru peltipurkkisoundeineen. Sinänsä kolme hyvää biisiä, sweet amber, frantic ja the unnamed feeling menevät vähän hukkaan kun ei niitä kehtaa silti kuunnella noiden soundien takia. DM oli itselleni todella positiivinen yllätys biisien puolesta. Miksaus oli toki taas vedetty vihkoon ja ei tuota kovin isolla volumella voi kuunnella kun alkaa käymään korviin ja ei saa mitään tolkkua.Yllättäen tuolta beyond magneticilta löytyi noiden sessioiden kovin biisi rebel of babylon, joka on aika lailla päivittäisessä soitossa toisinaan.

Tämä uusi biisi pisti kyllä alkuun hymyn huulille. Katselin tuolta metallican sivustolta tuota "making of" videota ja siinähän James puhuu punk rock biisistä kun noita riffejä suunnittelee. Soundit mun korvaan parhaat metallica soundit viiteentoista vuoteen. Varsinkin rummuista tulee jossain määrin black albumin rummut mieleen, etenkin haitsusta. Black albumin biisejä en siis enää siedä, mutta sen soundeilla äänitettyä metallicaa mielelläni kuulisin joskus jatkossakin. Siinä mielessä olen tyytyväinen. Tän biisin sanoitus oli varmaan about 5 minuutissa kyhätty ja tosiaan vaan kaksi riffiä koko biisissä, mutta edelleen parikymmentä kertaa kuunneltuani täytyy todeta että potkii.

Uudella levyllä tulee siis olemaan 12 biisiä ja pituus about 80 minuuttia, eli noille lopuille 11 biisille jää 77 minuuttia suunnillleen. Jokainen voi omalla matiikkapäällään tuosta laskeskella, että tämä hardwired lienee levyn ainoa tällainen suoraviivainen ja lyhyt biisi. Eiköhän sieltä normi 8-minuuttista settiä ilmesty.

Metallicallahan on se ongelma ollut jo parikymmentä vuotta, kun ovat olleet niin merkittävässä roolissa thrash-musiikin ja nyky heavyn suuntaviivoja piirtelemässä aikoinaan, että tuo onnellinen porukka joka 80-luvulla eli teinivuosiaan ja luukutti uutta ihmeellistä musiikkia aamusta iltaan, ei tule enää koskaan olemaan onnellinen ihan sama mitä metallica tekee. Jos yrittää tehdä thrashiä niin se on aina säälittävä yritys palata juurille ja jos tekee mitä tahansa muuta niin ei kelpaa kun ei kuulosta puppetsilta. Itse olin vuonna -86 menossa eka luokalle kouluun, olen tuosta ehkä hivenen muuttunut. En ihmettele jos tuossa ajassa muutkin ihmiset muutuvat. Paitsi tietysti Slayer joka on vetänyt samaa biisiä jotain 30 vuotta.

 

[Hauntti]

Ajattelin, että kukaan tuskin tietää/kaipailee näitä omia suosikkeja Sign Of The Crossia tai Lord Of The Fliesia.

Oi kun sais edes livenä joskus enää kuulla, molemmat toki ihan Brucenkin vetäminä kuultu, mutta silti.

Mitä tähän uuteen Metallican veisuun tulee, niin olipahan melkoisen yhdentekevä pläjäys, parempi toki kuin se Lords of the summer vai mikä olikaan joka joskus vuosi-pari sitten ilmaantui linjoille. Ei ole kovin suuria odotuksia siis levyn suhteen, mutta en myöskään kuulemati ala tuomitsemaan.

 

[BileTooth]

Hyvä että joku pystyy suhtautumaan tähän edes hieman avoimin mielin, miten voikin jonkun bändin kohdalla kuulua sama pärinä vuodesta toiseen. "tosifanit" haikailee vuosikymmenten taakse, mutta nykyään kun Suomessa käy jossain keikoilla niin jengi ei jaksa nostaa käsiä ilmaan edes puolikkaan biisin verran. Kovin suoritus lienee kokonaisen biisin taltioiminen älypuhelimella, jollain riittää voimat jopa tabletin kantamiseen. Ja kohta eläkeläisten pitäisi lavalla, levyillä ja studiossa jaksaa raivota/esiintyä kuin nuoret miehet? Maailma tuntuu muuttuneen, se kannattaa vaan hyväksyä.

Kaiken muun paitsi Lulun olen niellyt, sitä en jaksa. Loadit ja st. Angerit on aikanaan otettu vastaan ja jotain hyvää on aina löytynyt, st. Anger on aikanaan dokkareissa hyvin avattukin. Aina voi kaivaa ne vanhat levyt hyllystä, niin se menee oikeastaan kaiken kohdalla. Vai väittääkö joku fiilistelevänsä mukin ääressä viikonloppuyönä jonkun suosikkibändin "uuden" äärellä?

Kyllä uutta tuotantoa lähdetään aina kuuntelemaan nimenomaan avoimin mielin. Mieli on avoin sille, että uusi kappale on loistava, mutta sen on oltava avoin myös sille mahdollisuudelle, että kappale onkin keskinkertainen tai huono. Tuntuu vähän siltä, että joillakin ihmisillä mieli on suljettu jälkimmäiseltä vaihtoehdolta kokonaan.

Aina ei nimittäin ole kyse siitä, että olisi ylikriittinen "tosifani" tai haikailisi menneiden kulta-aikojen perään, vaan rehellisesti siitä, että hienoa musiikkia täynnä olevassa maailmassa ei tarvitse hyväksyä mitä tahansa virityksiä ilman perusteltua kritiikkiä. Varsinkaan, jos se viritys ei herätä minkäänlaisia tunteita.

Kyseessä tosiaan on myös yksi maailman suosituimpia bändejä, joten luulisi, että melko tiukka kritiikki kuuluu sitä myötä asiaan, kun yhtyeestä puhutaan. Pienenä päivätöiden ohella toimivana underground-bändinä voi saada paljo enemmän anteeksi.

Jos naapurin juoppo paskantaa pihanurmelle, siitäkin voi varmasti löytää "jotain hyvää", mutta miksi pitäisi? Eikö voi rehellisesti todeta, että minua tuo pökäle ei miellytä sen sijaan, että etsimällä etsisi siitä edes jotain hyvää, vaikka sitten katsomalla aiheesta dokumentin?

 

[Individual]

Kyseessä tosiaan on myös yksi maailman suosituimpia bändejä, joten luulisi, että melko tiukka kritiikki kuuluu sitä myötä asiaan, kun yhtyeestä puhutaan. Pienenä päivätöiden ohella toimivana underground-bändinä voi saada paljo enemmän anteeksi.

Krittiikki on kyllä tiukkaa, kun tuplalevystä on julkaistu vasta yksi 3 minuutin single. Ei sillä, ymmärrän toki että bändin viimeaikaiset tuotokset ovat jättäneet osin toivomisen varaa, mutta kyllä minä ainakin annan vielä mahdollisuuden koko teokselle näyttää.

 

[Wiljami]

...
Pastissihan tuo nimenomaan on bändin vanhasta tuotannosta. Mutta jotenkin vajaaksi jää, ensinnäkin biisi on niin lyhyt että menee siksikin jo "ohi". Vai onko sitten Metallicalle käymässä sama kuin Manowarille, että yhtäkkiä vanhalla iällä muuttuvat jonkinlaiseksi itse itsensä tribuuttibändiksi :D

Kuulin Hardwiredin eilen ensimmäistä kertaa radio rockin rautaa vai roskaa äänestyksessä, missasin biisin esittelyn kun olin juuri vaihtanut kanavalle ja mietin että onhan tää ihan kiva, varmaan joku metallicatribuuttibändi asialla ja kun hommais säröä ja paremman laulajan niin saattais lyödä jopa läpi (joskaan ei niin kierrätetyllä biisillä). Yllätyin kuullessani että kyseessä olikin itse tallikat. Biisistä tuli mieleen äkkiseltään Battery (olen kuunnellut eniten Master of puppets -levyä ja tuo oli itse asiassa ensimmäinen levy jonka olen ostanut), joskin radiosoittoon tiivistettynä ja jotenkin kovin sieluttomana.