Eiköhän se ole aika väistämätöntä +15v stadionluokan bändeillä, että uudet levyt vain oikeuttavat tehdä ne rundit, joilla voidaan soittaa niitä klassikoita, joita jengi tulee kuuntelemaan. Ei tule ihan heti mieleen maailmanluokan bändiä, joka tekisi parhaan teoksensa n. 10. levyllään. Suomestahan toki sellainen löytyy, joka teki parhaan levynsä ensin 8., sitten 10. ja jälleen 12. albumillaan, mutta sepä onkin torniolainen progebändi, eikä mikään stadiondinosaurus. Okei, U2 on stadionluokkaa ja pystynyt kohtalaisen hyvin uudistumaan.
Se ei ole välttämättä mikään helppo paikka yrittää uudistua, kun vetää joka ilta 50 000 ihmiselle toista vuotta kiertueilla, miljoonakoneisto jyllää ja odottaa, että rundin päätyttyä hittimasiina suoltaa uutta hittiä, joka kuitenkin on riittävän vanhaa, tuttua ja turvallista. Ja silti osa "faneista" ipittää, että ihan paskaa, ei niin hyvä kuin MOP, soittakaa Paranoid, pitäisi uudistua, mutta pysyä siinä vanhassa ja hyvässä jne. Plus lisätään siihen vielä perheet, skidit ja egoistien paisuvat päät "minä-olen-tämän-bändin-sielu" -tyyppisine taisteluineen. Yhtäkkiä ei ollakaan siinä alkuaikojen me vastaan maailma -rintamassa, vaan taistellaan "basson pitäisi kuulua lujempaa" -tason asioista. Helppo kuvitella Metallica työpaikkana, ei luovuutta ruokkivana elämäntapana.