Löytyy liput ja löytyy pubi.Jahas, Dublinissa Tenacious D:n jälkilämppärinä Metallica. Lippujakin olisi vielä. Puster, vielä vanhempaa pubia kehiin! Opettaja ja Koirajalka, parasta päälle ja alle jotain!
Löytyy liput ja löytyy pubi.Jahas, Dublinissa Tenacious D:n jälkilämppärinä Metallica. Lippujakin olisi vielä. Puster, vielä vanhempaa pubia kehiin! Opettaja ja Koirajalka, parasta päälle ja alle jotain!
Tämmöiseen pätkään törmäsin. http://www.dailymotion.com/country:ve/video/x5e15h_mission-metallica-teaser_music
Vaikeata sanoa mitään tuon perusteella. Soundit eivät varmaan olleet vielä lopulliset.
Koko viime levyn kohdalla tulee sama juttu mieleen soundeista... Eipä noista pätkistä oikein mitään kuvaa saanut, mutta suoraan sanottuna aika kauhulla tuotakin levyä odottelen. Noh, ehkäpä Rubin on saanut jotain rotia touhuun pitkästä aikaa.
Ainakin siellä näytti olevan mukana ihan kunnon riffejä eikä vaan epävireistä kaahausta (lue: St Anger). Ja soundit ovat varmasti kohdillaan... en usko että Rubin laittaisi nimeänsä levyyn joka kuulostaa paskalta.Koko viime levyn kohdalla tulee sama juttu mieleen soundeista... Eipä noista pätkistä oikein mitään kuvaa saanut, mutta suoraan sanottuna aika kauhulla tuotakin levyä odottelen. Noh, ehkäpä Rubin on saanut jotain rotia touhuun pitkästä aikaa.
Tässä on siinä mielessä mielenkiintoinen aihe, että Metallican myötä olen jollain tapaa määritellyt viime vuosina omia rajojani musiikin harrastamisen ja levyjen keräilemisen suhteen.
Ride The Lightning ja ...And Justice For All pysyvät edelleen lähellä kaikkien aikojen kärkeä mitä tällä planeetalla äänitettyihin tuotoksiin tulee.
Mutta Metallica on tosiaan onnistunut piirtämään jonkinlaiset rajat omaan kulttuurin ruokailuuni myös vastapäiselle rajalle. Reload ja St.Anger ovat edelleen kolmen vuosikymmenen jälkeen ainoat kaksi levyä tuhansista hankituista, jotka olen koskaan myynyt tai antanut pois.
Ja nyt ollaan tultu siihen pisteeseen, että tulevaa albumia en aio edes missään olosuhteissa ostaa. Ja se on jo paljon se, ottaen huomioon, että kiltisti hommasin 80- ja 90-luvun julkaisujen nostalgisessa fiiliksessä edelleen jopa Bon Jovin tuoreimman hengentuotteen. Kuuntelin kaksi kertaa ja jätin hyllyyn pölyttymään.
Ainakin siellä näytti olevan mukana ihan kunnon riffejä eikä vaan epävireistä kaahausta (lue: St Anger). Ja soundit ovat varmasti kohdillaan... en usko että Rubin laittaisi nimeänsä levyyn joka kuulostaa paskalta.
Levy voisi olla luokassa "loistava" jos soundit olisivat edes keskitasoa, mutta noin päin vittua miksattuna levy on lähinnä tasolla "heikko". Noilla biiseillä olisi saanut paremmankin levyn aikaiseksi ja toivottavasti uuden levyn miksauksessa ei ole yhtään vanhaa tekijää mukana. Livenä nuo pyhän vihan biisit ovat kuullostaneet huomattavasti paremmilta, eikä oikeastaan tarvitse kuin tsiigata levyn mukana tullut DVD niin heti kuullostaa paremmalta.St. Angerin mollaaminen täällä kyllä naurattaa, ihan loistava levy kuitenkin kyseessä. Kannattaisi varmaan kuunnella sekin. Toivon vahvasti, että yhtä loistava tulisi seuraavastakin levystä.
Tuossa tuli hiljattain St. Angeria pitkästä aikaa kuunneltua, niin kyllä nuo soundit on aivan hirveät. Alkuun kun levy ilmestyi, niin paskoihin soundeihin tavallaan tottui, mutta nyt kun sitä monen kuukauden jälkeen tuli kuunneltua, niin melkein vitutti se Larsin peltipurkkien kolistelu ynnä muu. Ja ei levy nyt muutenkaan mikään klassikko ole, vaikka itsekin alkuun siitä innostuin. Mutta makuasioitahan nämä..St. Angerin mollaaminen täällä kyllä naurattaa, ihan loistava levy kuitenkin kyseessä. Kannattaisi varmaan kuunnella sekin. Toivon vahvasti, että yhtä loistava tulisi seuraavastakin levystä.
St. Angerin mollaaminen täällä kyllä naurattaa, ihan loistava levy kuitenkin kyseessä. Kannattaisi varmaan kuunnella sekin. Toivon vahvasti, että yhtä loistava tulisi seuraavastakin levystä.
Sanoisinko että mielenkiintoinen tuomio, ottaen huomioon ettei koko levyä ole vielä julkaistu. NOh, kaikki taplaa tyylillään....
St. Angerin mollaaminen täällä kyllä naurattaa, ihan loistava levy kuitenkin kyseessä. Kannattaisi varmaan kuunnella sekin. Toivon vahvasti, että yhtä loistava tulisi seuraavastakin levystä.
Ei tätä tuomita tarvitse, eikä tässä tuomiosta ole kyse. Ainoastaan realiteeteista. Bändi on viimeksi säveltänyt hyvän biisin 18 vuotta sitten. Ja sekään ei olisi niin paha juttu jos sen jälkeen julkaistu materiaali olisi jollain tapaa puolusteltavissa. Reload oli trenditietoista paskaa ja St.Anger oli yli 70 minuutin oksennus.
Kuten Golden Awe jo mainitsikin niin St.Angerin väittäminen hyväksi levyksi on ainoastaan kuulovikaa ja vääristynyttä makua. Makuasioistahan ei periaatteessa voi kiistellä, mutta jos joku väittää koiranpaskan maistuvan hyvältä, uskon hänen kokolailla jopa fakta-pohjaisesti olevan väärässä. Kuten St.Angerinkin tapauksessa.
Se on totta että St.Anger ja Reload ovat varsin heikkoja tuotoksia, mutta en sen perusteella tuomitse uutta levyÄ jo valmiiksi paskaksi. Sanoisinko jopa, että typerää tuomita mitään kuulematta sitä ensin....
Juuri näin. Instrumenttien ja ja laulun epävireisyys ei myöskään auta asiaa. Auto-tunesta voi olla montaa eri mieltä (eli lähinnä laulujen korjailu), mutta kyllä ainakin instrumenttien pitäisi olla vireessä jos tehdään studiolevyä - ellei sitten tietoisesti haeta jotain "juttua" tiettyyn kohtaan (kuten Opeth on tehnyt Watershedillä).Mikäs siinä jos tykkää. Itse vain en pitänyt siitä, että kappaleet olivat suurimmaksi osaksi mielestäni ylipitkiä. Tuli tunne kuin olisi kuunnellut saman kappaleen kahdesti yhden biisin aikana. Ja se kurkkupurkki-soundikaan rumpujen osalta ei miellyttänyt yhtään.
Hyvä pointti. Useimmat bändit muuttavat linjaansa/tyyliänsä ja kehittävät musiikkia johonkin muuhun suuntaan. Eikä siinä ole mitään vikaa jos homma toimii. Metallican osalta voi sanoa että ei olla ihan onnistuttu tässä.En ole erityinen Metallica-diggari, mutta osallistunpa keskusteluun silti. Rupesi nimittäin mietityttämään tuo artistin oikeus muuttua - onko sellaista?
Entäs jos Metallica ei olisikaan (yleisesti taiteellisena huippukohtanaan ylistetyn) Puppetsin jälkeen tehnyt paskasaundista progeheviä, mustan levyn hittejä, Loadin parempia ja Reloadin paskempia kokeiluja, covereita ja St.Angeria? Entäs jos se olisi tehnyt samoilla soundeilla ja biisirakenteilla puolen tusinaa hiilipaperikopiota Puppetsista? Uskooko joku oikeasti, että ne olisivat olleet yhtä hyviä kuin Puppets, yksikään niistä?
Minä väitän että aika väkinäiseksi olisi mennyt - sama levy uudestaan ja uudestaan, huonompana vaan kerta kerralta. Metallican kunniaksi sanon sen, että ovat uskaltaneet muuttua (ilmeisen omaehtoisesti - ei kukaan jaksa aina samaa, paitsi Ramot jaksoivat) ja tehdä mitä lystää. Kokeilla, oltakoonkin kokeilujen tuloksista sitten mitä mieltä tahansa.
En ole erityinen Metallica-diggari, mutta osallistunpa keskusteluun silti. Rupesi nimittäin mietityttämään tuo artistin oikeus muuttua - onko sellaista?
Musta albumi on onnistunut ja hieno albumi vaikken siitä pidäkään. Totta kai sellaisia saa tehdä.
No tuo epätarkkuus on ollut havaittavissa jo pitkään. Kaikkihan sen nyt tietää että Lars ei osaa soittaa kunnolla - löysiä fillejä, basari vetää omiaan jne.Kuuntelin tuossa keikkataltioinnin muutaman päivän takaa ja hämmästyttää suuresti livesoiton epätarkkuus. Varsinkin Hammetin osuudet on välillä aivan kauheaa kuraa. Muutenkin meininki oli kuin ihan-ok-mutta-ei-kuitenkaan-coverbändillä.
Eikö sedät vaan enää jaksa keskittyä olennaiseen. En tiedä.