Metallica on soinut taas aika tiuhaan kuulokkeissa viimesen viikon aikana työmatkojen lomassa. Välissä meni vuosia etten kuunnellut orkesteria laisinkaan, vaikka se oli teinivuosina Iron Maidenin ohella yksi omista ykkösbändeistä. Tämä lähti nyt siis siitä taas päälle, kun otin yhtenä päivänä ihan huvikseni paljon parjatut Load ja ReLoad levyt kuunteluun. Ainoastaan Memory Remains-biisin lopusta piti ne kääkän narinat kelata, mutta kokonaisuutena kuulostivat paljon paremmalta, kuin se muistikuva mikä niistä oli päähän jäänyt.
Itse asiassa kokemus oli sen verran ravisuttava, että piti ne loputkin albumit palauttaa mieleen. Kuuntelin siis koko diskografian kronologisessa järjestyksessä ja yllätyin kyllä kovastikin siitä, miten aika on vaikuttanut sitten viime kuuntelujen. Kill 'em All oli tietty edelleen bändin paras levy, mutta esimerkiksi hyvin vahvan mitä vittua-fiiliksen aikanaan aiheuttanut St. Anger kuulosti nyt paljon raikkaammalta, ihan kuin olisin vasta nyt ymmärtänyt mitä bändin jäsenet yrittivät sillä kertoa. Edes se hassunhauska snaresoundi ei häirinnyt enää.
Aloin sitten miettiä että mistä mahtoi johtua tämä, että bändin kuuntelu loppui aikoinaan käytännössä kuin seinään. Todennäköisesti syynä oli Lars, koska samoihin aikoihin löysin mm. sellaiset bändit kuin Rush ja Testament, joiden rumpalit Peart (rip) ja Hoglan taidoillaan ja tarkkuudellaan olivat noin valovuoden kaikkia muita, etenkin Larsia edellä. Sitten koin jonkinlaisen valaistumisen, kun aloin miettiä miltä kuulostaisi Metallica esimerkiksi Gene Hoglanin soittamana. Eli vaikka tälläkin kuuntelurupeamalla tuli muutamia sellaisia "ei saatana tota rumpalia"-hetkiä, niin ehkä se on juuri se joka saa Metallicaan sen tuntuman, mikä siinä on. Koska kiusallisimmat hetket eivät olleet enää Larsin rumpujen soitto, vaan epäonnistuneet miksaukset, jotka omaan korvaan särisivät eniten Justice- ja Death Magnetic levyillä. Toiselta unohtui laittaa bassot mukaan ja toinen on puristettu liian tiukkaan pakettiin, kuin yrittäisi soittaa musiikkia liian pienistä kaiuttimista täysillä.
Mutta kaikkiaan, olin tosi innoissani tästä oivalluksesta, ja nyt odotan jännityksellä tuleeko muidenkin bändien kohdalla samanlaisia ajatuksia.