Tuomioistuinlaitos ja syyttäjälaitos ovat riippumattomia, vallan kolmijaossa hallitus- ja lainsäädäntövallasta irrotettuja orgaaneja. Mainittujen instanssien valtiosääntöteoriassa ja oikeudellisesti perustuslaissa taattu itsenäisyys koskee myös viidennen valtiomahdin ilmaisemia käsityksiä yhteiskunnallisista, poliittisista ja oikeudellisista kysymyksistä.
Viidennellä valtiomahdilla tarkoitetaan siis tiedotusvälineitä, ja tiedotusvälineiden aktiivisesti muovaamia niin kutsuttuja yleisiä käsityksiä, viime kädessä myös kansalaismielipidettä.
Syyttäjälaitos ei noudata asiassa poliittisia tarkoituksenmukaisuusnäkökohtia, ei vaikka esitutkintaviranomaisen edustaja menikin lausumaan jotakin tosiasiallisesti ihan dibadaata julkisen intressin painavuudesta tämän höylättyjä lautoja koskevan erityiskysymyksen osalta.
Pallo ei oikeastaan ole kenelläkään, oikeussuojan tarpeen määrittää asianomistaja eikä tässä lautoja koskevassa asiassa Vanhasen näemmä tarvitse turvautua oikeuslaitoksen apuun, kun hän tarvittavassa laajuudessa omasta näkökulmastaan kykenee ilmeisesti osoittamaan oman kantansa ja käsityksensä asioista. Politiikassa toimivien osalta noudatettavat pelisäännöt ja käytännöt ovat kovankin ja henkilöön käyvän arvostelun osalta toiset kuin olisi kokonaan yksityishenkilöiksi luettavien ihmisten osalta. Vaikka tarkemmassa tarkastelussa nämä höylättyjä lautoja koskevat väitteet eivät mene suoraan mihinkään demokraattiaan kuuluvan asiallisen kritiikin piiriin, niin kysymyksessä ei ole syyttäjän tulkinnan mukaan ainakaan sellainen asia, että syyte pitäisi nostaa esimerkiksi Yleä vastaan asianomistajan tahdosta riippumatta. Ja on aina muistettava, että syyttäjälaitoksen tehtävänä ei ole kuluttaa vähäisiä resurssejaan näennäiseen toimintaan, tai antaa lausuntoja eksistentiaalista totuutta ja valhetta koskevista kysymyksistä, vaan sen tehtävä on paljon rajatumpi, eli noudattaa lakia, missä toimissaan se ei varsinkaan saa tunkeutua demokraattisen prosessin ydinalueille.
Siltä osin kuin näyttöä suoranaisista laittomuuksista esitetään ja löydetään, niin tilanne on toinen, esimerkiksi KMS:n puolelle laajenneen Nova Groupin konkurssipesästä alkaneen tutkinnan osalta tai mikäli mahdollisesti yksittäisten säätiöiden edustajat ovat omien sääntöjensä rikkomisen myötä syyllistyneet myös rikoslaissa kriminalisoituihin väärinkäytöksiin.
Jos kuitenkin kävisi niin, että Tarastin työryhmän toiminta ei syystä tai toisesta onnistu vakuuttamaan kansalaismielipidettä, eikä toisaalta poliittinen kulttuuri ja demokratia näytä selviävän sille nyt julkisen mielipiteen toimesta asetuista konkreettisista ja todellisista haasteista, olisi mielestäni otettava sellainenkin ulospääsytie harkintaan, että eduskunta nimenomaisesti asettaisi perustuslain 35 §:n 1 momentissa tarkoitetun tutkimusvaliokunnan selvittämään näitä julkisuudessa esillä olevia asioita myös muiden kuin tiukasti (rikos)oikeudellisesti määritettävien aihepiirien osalta. Siis jos ajatellaan, että nyt käsiteltävät ongelmat eivät oikein ole omiaan ratkeamaan poliittisen järjestelmän kautta (uudet vaalit, uusi vaalilaki), kun selvittämättä jääviä asioita jäisi kuitenkin joka tapauksessa merkittävästi jäljelle.
Mainittu valiokunta ei olisi tuomioistuin eikä käyttäisi tuomiovaltaa, tosin se voisi pyytää lausuntoa perustuslakivaliokunnalta mahdollista ministerisyyteasiaa silmällä pitäen, vaan poliittinen elin, jossa harjoittaa tarvittavaa poliittisen kulttuurin tarkastelua poikkiparlamentaarisesti, kuitenkin sisällöllisesti rikkaammin kuin jossakin eduskunnan täysistunnossa harjoitettavassa teatterissa.
Käytännössä tähän ei ehkä halua ole, koska suoranaista poliittista hyötyä eduskuntapuolueille hallitus- tai oppositioasemaan katsomatta ei olisi, kun esimerkiksi suoraa tukea esimerkiksi siihen, että valiokunta voisi TV-kameroiden valoissa haastatella todistajia tai harjoittaa muutenkaan normivaliokuntia suurempaa käsittelyjulkisuutta ei voitane löytää lain tekstistä.
No tiedä häntä. Ehkä mahdollisesti missattuja laillisuuspointteja kuitenkin tuodaan vielä esille aikanaan korkeimpien laillisuusvalvojien toimesta, kun nämä mahdollisesti rauhassa ja ex officio suorittavat hiljaista puurtamistaan taustalla.
