Juuri Albaniasta palanneena voin kertoa, että maa on aivan valtavan hieno, todella positiivinen kokemus.
Jotkut asiat pistivät hymyilyttämään ja kaikki ei ehkä aina vaikuttanut aivan eurooppalaiselta, mutta mitään ongelmia ei ollut. Esimerkiksi ravintoloissa sai aivan normaalia palvelua ja sisätiloista ei olisi edes pystynyt päättelemään olevansa jossain muka kaukana kotoa. Ruokalistat eivät juurikaan olleet englanniksi, mutta paikalle saatiin englantia puhuva koska hyvänsä ja luonnollisesti sanakirja oli mukana.
Pari kertaa sähköt puuttuivat, mutta mielestäni vessakäynti kynttilänvalossa kuuluu kesälomaan. Myös Tiranan luonnontieteen museon kokoelmat olivat varsin hurmaavia taskulampun valossa.
Aurinko laski jo ennen seitsemää joten tietysti pimeässä tuli liikuttua vaikka missä, turvallisempaahaan tuolla on kuin vaikka Helsingissä tai Lahdessa. Humalaisia ei ole ja kukaan ei kuseta, koska turisteja ei ole, niin tapa on vielä oppimatta.
Juttelin muuan tarjoilijan kanssa kuka oli ollut vuosia Kreikassa töissä ja hän oli kovin pahoillaan miksi suomalaiset ovat siellä sankoin joukoin, mutta naapurimaa jää tyystin unholaan.
Miettikääpä näitä asioita kun seuraavan kerran varaatte seitsemättä Rodoksen matkaanne. Jos omatoimimatkailu ei ole oma juttu, niin Suomestakin pääsee seuramatkalle Albaniaan.
Poistan virallisesti Albanian härömaiden listalta ja jos sinne joku tarvitsee laittaa tilalle, niin viereinen lähes EU-maa Makedonia sinne ennemin joutaisi, sielläkin tuli viikko pyörittyä.