Paria kuukautta kolkutellaan!
Mutsin kanssa tossa viikolla puhuttiin ja iso OHHOH sieltä tuli kun sanoin, että näin pitkällä ollaan. Tällainen on meidän kulttuurimme, että se joka ei juo, on jotenkin outo tai lakkoileva on tehnyt mullistavan tempun. Ei mulla kyllä sellaisia ihmisiä lähipiirissä enää ole, jotka jotenkin tekisivät asiasta numeron ja tyrkyttäisivät kokoajan. Nuorempana tuota ryyppäämistä enemmän ihannoitiin ja sitten loukkaannuttiin, jos joku ei halunnu vetää lärvejä.
Eikä kukaan tiedä sitä todellista tilannettani, kun en ole örveltänyt missään pitkään aikaan, vaikka en esimerkiksi muista koska olen viimeksi ollut juomatta näin kauan. Ehkä joskus teininä? Jonkin verran miettinyt juomisen yleistä järkevyyttä ja sitä, että tuleeko siitä humalasta oikeasti koskaan hyvä olo, vai onko se vaan sellaista sumua. Tietysti nousuissa tekee höpöä herkästi, mutta sitten jossain vaiheessa kun määrät nousee ja toleranssi kasvaa, niin ei siinä määrässäkään ole mitään järkeä. Siinä varmaan tajusi, ettei kannata enää juoda, kun ei tule känniinkään. Tai se känni on vaan jokin hämmentävä pysähtynyt olo, josta ei saa mitään. Rahaa vaan palaa.
Mutta minulle se on ihan sama mitä muut tekee. Eihän se minun asiani ole. Moraalinvartijaksi en ole ryhtymässä mutta kaikki tuki sellaiselle, joka päättää syystä tai toisesta tarkistella juomiskäyttäytymistään. Cheers.