Kirjoitellaas hieman reissusta, kun kohteet olivat Roomaa lukuunottamatta vähemmän yleisiä.
Rock The Beachin jälkeisenä aamuna samoilla silmillä matkaan ja Riikan pysähdyksellä Istanbuliin. Hotelleja oli varattuna kaksi kappaletta. Ensimmäinen viikko vanhassa kaupungissa kehutussa Raymond Hotelissa ja kaksi viimeistä edullisessa neljän tähden hotellissa Küpelissa Hagia Sophian ja Sinisen moskeijan lähistöllä. Sunnuntai-iltana otettiin iisisti ja käytiin syömässä erittäin kehutussa ravintolassa lähestulkoon hotellin naapurissa. Palvelu oli loistavaa, mutta ruoasta en välittänyt. Se kuitenkin johtui väärästä valinnasta. Ruokaillessa ruvettiin katselemaan kulmille, että jopas kissoja näkyy joka puolella. Valtaosin hyvinvoivan näköisiä, mutta jotkut näyttivät todellakin katukissoilta. Ei niistä oltu kuultu mitään puhetta ennakkoon, mutta osoittautui, että niitä on siellä paljon. Koko Istanbulin aikana törmättiin kahteen suomalaiseen, joista toiseen tutustuttiin heti ensimmäisenä iltana. Ryyppäämiseksihän se homma meni. Valittiin kuitenkin siihen ihan oikea päivä, sillä ensimmäinen ilta oli ainoa sateinen ilta.
Toisena päivänä aloitettiin sitten nähtävyyksien kiertäminen krapulan hellitettyä. Topkapin palatsi oli erittäin vaikuttava ja kiinnostava kohde. Iltapäivästä sinne kuitenkin tuli valtavasti väkeä, joten jonottamaan joutui melko paljon. Ehdottoman suositeltava vierailukohde jokatapauksessa. Tiistaina painuttiin suunnitelman mukaan Sali Pazarin vierailulle. Joka tiistaiset markkinat, joilla ei paljon turisteja näy. Hinnat ovat erittäin edullisia ja erittäin paljon aitoja tuotteita tarjolla. Siellä on paljon kauppiaita, joilla on kauppoihin kelpaamattomia merkkituotteita. Itse ostin esimerkiksi Tommy Hilfigerin laadukkaan kauluspaidan 30 liiralla, eli 12 eurolla. Vikana oli helmassa sisäpuolella oleva ommel sivussa. Siinä oli legendaainen ommelpaakku, joita jokaiselle koneella ommelleelle on varmasti joskus sattunut. Tuoksuja ostettiin 40 eurolla neljä kappaletta. Dieselin nyrkissä ei pysynyt tekstilätkä kiinni ja muissa oli etiketti vinossa tai ei ollut keskellä. Kaikki siis "viallisia" tuotteita, joita ei voi kaupassa myydä. Paljon siellä oli feikkiäkin, mutta ne myyjät jotka avoimesti näyttävät viat, ovat luotettavia. Markkinoilla oli erittäin vähän turisteja, mutta valtavan paljon paikallisia.
Keskiviikkona käytiin läpi Sininen moskeija ja Hagia Sophia. Ensin mainitussa kannattaa sisällä käydä, koska on ilmainen. Jälkimmäistä kannattaa kuitenkin katsella vain ulkopuolelta. Kumpaankaan en henkilökohtaisesti suosittele rahaa laittamaan. Torstaina lähdettiin seikkailemaan kohti Vialandia. Kyseessä on siis huvipuisto, josta on tuleva suuri. Nyt se oli ollut auki vasta pari viikkoa, eikä ollut hinnan väärti. Varsinkaan kun Iltalehdessä mainittu yksi hurjimmista vuoristoradoista ei ollut käytössä. Eikä se varsinaisesti kovin hurjalta näyttänytkään, mutta ilmeisesti on varsin vauhdikas. Yksi hurjempi laite siellä oli, jossa kaltaiseni polvivaivainen onnistui hankkiutumaan lähes kävelykyvyttömäksi hetkeksi aikaa, kun ei tajunnut lukita jalkoja mihinkään asentoon. 2,5 minuuttia aika hurjaa kiepsutusta joka suuntaan. Suosittelen käymään, mutta ehkä vasta aikaisintaan vuoden päästä. Nyt lippu oli aika suolainen 55 liiraa (22 euroa), johon toki sisältyi ilmainen kuljetus tietyistä paikoista. Huvipuiston vieressä on suuri Vialandin ostoskeskus. Se oli hieno ja edullinen paikka täynnä merkkiliikkeitä ja ravintoloita. Siellä kannattaa ehdottomasti käydä.
Perjantaina käytiin erittäin suositussa turistikohteessa Grand Bazarilla. Sinne en suosittele ikipäivänä menemään. Feikkiä feikin perään ja raivostuttavia sisäänheittäjiä. Täydellinen Sali Pazarin vastakohta siis. Lauantaina käytiinkin sitten Besiktas Cumartesissa, jotka ovat tiistaimarkkinoiden kaltaiset, mutta paljon pienemmät. Joskin valtaosa tavarasta ei ollut aitoa, mutta myös niitä sieltä löysi. Sielläkin pääasiassa paikallisia. Sen jälkeen piti tsekata tottakai riehumispaikka Taksim. Jokapuolella oli poliiseja ja paljon. Lähes kaikilla rynkyt kourassa. Puisto oli suljettu ja poliisin panssariautoja oli iso rivi paikalla. Ajateltiin, että jopas on yliampuvaa tämä. Käveltiin sitten pääkatua alaspäin ostoksia tehden ja jossain kohtaa tuli sitten mielenosoittajien rintama vastaan matkallaan kohti Taksimin aukiota. Ajateltiin, että taitaa olla jokapäiväistä tämä täällä. Jatkettiin ostoksia ja noin kilometrin päässä aukiolta mentiin pääkadulla olevaan jätskibaariin kaffestopille. Sitten kun vilkaisi ulos, niin huomasi että alkaa tapahtua. Kadulla oli tuhansia Usain Bolteja juoksemassa katua alaspäin. Työntekijöilläkin tuli kiire saada ovet kiinni ja turvaovi vielä lisäksi. Yläkerrasta ikkunat kiinni jne. Meni ehkä 15 sekuntia siitä, niin kohdalla rupesi räjähtelemään. Kahvilassa olevat turistit olivat melko hädissään, mutta kymmenen minuutin päästä sieltä pääsi ulos ja mekin ajateltiin paremmaksi lähteä takaisin vanhaa kaupunkia kohden. Katu oli kauttaaltaan märkä vielä toisenkin kilometrin verran ja poliisin panssariautot olivat paikalla. Kansa hurrasi ja taputti mielenosoittajille. Taksimin puisto on ilmeisen tykätty paikka, vaikka taitaa tässä vaiheessa olla jo vähän hallituksen vastaisuuttakin mukana. Hotellilla huomattiin uutisista, että ei homma niin jokapäiväistä ollutkaan, vaan viimeiset pari viikkoa oli ollut rauhallista. Eikä se poliisien varustautuminenkaan niin yliammutulta tuntunut.
Sunnuntaina vaihdettiin hotellia ja otettiin iisisti meren rannalla. Siellä erään ravintolan edessä säikähdettiin erittäin paljon, kun ohikulkeva nuori mies kavereineen päätti kevyesti heittää pienen kissanpennun muurin yli. Onneksi takana oli kangaskattoinen pieni katos, jonka mies varmaan tiesikin ja heitti siihen, että pentu pääsee kotiin. Se oli kuitenkin puolitoista metriä korkealla, joten totesin, että on parempi käydä auttamassa se alas. Sieltä löytyikin kymmenkunta muuta pentua, joita siinä ihmeteltiin. Eräs ravintolan asiakas otti pihvinsä lautaselta ja antoi sen pennuille myötätunnosta. Kyseessä oli ilmeisesti turkkilainen turisti. Päätettiin, että seuraavana päivänä käydään ruokkimassa kissoja. Viimeisenä päivänä käytiin maailman suurimmassa temaattisessa akvaariossa, joka teki minuun vaikutuksen, mutta oli kuulemma vähän pliisu verrattuna moniin muihin maailman akvaarioihin. Illalla kun mentiin kissoja ruokkimaan, oli paikalla kalastaja mukanaan vadillinen kalaa. Hän kertoi, että he ruokkivat sataman kissoja päivittäin. Hän haki kissoja puskistakin syömään. Se teki suuren vaikutuksen. Loppuilta ihmeteltiin paikallisten rakkautta kissoihin ja erään liikkeen omistaja osasi valaista meitä hyvällä englannilla. Uskontonsa vuoksi pitävät puhtaudesta. Hänkin kertoi siivoavansa liikkeensä kolmesti päivässä. Ihmiset kokevat olevansa velkaa kissoille, jotka pitävät kaduilta rotat ja muut pois. Molemmat tekevät toisilleen pysyvää palvelusta. Ihmiset rakastavat kissoja. Se teki meihin koko kaupungissa kaikkein suurimman vaikutuksen. Joskus toivottavasti on mahdollisuus päästä auttamaan kaupungin katukissoja vaikka vapaaehtoisena. Ehdottomasti kaupungin paras nähtävyys.
Mitä ruokaan tulee, niin vanhan kaupungin puolella todettiin yksi ravintola hinta-laatu suhteeltaan selkeästi parhaaksi. Esmer Chefissä käytiin yhteensä viisi kertaa syömässä. Sijaitsee rautatieasemaa vastapäätä raitiovaunulinjan toisella puolella. Kotkalaisille tiedoksi, että omistaja kertoi veljensä asuvan Suomessa ja pyörittävän Kotkassa ravintolaa, jolla oli melkolailla sama nimi. Liikkuminen oli hirmuisen halpaa ja edullista. "Bussikortti," jolla voi liikkua muistaakseni busseilla, lautalla ja rautiovaunulla ainakin, maksaa matkaa kohden 80 senttiä. Suuressa kaupungissa se oli ainoa järkevä tapa kulkea matkoja jos ei kävellä jaksa. Nähtävyyksistä suosittelen Topkapia, Sali Pazaria, Vialandin ostoskeskusta, pääkatua ja kaupungin katukissoja. Muistakaa kehua kaupungin siisteyttä.
