Koska paikkojen tutkiskelusi ja intressisi vaikuttavat varsin samanlaisilta kanssani, olisin otettu, jos jossain välissä ehtisit avata tuollaisen pariviikkoisen budjettia ja majoituksen tasoa. Iso omppu kun on kohde, joka kuuluu bucketlistiin mullakin.Kirjoitanpa hieman New Yorkista, pitkän ajan unelmakohteestani. Parin viikon reissu päättyi siis jo 27.6., mutta muuttokiireinen heinäkuu muodostui työlääksi lomakuukaudeksi. No, onneksi opettajalla näitä lomakuukausia riittää... (hymiö)
New York oli magneettinen. Huolimatta siitä, etten mitään kaupunkia ole tuntenut yhtä hyvin siellä käymättä, kaikki tuntui silti hämmentävältä - rakennukset, arkkitehtuuri, kaupungin mittasuhteet ja kulttuuri-infrastruktuuri... Tietyllä tavalla Lower Manhattanin muuta kaupunkia kapeammilla ja mutkittelevimmilla teillä kävely muistutti kokemuksiani vuoristoista. Koko ajan katse hakeutuu suunnattoman korkealla oleviin kattoihin ja oman mausteensa tuo rakennusten kerroksellisuus. Koko ajan yritettiin arvata, miltä vuodelta mikin rakennus on.
Ravintola- ja muu tarjonta oli myös vertaansa vailla, vaikka dive-in-pubit olivat yleisesti liian meluisia omaan makuun. Kaupunki on todellinen oluen ystävän taivas, Other Halfin ja KCBC:n tuotokset jäivät eniten mieleen. Joka kaupunginosasta löytyy hyviä pienpanimopaikkoja. Hinnat olivat tippeineen aika lailla Suomi-tasoa niin ravintoloissa kuin pubeissakin.
Broadway, museot (jätimme nämä tarkoituksella muutamaan kappaleeseen) ja keikkapaikat (Tears for Fears MSG:lla ja Between the Buried and Me Irving Plazalla) olivat tietysti jonkinlaisia tähtihetkiä, mutta reissukaavana toteutimme jo Euroopassa opittua tapaa, eli kartalta ympyröidään kiinnostavat alueet ja tehdään niihin arkkitehtuurikävelyjä, ihmetellään ihmisiä ja pysähdytään milloin syömään jotain, kahvittelemaan, olustelemaan tai mitä vain - yksinkertaisesti hengaillaan ja tunnustellaan, millaisen fiiliksen paikasta saa ja miten ympärillä olevat ihmiset elävät. Tämä oli NYCissä helpompaa kuin oletimme, sillä puheet newyorkilaisten kiireisyydestä ja paikan hektisyydestä osoittautuivat vahvasti liioitelluiksi. Kävelimme itse monesti paikallisia nopeammin. 20 km tuli täyteen useampana päivänä, mutta niin vain jäi paljon näkemättäkin. Manhattan tuli otettua aika hyvin haltuun ja huomaan nyt elokuvia ja sarjoja katsoessani tyytyväisenä tietäväni, mistä paikasta puhutaan kun jotain mainitaan.
Hieno reissu, varmasti menen uudestaankin. Kulttuurisesta puolesta, shokeista, kodittomista ja muusta tällaisesta voisi kirjoitella myöhemmin lisääkin. Nyt jatkan muuttokamojen purkamista.
Koska paikkojen tutkiskelusi ja intressisi vaikuttavat varsin samanlaisilta kanssani, olisin otettu, jos jossain välissä ehtisit avata tuollaisen pariviikkoisen budjettia ja majoituksen tasoa. Iso omppu kun on kohde, joka kuuluu bucketlistiin mullakin.
Ihan kiva paikka se Baku on, ei siellä mitään rähjäistä kehitysmaameininkiä todellakaan ole tarjolla. Keväällä 2017 tuli vietettyä vajaa viikko Azerbaidžanissa (lyhyt raportti paikan päältä löytyy ketjusta Jatkoaika valloittaa maailman). Ei toki ole niitä maita, joihin kovin isosti hinkuisin uudestaan, kun kerran nähty on. Mutta tämä nyt pätee valtavan moneen muuhunkin paikkaan ja maahan eli ei ole varsinaisesti moite Bakua tai Azerbaidžania kohtaan.Veronpalautus massien, ja työkaverin kovan suosittelun seurauksena olisi syyslomalla edessä vierailu Bakussa.
F1 radan läpikävelyä ja Ladojen bongausta ainakin tiedossa.
Vaikea sanoa mitä reissulta odottaa. Voi yllättää todella positiivisesti tai sitten olla ihan kauhea paikka. Kaippa tuo kokemuksesta menee ja pääseepähän syksyn pimeyttä pakoon muutamaksi päiväksi.
Jos nyt puhutaan ihan tavallisesta suomalaisesta puhelinliittymästä, niin kyllä ne Azerbaidžanissa toimivat. Datasiirto voi tietysti olla normihinnalla törkykallista, mutta onhan niitä kaikenlaisia reissunettipalveluita. Esim. Elisalla näyttää saavan Azerbaidžanissa gigan dataa käyttöön 20 euron hinnalla, jonka nyt luulisi riittävän helposti Whatsapp-käyttöön ja muuhun pieneen lyhyelle reissulle, kun kuitenkin vähintään majapaikasta löytynee myös wifi.Oma liittymähän tuolla ei toimi vaan pitää ostaa paikallinen prepaid. Onko kokemusta että voiko omaa whatsappia edelleen käyttää vieraalla sim kortilla vai pitääkö luoda uusi wappi tuolle uudelle numerolle?
Onneksi tässä on ilmastointi. Toisaalta helteetkin ovat pysyneet pois kuvioista. Huomenna lähdetään Nuorgamiin metsästämään ensimmäistä hellepäivää tähän reissuun. Vesisadetta on myös luvattu, mutta jospa tuo halpisteltta pitää nuo muutamat millit ulkopuolella, niin kovin kiva.@444 Pakko kyllä nostaa hattua, en itse lähtisi tuolla kokoonpanolla tuollaisia kilometrejä autoilemaan. Vieläkin puistattaa ne muutamien satojen kilometrien matkat vauvan kanssa kesähelteillä ilmastoimattomassa autossa, siinä oli minulle seikkailua tarpeeksi ja sen jälkeen mentiinkin vuosia vain laivalle, kylpylään tms.
Mutta kiva näitä raportteja on lukea, toivottavasti saatte itse nautittua reissusta.
Sähköautolla tilanne varmaan onkin oikein hyvä. Tätä feikkisähköä ei kuitenkaan viitsi jättää mihinkään latautumaan edes yön yli, koska se tarkoittaa pitkää kävelymatkaa ja toisaalta marginaalista säästöä kokonaisbudjetissa, koska valtaosa reissusta menee kuitenkin bensalla. Ehkä sinä päivänä, kun markkinoille ilmestyy budjettiin sopiva täyssähköauto tälle poppoolle, niin pistetään ostoslistalle. :)Itse olen tässä myös Inari-Saariselkä-välillä viikon viettänyt, enkä muista kesäaikaan nähneeni niin vähän poroja kuin nyt. Aika lailla vuosittain täällä kuitenkin tulee pyörittyä. Latausinfra paranee (siitä tuolla sähköautoketjussa kirjoitinkin) muuten koko ajan, kohta on Inarissakin Saariselän ja Ivalon lisäksi HPC. Norjan puolellahan tilanne on sitten jo hävettävän hyvä.
Jo Aanaar itsessään on hyvä syy käydä täällä, tänään jälleen aivan upea illallinen siellä. Jos ravintola olisi Helsingissä, sillä olisi ainakin yksi, ehkä kaksikin tähteä.
Mikä plug-in nyt olikaan käytössä? Kulutus on aika pieni kyllä. Itsellä auton vaihto edessä ja kai se on naftasta luovuttava vaikka ei huvittaisi.Eilen saavuttiin helteiseen Nuorgamiin. Juuri ennen sateita. Sen jälkeen vettä onkin piisannut. Toki on myös lämmintä. Tänään jätettiin koira mökkiin (ei kiinnostanut kokeilla, ehtiikö tuon valtavan teltan kasata ennen vesisadetta (ei olisi ehtinyt) joten otettiin mökki) ja paettiin sateilta Norjan puolelle. Berlevågiin päädyttiin, koska tie vei sinne, syötiin siellä ja palattiin takaisin. Høyholmen käytiin tsekkaamassa matkalla, koska näytti kartalla hauskalta. Berlevågista lähdettiin juuri, kun sateet löivät päälle, Nuorgamissa ei enää satanut. Kätevää.
Huomenna matka jatkuu kohti Pohjois-Karjalan anoppilaa. Vähän jännittää jo etukäteen, kun vain yhden yöpymisen taktiikalla meinattiin liikahtaa tuo 950 km matka. Huomenna varmaan pysähdytään Inarissa kurkkaamaan pride-tapahtumaa, koska tuttu on sitä järjestämässä, ja sinä aikana vauveli toivottavasti väsyttää itsensä taas riittävän matkustuskuntoiseksi. Jos sitä vaikka jonnekin Sodankylä-Kemijärvi -akselille ehtisi noiden unien aikana. Ehkä jopa Kuusamoon, mutta en pidättele hengitystäni sitä odotellessa. Kilometrejä on nyt takana 1920 kuuden päivän aikana, eli ihan hyvää harjoitusta perslihakset ovat saaneet. Keskikulutus on painunut 5,2l/100km paikkeille, mikä on selvästi matalampi kuin mitä olin tällä kokoonpanolla budjetoinut. Se erotus on toki otettu takaisin moninkertaisesti syömällä ravintoloissa ja yöpymällä mökeissä teltan sijaan. Mutta kerran kesässä sitä vain reissataan, eikä edes joka kesä.
Yleisesti vielä loppuun, jos nyt Iso-Britanniaa matkakohteena miettii niin ihan mitään perhelomaa en välttämättä suosittele ihan pienten kanssa, tai silloin kannattaa ainakin Lontoo kiertää kaukaa. Ehkä pienemmissä kaupungeissa pystyisi paremmin liikkumaan lasten kanssa.
Seat Leon Sportstourer e-hybrid. Kyydissä tosiaan kolme aikuista, vauva ja keskikokoinen koira. Katolla 500-litrainen suksiboksi. Olin tosiaan budjetoinut kulutukseksi n. 6l/100km, jonka tuo ilomielin kyllä viekin, jos nopeus kasvaa yli 100km/h -lukemien, mutta toistaiseksi en ole niitä vauhteja päästellyt kuin ensimmäisinä päivinä.Mikä plug-in nyt olikaan käytössä? Kulutus on aika pieni kyllä. Itsellä auton vaihto edessä ja kai se on naftasta luovuttava vaikka ei huvittaisi.
Ja en halua neuvoa mutta pieni lapsi ei saisi kovin montaa tuntia olla kaukalossa yhtä menoa. Kun oma oli kaukaloikäinen niin olisi istunut vaikka vuorokauden putkeen siellä auton kyydissä, päinvastoin jouduttiin välillä pitämään ihan taukoja sen takia että pääsi liikkumaan.
Ei varsinaisesti vinkki, mutta mikä voisikaan mennä pieleen tällä etapilla?Loppusyksystä taasen Espanjan lämpöön. Tuohon en vinkkejä kaipaa. Paluumatkalla on useamman tunnin välilasku öisessä Amsterdamissa Schipholin kentällä. Seuruettamme kovasti houkuttelee käydä muutama tunti pyörähtämässä damin yössä. Mikäli jollakulla vinkkiä hyvästä juottolasta kohtuullisen taksimatkan päässä kentästä, niin kiitollisuudella otan vinkit vastaan.
Loppusyksystä taasen Espanjan lämpöön. Tuohon en vinkkejä kaipaa. Paluumatkalla on useamman tunnin välilasku öisessä Amsterdamissa Schipholin kentällä. Seuruettamme kovasti houkuttelee käydä muutama tunti pyörähtämässä damin yössä. Mikäli jollakulla vinkkiä hyvästä juottolasta kohtuullisen taksimatkan päässä kentästä, niin kiitollisuudella otan vinkit vastaan.
Syöttö lapaan ja takatolpalta sisään!Ei varsinaisesti vinkki, mutta mikä voisikaan mennä pieleen tällä etapilla?
Aika kovalta jonotukselta kuulostaa. 6:45 lähtee lento Helsinkiin. Jotenkin luulisi, ettei noin aikaisin vielä hirmuisia jonoja olisi.Schipholin asemalta pääsee about vartissa junalla Damin keskustaan, mutta kannattaa varmaan selvittää miten tuo damin kenttä nykyään toimii. Ainakin vuosi sitten siellä sai jonottaa 2-4 tuntia turvatarkastukseen niin en lähtisi kokeilemaan jos meno on edelleen sama.
Tämä reissu on nyt sitten taputeltu. Hyvin eri tavalla meni kuin mikä oli tarkoitus, mutta tulipahan tehtyä. Alkuun ehkä ahnehdittiin kilometrejä vähän liikaakin, joten ehti vähän iskeä väsy. Toisaalta myöskään säät eivät suosineet telttailijoita, vaan turhan paljon piti yrittää etsiä sellaisia paikkoja, joissa pääsisi toteuttamaan ulkoilu- ja muita ajatuksia. Reilu viikko sitten lähdettiin 12-asteisesta ja sateisesta Nuorgamista etelään, yövyttiin Rovaniemellä ja seuraavana päivänä jatkettiin anoppilaan Nurmekseen. Siellä vietettiin allekirjoittaneen nelikymppiset ja jatkettiin torstaina takaisin Tampereelle. Puoleentoista viikkoon istuttiin autossa yhteensä n. 3500 km. Pääsääntöisesti askel osui lankulle vauvan unien suhteen hyvin, mutta toisinaan aika katastrofaalisesti. Etenkin viimeinen siirtymä Nurmeksesta Tampereelle oli mallia ”sielu irtoaa ruumiista”, kun lähtö viivästyi parilla tunnilla ja toinen ehti ottaa hyvät unet alle.Tyylikkäästi itse itseäni lainaten.
Päästiin viimein eilen liikkeelle. Tampereelta startti, yhdellä istumalla Pyhäjärvelle. Ei siihen Tampereen Pyhäjärvelle, vaan sinne missä on Vaskikello. Jotenkin ikävä huomata, että se oman lapsuuden yksi suosikkipaikoista on aika pitkälti jämähtänyt niille aikakausille. Murkinat nassuun ja läheiselle leirintäalueelle yöksi. Tänään matka jatkui Pelloon telttailemaan. Yhteensä ollaan siis tultu kahdessa päivässä n. 740 km, mitä pidän oikeasti hyvänä saavutuksena. Vauva on nukkunut matkasta suunnilleen 80 %, eli toistaiseksi merkki on ollut aika hyvin kohdallaan.
Oulussa kuitenkin muistui tämän reissun osalta yksi aika olennainen unohdus. Koiran paperit. Siis passinhan saa aika nopeastikin eläinlääkäriltä, mutta yritäpä selittää hänelle, että on sillä koiralla kyllä rokotteet kunnossa. Ekinokokkilääkitystä ei nyt lähdettäisi yhden Ruotsissa vietettävän vuorokauden takia ostamaan, ja Norjaan sitä ei Suomesta saavuttaessa tarvita, mutta kun tarvitaan todistus myös rabiesrokotuksesta. Sitäkään ei hätäpäissään auta ottaa, edes ylimääräisenä, kun sen pitäisi olla voimassa sen kolme viikkoa ennen maahantuloa. Vaihtoehtoja on siis kaksi:
1) Jäädä Suomen puolelle, jolloin matkasta katoaa n. 95 % hohdosta, koska niitä ”tuntureita” näkee ihan Lohjallakin.
2) Löytää jostain koiralle hoitopaikka n. 1,5 viikon ajaksi ja mennä rajan yli ilman häntä.
Eli: Onko kellään tietoa jostain koirahotellista tai edes yksityishenkilöstä, joka ottaisi hoivaansa tuollaisen italianajokoiran? Mieluiten jossain Länsi-Lapin alueella. Rovaniemellä varmaan olisi, mutta toki mieluusti matka ei veisi taaksepäin, vaan homma hoituisi jossain Pello-Kilpisjärvi -välillä. Riskillä voisi täräyttää toki rajan yli karvaturrinkin kanssa, mutta ei jotenkin hirveästi houkuta.
Hyviä vinkkejä otetaan vastaan.
Pakettimatkoissa aika roimia hinnannousuja:
Ovat noi kotimaan hotellihinnatkin nousseet roimasti kuten tuosta näkee. Oli joku satunnainen kevätviikonloppu tänä vuonna ja piti mennä Ouluun pariksi yöksi, niin viikonloppuna kaikki hotellit yli 150 euroa per yö 2 aikuiselle ja yhdelle 2-vuotiaalle. Kyse kuitenkin ihan perus scandiceista ja s-ketjun hotelleista. Mielestäni aika tyyristä.
Täysin samat kokemukset itsellä.Olen useana kesänä käynyt eräässä kotimaisessa kaupungissa ja yöpynyt samassa S-ryhmän hotellissa. Hinnat ovat aikaisempina vuosina S-ryhmän kampanjatarjouksessa vaihdelleet 85e-109e välillä. Hetki sitten tuli joku mainos, että -25% yöpymisistä niin päätin katsella hotellia elokuun loppuun - syyskuun alkuun. Lähtöhinnat olivatkin nyt sellaista noin paria sataa riippuen päivästä, joten alehintakin pyöri siellä 140e-160e välissä. Aika huima on nousu ollut... päätin sitten ottaa tuolla hinnalla pari yötä ulkomailta
Tämä kiinnostaa itseäkin, kun tuo vanhikon kanssa lähdemme häämatkalle. Ja mites kortin käyttö, luotto/debit?Ensi viikolla olisi tarkoitus lähtee Turkin suuntaan viikoksi ottaa lämpöä. Reissussa on mukana 12-13 lapset. Vieläkö porukka on vaihtanut valuuttaa noilla Turkin reissuilla? Mietin että annanko lapsille käteen suoraan euroja vai pitääkö käydä vaihtelee vielä liiroja taskuun. Ainakin mitä noita YouTube videoita on katsonut hotellista niin siellä olevissa marketeissa/kioskeissa näyttää hinnat lukevan kyllä ihan euroissa