Oktoberfest
Itsekin Oktoberfesteillä tänä vuonna vierailleena ja muuten Münchenissä useita kertoja oleilleena täytyy pari sanaa lisätä kommenttiisi.
Ensin alkuun, tuo uteliaisuus ja epä-mukavuus? Monesti Münchenissä ja muuallakin Saksassa olen paikallisten kanssa jutellut. Toki, kyllähän he kyselevät paljon, mutta pidän sitä ennemmin kohteliaana keskustelutapana kuin uteliaisuutena. Kysymykset ovat kuitenkin small-talk henkisiä, politiikkaa ja raha-asioita ei keskusteluun sotketa. Ja itsestä ei puhuta, ellei joku sinulta jotakin kysy. Saksalaiset ovat mielestäni leppoisia, mukavia ja kohteliaita, eivätkä kieltäydy oluesta tahi snapsista. Mikäs sen parempaa. Unohtakaa saksalaiset turistit, tuskin Suomestakaan kovin hyvää kuvaa saa jonkin Rhodoksen otannan perusteella.
Mutta Oktoberfestistä:
Teltoissa, kuten he Festiä varten kasattuja puisia talojaan kutsuivat, oli selkeästi eroja. Osasta löytyi varsin ystävällisiä tarjoilijoita, istuivat seuraan ja rupateltiin niitä näitä ruuasta ja juomasta. Tarjoituivat myöskin englanniksi listaa kääntämään, mikäli tarvetta olisi ollut. Joissakin teltoissa sitten olut tuotiin ja laskutettiin muutamalla kohteliaisuusfraasilla sävytettynä.
Joka päivä tuolla tuntui täyttä olevan, mutta meidän taktiikka oli ensimmäisen ruuhkaisen illan jälkeen saapua paikalle aamupala-/lounasaikaan, noin puolilta päivin. Tällöin tilaa oli hyvin ja ruuan sai nauttia ilman, että naapurin kyynärpäät muksivat kylkiluihin. Ja tunnelmaan oli jo päässyt, kun teltat alkoivat ruuhkautumaan.
Turnauskestävyyttä tuli pelättyä hieman etukäteen, mutta hyvinhan se meni. Saksalainen (Oktoberfest -vahvuinen) olut ei väljähdy, kuten kotimaiset vaihtoehdot, niinpä tuopin tyhjentämisellä ei ollut kiire. Ja jos olisi liiallinen humaltuminen ollut iskemässä, olisi sen voinut estää yhdellä Radlerilla (sitruunainen sitruunalimu+olut).
Ja kun vielä hyvän oluen sekä ruuan lisäksi kaikki muukin toimi loistavasti, ei voi kuin juhlaa kehua. Ei vessajonoja, pöytiin tarjoilu toimi erittäin ripeästi, ei tappeluita, räyhäämistä, ei kovin montaa oksua väisteltävänä, ei ylihinnoittelua oluessa ja ruuassa... Ja peruna-tuorekurkkusalaatti oli aivan taivaallista!!
Miinuksena muutama lisäkilo vyötäisillä, sekä huomio, että nykyisin kotimainen olut maistuu aivan kuralta.
'Wies'n'illä (Theresienwiesen, juhla-alueen nimi) oli telttojen lisäksi huvipuistolaitteita, jotka saivat Linnanmäen näyttämään lasten leikkikentältä. Vaikka johonkin olisin uskaltautunutkin, en tiedä milloin. Joko aluelle tultaessa oli nälkä, tai sitten ähky ja olutta suonissa. Joka tapauksessa laitteet olisivat aiheuttaneet heikotuksen ja pahan olon. Huvittelumahdollisuuksien lisäksi saksalaista pikaruokaa sai kojuista muutaman metrin välein. 0,5-1 metrin mittaisia bratwursteja, lihavartaita, sokerissa paistettuja pähkinöitä, piparkakkuja...
Matka varattiin jo vuosi sitten. Luffalla 89 euroa meno/paluu. Hotellit olivat kiven alla jo tuolloin. Oktoberfestlisää hinnoissa on 30-50%. Meidän hotelli oli Econtel Munich keskustan ulkopuolella. Juna-aseman vieressä ja ilman junan vaihtoa noin vartissa 'Wies'n'n kupeeseen. Kätevää. Ja Mäkki hotellin kanssa samassa rakennuksessa - mikäli vatsaa ei juhla-alueella saa täytettyä. Naapurirakennuksena 24/7 auki oleva huoltoasema, josta sai kylmää olutta, sipsejä, vettä, kuoharia, kaikkea mitä hotellihuonejatkoille tarvitaan. Ja vastapäätä oleva Italiaano tarjosi erinomaisia pitsoja.
Kannattaa siis aloittaa matkavalmistelut jo nyt. Ja hankkia aidot Lederhosenit tai Kult-Dirndl. Noin puolet paikallisväestöstä oli pukeutunut autenttisiin Baijerilaisasuihin. Lätkäkarnevaaleista tutut peruukit ja naaman maalaamiset loistivat poissaololloon.
Järjestelmälliset sakemannit ovat loihtineet matkan suunnittelua varten oivan ruuhkalukkarin. Tokihan mm. säennusteet vaikuttavat.
http://oktoberfest.de/de/02/content/wiesnbarometer/
-Maila
PSt. Omat suosikkini oluista olivat Hacker-Pschorr (Psoriasis...) ja Spaten. Jälkimmäisen normivahvuista onkin tullut Alkosta ostettua ja nautiskeltua reissun jälkeenkin.
Octoberfest on kokemisen arvoinen, mutta suosittelen viimeistä sunnuntaita jolloin turistit ovat jo häipyneet ja paikalliset saapuvat bilealueelle.
Saksalaista ei voi hyvällä tahdollakaan kutsua maailman mukavimmaksi tyypiksi, mutta auttavaisia ja uteliaita nuo pirulaiset ovat.
Itsekin Oktoberfesteillä tänä vuonna vierailleena ja muuten Münchenissä useita kertoja oleilleena täytyy pari sanaa lisätä kommenttiisi.
Ensin alkuun, tuo uteliaisuus ja epä-mukavuus? Monesti Münchenissä ja muuallakin Saksassa olen paikallisten kanssa jutellut. Toki, kyllähän he kyselevät paljon, mutta pidän sitä ennemmin kohteliaana keskustelutapana kuin uteliaisuutena. Kysymykset ovat kuitenkin small-talk henkisiä, politiikkaa ja raha-asioita ei keskusteluun sotketa. Ja itsestä ei puhuta, ellei joku sinulta jotakin kysy. Saksalaiset ovat mielestäni leppoisia, mukavia ja kohteliaita, eivätkä kieltäydy oluesta tahi snapsista. Mikäs sen parempaa. Unohtakaa saksalaiset turistit, tuskin Suomestakaan kovin hyvää kuvaa saa jonkin Rhodoksen otannan perusteella.
Mutta Oktoberfestistä:
Teltoissa, kuten he Festiä varten kasattuja puisia talojaan kutsuivat, oli selkeästi eroja. Osasta löytyi varsin ystävällisiä tarjoilijoita, istuivat seuraan ja rupateltiin niitä näitä ruuasta ja juomasta. Tarjoituivat myöskin englanniksi listaa kääntämään, mikäli tarvetta olisi ollut. Joissakin teltoissa sitten olut tuotiin ja laskutettiin muutamalla kohteliaisuusfraasilla sävytettynä.
Joka päivä tuolla tuntui täyttä olevan, mutta meidän taktiikka oli ensimmäisen ruuhkaisen illan jälkeen saapua paikalle aamupala-/lounasaikaan, noin puolilta päivin. Tällöin tilaa oli hyvin ja ruuan sai nauttia ilman, että naapurin kyynärpäät muksivat kylkiluihin. Ja tunnelmaan oli jo päässyt, kun teltat alkoivat ruuhkautumaan.
Turnauskestävyyttä tuli pelättyä hieman etukäteen, mutta hyvinhan se meni. Saksalainen (Oktoberfest -vahvuinen) olut ei väljähdy, kuten kotimaiset vaihtoehdot, niinpä tuopin tyhjentämisellä ei ollut kiire. Ja jos olisi liiallinen humaltuminen ollut iskemässä, olisi sen voinut estää yhdellä Radlerilla (sitruunainen sitruunalimu+olut).
Ja kun vielä hyvän oluen sekä ruuan lisäksi kaikki muukin toimi loistavasti, ei voi kuin juhlaa kehua. Ei vessajonoja, pöytiin tarjoilu toimi erittäin ripeästi, ei tappeluita, räyhäämistä, ei kovin montaa oksua väisteltävänä, ei ylihinnoittelua oluessa ja ruuassa... Ja peruna-tuorekurkkusalaatti oli aivan taivaallista!!
Miinuksena muutama lisäkilo vyötäisillä, sekä huomio, että nykyisin kotimainen olut maistuu aivan kuralta.
'Wies'n'illä (Theresienwiesen, juhla-alueen nimi) oli telttojen lisäksi huvipuistolaitteita, jotka saivat Linnanmäen näyttämään lasten leikkikentältä. Vaikka johonkin olisin uskaltautunutkin, en tiedä milloin. Joko aluelle tultaessa oli nälkä, tai sitten ähky ja olutta suonissa. Joka tapauksessa laitteet olisivat aiheuttaneet heikotuksen ja pahan olon. Huvittelumahdollisuuksien lisäksi saksalaista pikaruokaa sai kojuista muutaman metrin välein. 0,5-1 metrin mittaisia bratwursteja, lihavartaita, sokerissa paistettuja pähkinöitä, piparkakkuja...
Matka varattiin jo vuosi sitten. Luffalla 89 euroa meno/paluu. Hotellit olivat kiven alla jo tuolloin. Oktoberfestlisää hinnoissa on 30-50%. Meidän hotelli oli Econtel Munich keskustan ulkopuolella. Juna-aseman vieressä ja ilman junan vaihtoa noin vartissa 'Wies'n'n kupeeseen. Kätevää. Ja Mäkki hotellin kanssa samassa rakennuksessa - mikäli vatsaa ei juhla-alueella saa täytettyä. Naapurirakennuksena 24/7 auki oleva huoltoasema, josta sai kylmää olutta, sipsejä, vettä, kuoharia, kaikkea mitä hotellihuonejatkoille tarvitaan. Ja vastapäätä oleva Italiaano tarjosi erinomaisia pitsoja.
Kannattaa siis aloittaa matkavalmistelut jo nyt. Ja hankkia aidot Lederhosenit tai Kult-Dirndl. Noin puolet paikallisväestöstä oli pukeutunut autenttisiin Baijerilaisasuihin. Lätkäkarnevaaleista tutut peruukit ja naaman maalaamiset loistivat poissaololloon.
Järjestelmälliset sakemannit ovat loihtineet matkan suunnittelua varten oivan ruuhkalukkarin. Tokihan mm. säennusteet vaikuttavat.
http://oktoberfest.de/de/02/content/wiesnbarometer/
-Maila
PSt. Omat suosikkini oluista olivat Hacker-Pschorr (Psoriasis...) ja Spaten. Jälkimmäisen normivahvuista onkin tullut Alkosta ostettua ja nautiskeltua reissun jälkeenkin.