Kun nyt tuli puheeksi tuo Yellowstone, niin kirjoitanpa pienen matkaraportin aiemmasta reissusta. Perheen kanssa käytiin tuo puisto tsekkaamassa.
Otettiin auto alle Seattlesta ja matkaan aamukolmen aikaan. Kaskadien yli yön pimeydessä ja aamupalalle Coeur D’aleneen, Idahoon. I-90 Itäisessä Washingtonissa on ihan mahtava pätkä ajaa auringon noustessa horisontin takaa. Aamupalan jälkeen matka jatkui läpi Idahon ja Montanaan, siellä yö Bozemanissa. Ajomatkaa kaikkiaan vähän päälle 10 tuntia.
Netistä olin lukenut suosituksia että Yellowstoneen kannattaa mennä vasta kauden loputtua juuri ennen lumien tuloa, siispä matkasimme vasta lokakuun alussa. Oli kyllä ihan erinomainen aika vierailla, puistossa oli todellakin melko vähän väkeä ja portilta pääsi sisälle jonottamatta. Meillä oli hotellit varattuna eri paikasta jokaiselle yölle ja kaikki hotellit puiston sisällä. Ulkopuolella olisi tietysti ollut halvempaa mutta siirtymisiin olisi kulunut ihan turhan paljon aikaa.
Eka yöpyminen oli hotellissa ihan Old Faithful kupeessa. Pari kertaa seurasimme sen purkauksen mutta ei se oma suosikki ollut, vähän jotenkin liian kaupallistettu paikka. Puistossa on joku miljoona muutakin geysiriä ja aina riitti iloa kun joku sattumalta siinä lähellä sitten purkautui. Muuta nähtävää oli paljon, kiehuvaa mutaa ja höyryä siellä sun täällä ja pieniä geysireitä joka paikassa. Käytiin myös katsomassa se Grand Prismatic Spring.
Toka päivänä käytiin Yellowstone järvellä. Järven rannalla kun seisoi niin olisi voinut kuvitella olevansa meren rannalla. Mutta sitten kun katsoo karttaa niin järven pinta onkin 2,5 kilometriä meren pinnan yläpuolella. Rantavedessä kuplutteli kaikenlaista mutaa ja kuumaa vettä. Ei sillein tehnyt mieli mennä uimaan vaikka kirkasta vettä näytti olevan. Ehkä oma suosikki alue koko puistossa ja siellä olisi voinut viettää pidempäänkin, varsinkin kun oli tosi rauhallista ilman isompia ihmismassoja.
Toka yö hotellissa Grand Canyon of Yellowstonen alueella. Hieno paikka ja ihan täysin erilainen maisema kuin se Old Faithful alue. Täältä löytyy se iso vesiputous joka on kaikissa luontodokkareissa. Sen näkemiseksi kunnolla piti vähän patikoida, mutta ehdottomasti vaivan arvoinen näky.
Eläimiä ei ihan kauheasti ollut näkynyt lukuunottamatta muutamia yksittäisiä puhveleita joita oltiin nähty. Kysyin sitten puistonvartijalta että missä ne kaikki eläimet oikein majailee niin hän ohjeisti meitä ajamaan Lamar laaksoon. Siellä olikin sitten isoja puhvelilaumoja ja kojootteja ja hirviä, antilooppeja yms. joka puolella. Jos aikaa riittää niin kannattaa kyllä chekata tuo Lamar Valley.
Viimeiselle yölle oli sitten hotelli puiston päämajan vieressä pohjoisella portilla, alueella nimeltään Mammoth Hot Springs. Alueelta löytyy kuumien lähteiden ja muiden erikoisuuksien lisäksi vanha armeijan tukikohta Fort Yellowstone hienoine 1900-luvun alun rakennuksineen.
Varsinaisen shown järjesti tässä kohtaa kuitenkin eläinkunta. Paikalle sattui kaksi isoa laumaa saksanhirviä, molemmissa noin 10-15 naarasyksilöä ja johtajinaan uroshirvet. Nämä urokset sitten kävivät toistensta kimppuun hotellin edessä olevalla niityllä. Aika paljon damagea ottivat myös autot, joita park rangerit yrittivät ohjeistaa ajamaan ohi pysähtymättä. Aina kun joku pysähtyi ottamaan kuvaa niin melkeinpä heti oli sarvien jälki kyljessä. Eipä sinä yönä tullut paljon nukuttua kun kiimaiset hirvet pitivät ihan älytöntä mekkalaa ikkunan alla mutta eipä tuo oikeastaan haitannut. Seuraavana päivänä ajettiin sitten takaisin Seattleen, yhtä soittoa koko 12 tunnin ajomatka.
Yellowstonessa parasta on alueen monipuolisuus. Paljon on metsää mutta sitten myös aroa, vuoristoa, järvimaisemaa, jokia, yms. Hetken matkaa kun ajaa niin maisema vaihtuu ihan täysin ja hetken päästä uudestaan taas ihan toisenlaiseen maisemaan. Toinen kiva oli se arvaamattomuus ja erikoisuus, ei tuollaista tiheyttä geotermisiä ihmeitä taida olla oikein missään muualla. Luonto ja eläimet siihen päälle. Sanoisin että 3 päivää on aika hyvä määrä jos haluaa nähdä koko puiston kunnolla, yhden päivän retkellä ei näe kuin pienen raapaisun.
Otettiin auto alle Seattlesta ja matkaan aamukolmen aikaan. Kaskadien yli yön pimeydessä ja aamupalalle Coeur D’aleneen, Idahoon. I-90 Itäisessä Washingtonissa on ihan mahtava pätkä ajaa auringon noustessa horisontin takaa. Aamupalan jälkeen matka jatkui läpi Idahon ja Montanaan, siellä yö Bozemanissa. Ajomatkaa kaikkiaan vähän päälle 10 tuntia.
Netistä olin lukenut suosituksia että Yellowstoneen kannattaa mennä vasta kauden loputtua juuri ennen lumien tuloa, siispä matkasimme vasta lokakuun alussa. Oli kyllä ihan erinomainen aika vierailla, puistossa oli todellakin melko vähän väkeä ja portilta pääsi sisälle jonottamatta. Meillä oli hotellit varattuna eri paikasta jokaiselle yölle ja kaikki hotellit puiston sisällä. Ulkopuolella olisi tietysti ollut halvempaa mutta siirtymisiin olisi kulunut ihan turhan paljon aikaa.
Eka yöpyminen oli hotellissa ihan Old Faithful kupeessa. Pari kertaa seurasimme sen purkauksen mutta ei se oma suosikki ollut, vähän jotenkin liian kaupallistettu paikka. Puistossa on joku miljoona muutakin geysiriä ja aina riitti iloa kun joku sattumalta siinä lähellä sitten purkautui. Muuta nähtävää oli paljon, kiehuvaa mutaa ja höyryä siellä sun täällä ja pieniä geysireitä joka paikassa. Käytiin myös katsomassa se Grand Prismatic Spring.
Toka päivänä käytiin Yellowstone järvellä. Järven rannalla kun seisoi niin olisi voinut kuvitella olevansa meren rannalla. Mutta sitten kun katsoo karttaa niin järven pinta onkin 2,5 kilometriä meren pinnan yläpuolella. Rantavedessä kuplutteli kaikenlaista mutaa ja kuumaa vettä. Ei sillein tehnyt mieli mennä uimaan vaikka kirkasta vettä näytti olevan. Ehkä oma suosikki alue koko puistossa ja siellä olisi voinut viettää pidempäänkin, varsinkin kun oli tosi rauhallista ilman isompia ihmismassoja.
Toka yö hotellissa Grand Canyon of Yellowstonen alueella. Hieno paikka ja ihan täysin erilainen maisema kuin se Old Faithful alue. Täältä löytyy se iso vesiputous joka on kaikissa luontodokkareissa. Sen näkemiseksi kunnolla piti vähän patikoida, mutta ehdottomasti vaivan arvoinen näky.
Eläimiä ei ihan kauheasti ollut näkynyt lukuunottamatta muutamia yksittäisiä puhveleita joita oltiin nähty. Kysyin sitten puistonvartijalta että missä ne kaikki eläimet oikein majailee niin hän ohjeisti meitä ajamaan Lamar laaksoon. Siellä olikin sitten isoja puhvelilaumoja ja kojootteja ja hirviä, antilooppeja yms. joka puolella. Jos aikaa riittää niin kannattaa kyllä chekata tuo Lamar Valley.
Viimeiselle yölle oli sitten hotelli puiston päämajan vieressä pohjoisella portilla, alueella nimeltään Mammoth Hot Springs. Alueelta löytyy kuumien lähteiden ja muiden erikoisuuksien lisäksi vanha armeijan tukikohta Fort Yellowstone hienoine 1900-luvun alun rakennuksineen.
Varsinaisen shown järjesti tässä kohtaa kuitenkin eläinkunta. Paikalle sattui kaksi isoa laumaa saksanhirviä, molemmissa noin 10-15 naarasyksilöä ja johtajinaan uroshirvet. Nämä urokset sitten kävivät toistensta kimppuun hotellin edessä olevalla niityllä. Aika paljon damagea ottivat myös autot, joita park rangerit yrittivät ohjeistaa ajamaan ohi pysähtymättä. Aina kun joku pysähtyi ottamaan kuvaa niin melkeinpä heti oli sarvien jälki kyljessä. Eipä sinä yönä tullut paljon nukuttua kun kiimaiset hirvet pitivät ihan älytöntä mekkalaa ikkunan alla mutta eipä tuo oikeastaan haitannut. Seuraavana päivänä ajettiin sitten takaisin Seattleen, yhtä soittoa koko 12 tunnin ajomatka.
Yellowstonessa parasta on alueen monipuolisuus. Paljon on metsää mutta sitten myös aroa, vuoristoa, järvimaisemaa, jokia, yms. Hetken matkaa kun ajaa niin maisema vaihtuu ihan täysin ja hetken päästä uudestaan taas ihan toisenlaiseen maisemaan. Toinen kiva oli se arvaamattomuus ja erikoisuus, ei tuollaista tiheyttä geotermisiä ihmeitä taida olla oikein missään muualla. Luonto ja eläimet siihen päälle. Sanoisin että 3 päivää on aika hyvä määrä jos haluaa nähdä koko puiston kunnolla, yhden päivän retkellä ei näe kuin pienen raapaisun.