Vitukseltaaan kallis maa tuo Islanti on, vaikka toki omalla tavallaan viehättävä. Ja onhan se luonto erilaisuudessaan hienoa.
Samaa mieltä, mutta se on pakko todeta, että vuodenaika vaikuttaa majoitusten, autonvuokrien yms. hintatasoon aivan käsittämättömän paljon! Ravintoloissa syöminen ja juominen on toki aina kallista, mutta toisaalta ruokakaupoissa hinnat eivät ole onneksi keskimäärin ainakaan paljoa suomihintoja korkeampia eli halutessaan on aika helppo säästääkin.
Olin itse viime huhtikuun jälkipuoliskolla Islannissa yhdeksän päivän reissulla (pari ekaa yötä Reykjavikissa ja sitten saaren ympäri vuokra-autolla), eikä matka lopulta tullut edes mitenkään mahdottoman kalliiksi. Esimerkiksi Akureyrista (Islannin pohjoisrannikolla sijaitseva maan toiseksi suurin kaupunki) sai kaikin puolin todella hyvän majapaikan kahdelle hengelle noin 60 eurolla yöltä. Mutta kun kattelin hintoja näille samoille paikoille kesällä, niin olivat lähes järjestään kaksi tai jopa kolme kertaa kalliimpia silloin. Ja jo toukokuu olisi ollut selvästi huhtikuuta kalliimpi.
Huhtikuu oli kuitenkin jo aivan hyvä ajankohta kiertää maata. Islantihan on maantieteelliseen sijaintiinsa nähden tavallaan hieman väärällä aikavyöhykkeellä, joten pimeä tulee yllättävän myöhään. Vaikka aika pitkiä päivämatkoja välillä vedettiin, niin vain yhtenä iltana meni sinne 21-22:n maille majapaikkaan pääsy eli ehti jo hämärtyä. Ja toki joitakin teitä oli suljettuna, mutta saaren pääsi joka tapauksessa ongelmitta kiertämään vuokraamon tarjoamalla Volkswagen Golfilla. Syvälle sisämaahanhan nyt ei olisi muutenkaan ollut asiaa kuin kesällä ja kunnon nelivetomaasturilla.
tai sitten ottaa pienkoneella kyydin länsivuonoille, joita on kovasti kehuttu matkailuaviiseissa.
Ei tuonne Länsivuonoille lentäen tarvitse mennä, jos nyt ei välttämättä halua. Vuokra-auto alle Keflavikista ja muutamassa tunnissa ollaan jo alueen reunoilla.
Omalla reissulla tuli vietettyä pari viimeistä päivää Länsivuonoilla. Kontrasti Reykjavikin lähiympäristöön oli uskomaton; tuolla sai todellakin olla rauhassa. Maailman kolmanneksi harvimmin asutun maan todellisia syrjäseutuja, sellainen ehta maailman laidalla -fiilis tuli. Muita turisteja ei näkynyt käytännössä lainkaan, vain erilaiset linnut näyttivät viihtyvän noilla hyisillä rannoilla. Tosin lunneja ei valitettavasti vielä huhtikuussa ollut.
Jos/kun joskus lähden uudestaan Islantiin, niin menen ehdottomasti Länsivuonoille. Nyt alueesta tuli saatua vain pintaraapaisu.
Ehkä yhteenvetona Islannista voisi sanoa sen, että jos aikaa on enemmän kuin muutama päivä, niin ehdottomasti kauas pois Reykjavikista. Pääkaupungissa ei ole paljoa nähtävää, muualla sitten senkin edestä. Ja kun pääsee edes muutaman sadan kilometrin päähän Reykjavikista, niin turistien määrä romahtaa. Kaipa se vaan sitten on niin, että valtaosa matkailijoista tekee Islannissa korkeintaan päivämatkan pituisia reissuja pääkaupungista käsin.