Viikko Gdańskissa vietetty, eikä kyllä Puola pettänyt tälläkään kertaa. Kuuden vuoden takaisesta Krakovan reissusta jäi pelkästään lämpimiä muistoja ja samaan lokeroon päätyy tämäkin reissu. Kirjaillaan nyt tähän kokemuksia, jos joku sattuu suunnittelemaan kyseiseen kohteeseen reissua. Tekemistä riitti mainiosti kokonaiseksi viikoksi, vaikka paljon kuului ennakkoon kommentteja, että Gdańsk olisi parhaimmillaan pidennetyn viikonlopun viettämiseen.
Lento yhdistelmällä Finnair (Oulu-Helsinki) & Norra (Helsinki-Gdańsk) oli miellyttävä. Jälkimmäinen väli lennettiin ATR-potkurikoneella, mutta kyyti oli oikein tasainen. Paluumatkalla pientä turbulenssia ja ukkosta ilmassa, mutta hyvin sujui matka salamointia katsellessa. Lennoissa ei siis moittimista ja Gdańskin
Lech Wałęsan nimeä kantava lentokenttä oli sopivan kompakti, kaikki meni mallikkaasti. Mennessä ja tullessa kuljimme junalla lentokentälle. Aseman englanninkielellä toimivasta automaatista halvat liput ja matkaan. Raiteita asemalla on vain kaksi, joten oikean valitsemisen kanssa ei tullut ongelmaa.
Majapaikkana toimi Mercure Gdańsk Stare Miasto, lähellä rautatieasemaa ja kivenheiton päässä vanhasta kaupungista. Hotelli oli siisti ja viihtyisä, 14. kerroksen privilege-huoneesta avautui hulppea maisema telakka-alueelle. Aamupala oli ihan ok, mutta hintaansa nähden valikoima oli varsin suppea ja mitään vaihtelua siihen ei viikon aikana tullut. Tämä tuli otettua lähinnä helppouden vuoksi, ettei tarvinnut etsiä aamupalaa muualta. Hotellin henkilökunta oli ystävällistä ja Winestone-ravintola oli viihtyisä. Parina iltana tuli istuttua baarissa ja tilattua pikkupurtavaa. Ravintolan burgeri ei ollut omaan makuun mikään erikoinen ja hintataso oli hieman korkea.
Hotellin lähellä Madison-kauppakeskus oli ihan ok, muutama ravintola ja joitain kauppoja, ei mikään suuri ostosparatiisi. Snacks & juomaostoksia teimme hieman epämääräisellä paikalla hotellin takana sijaitsevasta Biedronka-myymälästä. Epäsiisti ja jokseenkin sekava, mutta mikä tärkeintä, halpa kauppa. Kaupan ympäristössä pyöri ilta-aikaan sen oloista porukkaa, että lompakostaan kannatti pitää kiinni. Mutta näitä nyt on joka paikassa.
Vanha kaupunki oli täynnä vilinää, luultavasti vielä normaalia enemmänkin, kun käynnissä olivat St. Dominic's Fair -markkinat. Ihan mielenkiintoista tuolla oli kuitenkin kierrellä, myyjätkään eivät olleet sitä sorttia, että olisivat tyrkyttäneet väkisin myytäviään. Rauhassa sai katsella. Kokonaisuudessaan vanha kaupunki oli miellyttävä ja kaunis.
Zoo Gdańsk Oliwaan tehtiin puolen päivän retki junalla. Oliwan rautatieasemalta jonkin verran kävelemistä, mutta ruuhkia oli sen verran, että bussimatka ei olisi juurikaan nopeuttanut kulkemista. Eläintarhaan oli edulliset liput ja nähtävää oli paljon. Ihan puhtaita papereita en paikalle antaisi, osa eläimistä oli minun silmään aika onnettomissa puitteissa. Alue oli laaja, joten kävelemistä riitti jos tahtoi koko alueen ottaa haltuun.
Westerplatte oli hieno kokemus. Ei sinänsä valtavasti erityistä nähtävää, mutta tunnelmaan oli helppo virittäytyä, kun sotahistoria kiinnostaa. Matka Westerplatteen sujui mukavasti piraattilaivalla, paluumatka puolestaan vesibussilla. Toisen maailmansodan museo oli upea, kierrettävää oli valtavasti. Meillä meni viisi tuntia, mutta helposti olisi saanut tuplat kulumaan, jos olisi kaikkeen paneutunut täysillä. Voisin mennä toisenkin kerran, niin paljon jäi esimerkiksi noita aikalaisten kokemuksia sisältäviä videoita näkemättä. Audioguide oli toimiva.
Solidaarisuusmuseoon varattiin liian vähän aikaa, kun mentiin vajaat kolme tuntia ennen sulkemisaikaa. Aloitettiin kierros liian verkkaisella tahdilla ja sulkemisaika tuli vastaan liian pikaisesti. Meni osittain juoksemiseksi, ihan oma vika. Aihe oli ennakkoon hieman oudompi, mutta kiinnostus heräsi nopeasti ja hieman jäi harmittamaankin, kun joutui paljon skippaamaan aikataulun vuoksi.
Malborkin-linna oli hieno ja helposti tavoitettavissa junalla. Liput edulliset ja audioguide toimi jälleen hyvin. Tähänkin olisi saanut upotettua vaikka koko päivän, jos olisi jaksanut kierrellä. Suosittelen kyllä tätäkin paikkaa, jos pidemmän retken Gdańskiin tekee. Paluumatkan junaa jouduttiin odottelemaan puoli tuntia, kun oli myöhässä. Otti aika tehokkaasti aikataulua kiinni ja Gdańskin päärautatieasemalla juna olikin enää kymmenen minuuttia myöhässä. Välillä hieman hirvitti, kun aikataulua otettiin kiinni fysiikan lakeja rikkomalla. Vauhti tuntui melko kovalta ja juna heilui kovasti, kun kurveissakaan vauhti ei juuri hidastunut. Mutta hyvin se kuitenkin kiskoilla pysyi ja sehän on pääasia.
Sopotissa pyörähdettiin, mutta se ei suurempaa vaikutusta tehnyt, eikä visiitistä tullut kovinkaan pitkä. Gdynia jäi tällä kertaa väliin, samoin aikataulujen vuoksi Stutthof. Jäipä jotain mahdolliseen seuraavaankin kertaan.
Mitäs muuta... Kauppakeskuksista pyörittiin Forumissa ja Galeria Bałtyckassa. Molemmat isoja komplekseja, mutta eipä noissa hirveästi itseä kiinnostavia liikkeitä ollut. Parempi puolisko sai varmasti shoppailuhalut tyydytettyä. Jälkimmäisessä kauppakeskuksessa kävimme hotellihuoneen luovutuksen jälkeen, kun odottelimme iltalentoa. Matkatavaroille löytyi säilytystilat näppärästi jostain siivouskomerosta neljän paikallisen rahan hintaan (n. euro).
Ravintolapuolelta ei mitään tajunnanräjäyttäviä kokemuksia, mutta ei toisaalta mitään pettymyksiäkään, ellei hotellin burgeria lasketa. Perusvarmaa evästä ja sopuhintaan. Pueblon ribsit ehkä parasta antia, eikä Pizzeria La Famiglian Diavolo-pizzaakaan moittimaan pääse. Ohut pohja ja sopivati potkua. Restauracja Republikassa otin myös ribsit. Hävisivät Pueblon vastaaville, mutta olivat kyllä silti hyviä. McDonaldsit, Burger Kingit, Pizza Hutit ja Subwayt olivat oiva apu pienempään nälkään.
Ennakkoon luin paljon kommentteja, että englanninkielen taito olisi paikoin hieman heikolla tolalla, mutta ei sellaista paikkaa tullut kyllä vastaan, missä isompi kielimuuri olisi tullut väliin.
Puola on kyllä minun papereissa edelleen aika korkealla, kun tulevia lomakohteita suunnittelen. Jokaisessa meissä asuu pieni puolalainen. Minussa ehkä vähän suurempikin.