Tästä siivousasiasta tulikin itselläni hauska matkamuisto mieleen. Asuin nyt talven ja kevään Australiassa. Siellä asuin tuollaisessa asuntola tyylisessä kompleksissa, jossa oli melkoinen sekamelska kaikenlaista porukkaa, perinteistä dormia ja sitten myös pienempiä huoneita. Asuin itse yhdenhengen huoneessa, jossa ei paljoa muuta ollut kuin pieni vaatekaappi, sänky, yöpöytä, ikkuna ja propelli katossa. Huone kun oli niin pieni, eikä mitään järkevää säilytystilaa ollut, niin tavarani oli enempi ja vähempi siellä ja täällä. Varmaan sitten ensimmäisen kuukauden jälkeen paikan manageri otti puheeksi, että en ole vielä kertaakaan siivouttanut huonettani, ja että se toki tehdään muutaman kerran viikossa mutta minun pitäisi ns. tilata se. Ukolla molskahti leuka rintaan kun vastasin sille, että olen mä sitä siivousta ajatellut, mutta ensin mun pitää siivota se huone itse. Pienen uskottelun jälkeen herra uskoi sen, että olen ihan tosissani sitä mieltä, että ei kenenkään pitäisi minun sotkujani siivota, vaan mielestäni siivoojan työnkuvaan kuuluu se yleis siisteys, lakanat, imurointi ja pinnat.
Asiallisesti tuolla tuli kaikkineen käyttäydyttyä, ja tämä manageri jossain välissä toivoikin, että hänellä asuisi enemmän suomalaisia. Palkkasipa muuten sitten myös suomalaisen tyttösen respaan töihin, vaikka siellä oli esimerkiksi saksalaista hakijaa aika paljon kovemmalla CV:llä. Nooh, tuolla hyvin käyttäytymällä sain itse myös melkoisia etuja, esimerkiksi edullisemman hinnan ja sain myös epävirallisesti tuoda yövieraita huoneeseeni, vaikka tuo oli siellä ihan lakien kannalta kiellettyä.
Eli kyllä se vain niin on, että aina se on hyvä ajatella toisia ihmisiä, ja käyttäytyä kristillisten oppien mukaan niin kuin toivoisit, että myös toiset käyttäytyy sinun kotonasi/työpaikallasi etc. Sitä saattaakin myös itse hyötyä tästä jollain tavalla, tai esimerkiksi toinen suomalainen. Noh, en minä hänen työllistymisestään voi kredittejä ottaa, mutta tuntuihan se hyvältä, että meistä pidettiin siellä todella paljon.