Taannoinen pääsiäisen jälkeinen Rooman reissu oli Janus-jumalan hengessä kaksijakoinen, ja valitettavasti vauhtiin pääsi myös Anus-jumala. Ei toki missään penetratiivisessa hengessä. Exit only - mutta sitä exit-reittiä sitten rasitettiinkin viimeisen päälle.
Suomeksi sanottuna alkumatka reissusta meni oikein hyvin, mutta sitten tuli jonkun Giorgioksen valmistamasta ravintola-ateriasta perkeleenmoinen ruokamyrkytys tai semi-salmonella. Sen lopputuloksena tavaraa lensi sekä ylä- että alapäästä ulos noin 30 tunnin ajan. Enpä ainakaan päässyt reissulla lihomaan, kotimaahan päästyäni havaitsin olevani kuin uusi ihminen - tai ainakin lähes viisi kiloa kevyempi ja jo alipainon puolella, kun en mikään läski normaalistikaan ole. Sivumennen sanoen jo toinen kerta, kun lasagne-aterian jälkeen pakki menee täysin sekaisin. Edellinen oli Venetsiassa kuutisen vuotta sitten. Pitäkööt vittu pastalevynsä!
Mutta oli Rooman reissu sentään muutakin kuin oksennusta ja paskaa. Reissuun lähdin pääsiäispyhinä, ja pääsiäismaanantaina starttasin Colosseumin, Palatinuksen kukkuloiden ja Forum Romanumin pyhällä kolminaisuudella. Rooma-kortin ostoa suosittelen lämpimästi, sillä pääsee kahteen kohteeseen ilmaiseksi ja jonon ohi omasta sisääntuloportista. Edellämainittu kolmikko kuului vieläpä samaan nippuun, joten kaikkiin pääsi mukavasti jonon ohi. Jonoa oli aamusellakin jo reippaasti. Colosseum oli kyllä näyttävä lukuisista japsituristeista huolimatta.
Päivän aikana tuli käytyä myös mm. Trajanuksen pylväällä, Vittor Emanuelle II:n monumentissa ja sen sisällä olevassa kirkossa, Capitoliumin kukkulan kattavissa museoissa (näitä suosittelen, ja näihinkin pääsi Rooma-kortilla jonon ohi), Pantheonin liepeillä, Trevin suihkulähteellä ja Espanjalaisten portaiden luona. Ravintolaruokakaan ei aiheuttanut akuuttia kriisiä.
Seuraavana päivänä satoi kuin Esterin perseestä, mutta käveltyä tuli silti lähes koko päivä. Pietarinkirkkoon sisälle jonottaminen oli ahdistava kokemus, kun väkimassa vyöryi eteenpäin, minä siellä keskellä ja joka puolelta tuli italojen sateenvarjoja kohti silmämunia. Olihan Pietarinkirkko ihan ok, mutta järjetön väenpaljous esti nauttimasta arkkitehtuurista ja yksityiskohdista. Hupaisasti kirkon sisälläkin oli joku myymälä ja iso keltainen "cash only"-kylttti. Jeesus ei luottoa anna!
Castel Sant'Angelo oli italoiden lupsakkaan tyyliin selittämättömästi kiinni, joten se jäi käymättä. Kävelin Vatikaanin alueelta Rooman historialliseen keskustaan, siinä meni tovi, mutta näkipä ainakin vähän miljöötä. Sateisen päivän jälkeen tuli illalla sitten syötyä aiemmin mainittu kauhuateria, joka lähti aamuyöllä sitten liikkeelle korkojen kera.
Keskiviikkopäivä ja -yö menivät päin persettä, torstaiaamuna olikin jo lähtöpäivä. Onneksi aamiainen pysyi sentään jo sisällä. Lento oli tosin vasta kuudelta illalla, joten hoipuin metroon ja sieltä elokuvastudio/kaupunki Cinecittaan, jossa oli opastettu kierros tuotantoalueilla ja kulisseissa.
Hieno kokemus, jossa pääsi mm. HBO:n Rooma-sarjan kulisseihin, Scorsesen Gangs Of New Yorkin kuvauksissa käytettyyn Broadway-kadulle sekä kurkistamaan myös sisästudioihin. Lisäksi Cinecittassa oli näyttely studion historiasta täynnä erilaista rekvisiittaa, mm. Huuliharppukostajan asusteita, Fellinin elokuvien roinaa ynnä muuta. Taisi olla joku Ben-Hurin aikainenkin rekvisiitta, tämähän kuvattiin myös Cinecittassa. Suosittelen pistäytymistä Cinecittassa, jos elokuvat ja elokuvien kulissien takaiset asiat kiinnostavat, ja jos haluaa Roomalta muutakin kuin antiikin nähtävyyksiä.
Lennot sujuivat lievää paluulennon viivästymistä (puolisen tuntia) lukuun ottamatta hyvin. Lensin airBalticilla Turusta Riikaan ja Riiasta Roomaan, paluulento samalla metodilla. Lento kustansi vain 185 euroa ja Riian kautta menemällä vältti aina niin tuskallisen ja aikaa vievän Helsingin kautta menemisen, joten suosittelen tätä metodia jos ei huvita lähteä kotoa 5-6 tuntia ennen lennon lähtöä päästäkseen Helsinki-Vantaalle jonottamaan.
Rankka reissu, mutta tulipahan tehtyä.