Mistä nyt kukainenkin tykkää. Minusta Berliinissä jaottelu ei ole niinkään Länsi-itä -välillä vaan muutoin hyvin erityyppisten kaupunginosien välillä. Esim. vanhan lännen puolella sijaitseva turkkilaisten ja kaikenlaisten hippien ym. vaihtoehtoväen Kreuzberg on aivan eri maata kuin vähän elitistisen oloinen Charlottenburg (myös lännessä).
Olin heinäkuussa viikon Berliinissä nimenomaan Charlottenburgin kaupunginosassa. Varsin viihtyisä, eikä mielestäni mitenkään erityisen elitistisen tuntuinen. Ainakaan juna-aseman ulkopuolella penkillä kökkineessä puistokemistissä ei mitään elitististä ollut. Suht vähässä näitäkin Berliinissä kuitenkin oli väkilukuun nähden. Hesa on paljon, paljon pahempi tässä suhteessa ja Turunkin kävelykatu ja tori ovat deekujen valtaamia erityisesti kesäisin. En haluaisi kuvitella 4 miljoonan asukkaan suomalaiskaupunkia meikäläisten aggressiopultsaritiheydellä.
Joka tapauksessa suosittelisin valitsemaan hotellin sen mukaan, mistä on hyvät/suorat kulkuyhteydet. Tosin julkinen liikennehän hoituu Berliinissä erinomaisesti, joten tämä tuskin on valtaisa ongelma. Valitsin oman hotellini paitsi sopivan hintatason, myös sijainnin (kadun yli C-burgin juna/paikallisjuna-asemalle) mukaan, ja helppoa oli heilahtaa S-bahniin. Lentokenttäbussikin (Tegel) kulki kadun toiselta puolelta.
Berliinissä ehtii muutamassa päivässä rundata melkoisesti sekä kaupungissa että lähialueilla. Esimerkki yksittäisestä omasta päivästäni:
-varhain aamulla S-bahneilla Potsdamin "keisarilliseen" kaupunkiin, siellä nähtävyysbussilla parin tunnin kierros, kävelyä keskustassa, käynti filmimuseossa
-Paluureitillä pysähdys Wannseessa, lähibussilla Wannseen konferenssin huvilaan, jossa päätettiin juutalaisten joukkotuhosta, tutustuminen huvilamuseoon, paluu S-bahn-asemalle
-Edelleen samaisella paluumatkalla pikapysähdys Grünwaldissa
-Paluu hotelliin 5-10 minuutiksi, lähibussilla alkuillasta Charlottenburgin palatsiin kiertokäynnille
-kävelyä C-burgin palatsin puistossa ja sen taakse. Harkintaa, lähtisikö vielä vesibussilla iltaristeilylle. Kielteinen päätös, joten seikkailemaan metrolla ja päätyminen kohti Brandenburgin torin tienoita
-illansuussa takaisin taas hotellille, jonka edessä oli Maximillianin currywurst-imbiss. Ei kun wurstit naamaan, itse asiassa kaksikin. Rättiväsyneenä nukkumaan, edellispäivä kun oli sisältänyt vastaavantyyppisen ekskursion Sachsenhausenin keskitysleirille ja illalla käynnin Checkpoint Charliella. Aamulla sitten taas eteenpäin kohti uusia seikkailuja kuten vaikkapa Hitlerin bunkkerin muistomerkille tai viideksi tunniksi eläintarhaan.
Oluen hinnoista ja laaduista en osaa Berliinin suhteen sanoa, niitä en maistanut enkä muutenkaan niitä juo. Eipä Berliinin reissulla muutenkaan ehtinyt ryypiskelemään, ryypätä voi halutessaan kotonakin kalsarit jalassa, mutta silloin ei jaksa heilahtaa lagerille kahdeksan aikaan aamulla.
Ruokapuoleen piti tutustumani vähän tarkemmin, mutta loppujen lopuksi varsinaisia ravintolassa syömisiä oli reissullani hyvin vähän. Sitäkin enemmän berliiniläistä perusmurkinaa kuten currywursteja ja turkkilaisten aitoja döner-kebapeita. Berliinissä kyllä riittää jokaiselle jotain, se on varma.