Pistäpä Malborkin vierailusta sitten raporttia. Malborkissa on tehnyt minunkin mieli vierailla, mutta ei ole sopivaa väliä löytynyt.
En toki ole Sistis, mutta varmaan muidenkin kaupungissa viime aikoina käyneiden kommentit kelpaavat. Olettaisin, että sinua kiinnostaa lähinnä kyseisen kaupungin komea linna? Juuri sen takia minäkin siellä viime vuoden kevään Euroopan-automatkallani piipahdin.
Mutta on ihan rehellisesti todettava, että linna oli kohtuusuurista odotuksista huolimatta - onhan se kuvissa melkoisen vaikuttavan näköinen - ehkä lopulta hienoinen pettymys. Toki se oli kooltaan huomattavasti suurempi kuin sinulle varmastikin tuttu Turun linna (joka on muuten mielestäni varsin kiinnostava kohde, ja olen käynyt siellä jopa useamman kerran!). Mutta Turun linnaan verrattuna Malborkissa pääsi todella paljon vähemmän vapaasti kiertämään missään tai ylipäätään tutustumaan linnan sisätiloihin. Tuo paikka oli nähty hyvin parissa kolmessa tunnissa, Turun linnassa olen saanut aikaa kulumaan enemmän.
Itse Malborkin kaupungissa ei sitten juuri mitään näkemistä ollutkaan. Ydinkeskustassa loppuillasta käydessä avoinna oli vain pari pubia ja Mäkkäri. Päivällä löytyi sitten sentään edes hieman monipuolisempaa tarjontaa.
Eli ei tuo nyt ehkä mikään sellainen kohde ole, minne varta vasten kannattaisi matkustaa, ellei varsinainen linnabongari ole. Toisaalta Gdanskista käsin toiminee ihan hyvin päiväreissuna, kun junia kulkee noin tunnin välein, ja matkakin kestää yhteen suuntaan vain noin tunnin. Tämä siis
DB:n aikatauluhaun kertomaa. Juna on varmasti tuolla ihan hyvä kulkumuoto, paikalliset valtatietkin kun olivat melkoista kuraa tasoltaan: Malborkista länteen ajettaessa valtatienä toimi useiden kilometrien matkan jopa jonkinlainen mukulakivibaana!
Todella hienoja reittejä, missä vuoret toisella puolella ja järvi toisella. Lisäksi tuo puolittainen tunneliosuus Riva-Limone on ollut yhdessä uudessa Daniel Craigin Bond-leffassa takaa-ajotienä, eli se ihan leffabongareille tiedoksi.
Kappas, aina oppii uutta! Itselleni tuo tieosuus jäi viime vuoden kevään samaiselta autoreissulta (liki 9 000 km) mieleen ehkäpä jopa kaikkein inhottavimpana pätkänä. Tunneleita on jatkuvasti, ja ne ovat useimmiten sekä todella kapeita että pimeitä. Vaikka oma autonikin on kohtuullisen pienikokoinen, niin aika kieli keskellä suuta tuntui saavan välillä ajaa, ettei osu joko vastaantuleviin autoihin tai seinään. Semminkin kun vauhti tuolla on kuitenkin olosuhteet huomioiden yleensä melko reipas, ja tientukkonakaan ei viitsi paikallisille olla.
Myöhässä olisit, juuri pari viikkoa sitten se oli käyty valloittamassa. Vaikutti kyllä ihan mielenkiintoiselta mestalta, mutta ei nyt ensimmäisenä ole listalla.
Ei sen Iranin ihan ensimmäisenä tarvitsekaan olla, että sinne voisi lähteä. Ei se mullakaan ollut, mutta silti tuli lähdettyä - ja lopulta jopa tuli vietettyä maassa aikaa selvästi alkuperäistä suunnitelmaa enemmän.
Mutta Iran on tosiaan varsin mielenkiintoinen maa matkustella. Reissu on nyt sitten takana, ja aivan valtavasti ns. aitoja elämyksiä kyllä tuossa maassa koki. Luonnonkaan puolesta ei ollut valittamista: milloin tuli käytyä lumihuippuisten vuorten tuntumassa, milloin taas aavikolla kiipeämässä hiekkamyrskyssä korkealle dyynille. Futiskulttuurin puoleltakin tuli bongattua Teheranin paikallismatsi huikealla 100 000 katsojaa vetävällä Azadi Stadiumilla.
Vaan en nyt näistä sen enempää ala selittämään. Kerrottavaa olisi vaikka kuinka, eri asia sitten, ketä kuitenkaan kiinnostaa. Mutta jos joku haluaa kysyä jotain Iranista, niin yritän vastata mahdollisiin kysymyksiin. Ja jos joku on oikeasti joskus lähiaikoina aikeissa matkustaa tuonne, niin yv:llä voin toki heittää jotain hyviä vinkkejä viisumihakemuksen teosta lähtien.