Viime kaudella oltiin lähes loppuun asti runkosarjassa kakkosia, vaan miten kävi keväällä? Mitä väliä, mikä sijoitus runkosarjan lopussa on, jos peli vaan on uomissa ja on vielä aito mahdollisuus haastaa edelläolevia?
Kaudella 2009-10 punnerrettiin runkosarjan kuudennelle sijalle, keväällä kävi miten kävi, vaan mitä kävikään kaudella 2010-11?
Kaudella 1997-98 voitettiin runkosarja, keväällä kävi miten kävi, vaan mitä kävikään kaudella 1998-99?
Niin kauan kuin on toivoa, pitää aina yrittää. Aina.
Niin, mitä pitää yrittää?
Kilpaurheilussa voitto on tietenkin se, jota haetaan joka ilta. Sitä yritetään! Se nyt on *PRKL* kulmakivi! Pitää olla sanomattakin selvää, että joka kerta kun lyödään joukkueen paita päälle, päämääränä pitää olla voitto. Ei kai yksikään valmentaja ole niin tyhmä ja kerro joukkueelle, että tänä iltana haetaan tasapeliä tai mahdollisimman pienimaalista tappiota? Noh, joskus 70-luvulla Suomen maajoukkueella saattoi olla tämäntyyppiset tavoitteet, kun vastaan asettui Neuvostoliiton Punakone.
Meillähän on teoreettiset mahdollisuudet vielä vaikka runkosarjan voittoon. 41 matsia, joista jaossa on 123 pistettä + pohjilla olevat 14 pistettä = 137 pistettä. Pistemäärä on täsmälleen sama, joka on Oulun Kärppien kaudella 2018-19 tekemä SM-liigan ennätys. Se ei vaan ole realistista, vaikka kuinka pitäisikin
aina yrittää.
Mitä siinä kymppisijassa on tavoittelemisen arvoista? Kuinka tosissaan sitä pitää yrittää?
Piste kerrallaan, voitto kerrallaan lähdetään saavuttamaan kesken kauden asetettua teennäistä tavoitetta. Tammikuun lopulla huomataan, että ollaan jo iskuetäisyydellä. Hommataanko siirtotakarajalla oikein parit täsmävahvistukset loppukaudeksi sekä hyökkäykseen että puolustukseen auttamaan tavoitteen saavuttamisessa? Hirveän väännön jälkeen maaliskuun puolivälissä löydetään itsemme sijalta kymmenen pisteen erolla yhdenneksitoista sijoittuneeseen. Säälipleijareissa tulee vastaan seiskasijalta vaikkapa Lappeenrannan SaiPa. Itärajalla kotijoukkue voittaa 6-0 ja siinä kauden 2019-20 viimeisessä kotiottelussakin tulee vahvistuksista huolimatta 1-2 kuokkaan.
Olisiko kuitenkin ollut parempi sijoittua sijoille 11-15, aloittaa kesäloma 14.03.2020, hankkiutua jo kauden aikana eroon pelaajista, joille ei ole käyttöä kaudella 2020-21, hankkia joukkueeseen pelaajia, jotka jatkavat myös kaudella 2020-21, antaa lupaavimmille junioripelaajille kokemusta miesten peleistä jo ennen sitä ensimmäistä kunnon kautta jne. jne.? Tekikö se kymppisija ja kauden keinotekoinen pitkittäminen kuitenkaan ketään autuaaksi?
Mitä tulee taas tuohon jäljempään niin eiköhän se tosiaan tässä tilanteessa ole asetettava tavoitteet tilanteen mukaan. Ennen kauden alkua ei olisi ollut soveliasta laitta tavoitteeksi kymppiä. No Kallehan ei tosiaan asettanut tavoitetta lainkaan.
Pitääkö nyt sitten kesken kauden asettaa joku teennäinen tavoite (="
kymppisija" ja "
säälipleijarit") runkosarjasijoitukselle?
Mun mielestäni voidaan - ja kannattaa - asettaa täysin muita tavoitteita loppukaudelle 2019-20 kuin joku säälittävä kymppisija. Yksi tämän hetken fiksuimmista ja täysipäisimmistä valmentajista - Anatoli Bogdanov - sanoi muistaakseni eilisen (02.11.2019 TPS-ILV) matsin jälkimainingeissa hemmetin hienoja asioita: "
Maajoukkuetauon jälkeen lähdetään voittamaan yksi erä. Sitten yritetään voittaa kaksi erää samassa matsissa. Tämän jälkeen ollaankin jo erittäin lähellä koko ottelun voittoa.". Siinä olisi yksi joukkuekohtainen tavoite! Entisellä päävalmentajalla Kai Suikkasella oli myös hieno ja yksinkertainen tavoite oliko syksyllä 2014, kun TPS:lla meni huonosti: "
Tässä erässä joka jätkä laukoo kerran ja taklaa kerran. Näin me saadaan 20 laukausta ja 20 taklausta.". Voiko yksinkertaisempaa pelaajakohtaista tavoitetta enää olla?
Tällä hetkellä TPS:n peli on sekaisin, TPS:n joukkue on sekaisin, koko TPS:n organisaatio on sekaisin. Nyt tuoreen päävalmentajan Marko Virtasen on asetettava yksinkertaisia ja selkeitä tavoitteita. Missään nimessä Virtanen ei saa mennä joukkueelle kertomaan mitään satuja kymppisijan autuudesta, kymppisijalta saavutetuista tuhkimotarinoista, kymppisijaan vaadittavasta pistemäärästä, kymppisijaan tarvittavasta ppo-keskiarvosta jne. Ei, vaan tavoitteiden tulee olla yksinkertaisempia.
- yritetään voittaa joka ottelussa yksi erä - tuli sitten voitto tai tappio
- yritetään voittaa kaksi erää - ollaan jo todella lähellä koko ottelun voittoa
- yritetään voittaa koko ottelu - pyritään siis tasapainoiseen 60 minuuttiseen
- yritetään voittaa joka ikinen kotiottelu - joka jätkä antaa kaikkensa paidassa olevalle logolle ja vähälukuiselle turkulaisyleisölle
- yritetään antaa kotona viihdyttäviä kiekkonäytöksiä - 2-1VL -voitto on useimmiten huonompi kuin 6-7 -tappio
- yritetään kairata vieraista niitä vittumaisia vähämaalisia voittoja - vieraskentillä ei tarvitse viihdyttää yleisöä
- ei puristeta mailaa - varsinaisia tulostavoitteita ei ole, mutta voittoa lähdetään hakemaan joka ilta
- PIDETÄÄN YHDESSÄ HAUSKAA - autetaan kaveria, noudatetaan sovittua pelisysteemiä, mutta mennään kuin ulkojäillä
Näillä tavoitteilla voitaisiin mennä, lasketaan sitten maaliskuun 14. päivänä vuonna 2020 mikä on lopullinen sijoitus.
Focus täysillä jo kauteen 2020-21 - pelataan kuitenkin ensin kauden 2019-20 jäljelläolevat harjoitusottelut pois alta.
tsipilai Sen tuossa jo avasikin, kyseessä oli siis sellainen asia kuin kirjoitusvirhe.
Kuten sanoin: aivoni eivät vain assosioineet kokonaisuutta, kun kirjoitusvirheestä muodostui kuitenkin ymmärrettävä sana.