Axbor Nocturne
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Chelsea FC
Aivan paska valmentaja, joka ei sovellu millään muotoa mj:n valmentajaksi.
Kiitos tästä!!! Laten Leijonat on siis kohdannut arvokisoissa ns. kovan joukkueen 7 kertaa. Lopputuloksena on 1 voitto maalierolla 9 tehtyä ja 22 päästettyä.(world cupin esiottelut)
8.9.16 Suomi-Ruotsi 3-2 ja
10.9.16 Ruotsi-Suomi 6-3
14.9.16 USA-Suomi 3-2
(world cup)
19.9 Suomi-PAu23 1-4
20.9 Ruotsi-Suomi 2-0
22.9 Venäjä-Suomi 3-0
(karjala cup)
3.11.16 Venäjä-Suomi 5-1
5.11.16 Suomi-Tshekki 3-5
6.11.16 Suomi-Ruotsi 4-1
(channel one cup)
15.12.16 Suomi-Tshekki 4-2
17.12.16 Suomi-Ruotsi 2-4
18.12.16 Venäjä-Suomi 4-3
(sweden hockey games)
9.2.17 Venäjä-Suomi 2-1
11.2.17 Suomi-Tshekki 1-7
12.2.17 Ruotsi-Suomi 2-3
(harjoituspelejä)
7.4.17 Unkari-Suomi 1-6
13.4.17 Suomi-Tanska 3-0
15.4.17 Suomi-Tanska 2-3 ja
19.4.17 Slovakia-Suomi 0-3
21.4.17 Slovakia-Suomi 3-2
(carlson hockey games)
27.4.17 Suomi-Tshekki 2-3
29.4.17 Venäjä-Suomi 0-1
30.4.17 Ruotsi-Suomi 2-3
(mm-kisat)
5.5.17 Suomi-Valko-Venäjä 3-2
7.5.17 Suomi-Ranska 1-5
8.5.17 Suomi-Tshekki 3-4 vl
10.5.17 Suomi-Slovenia 5-2
13.5.17 Norja-Suomi 2-3 ja
14.5.17 Sveitsi-Suomi 2-3 ja
16.5.17 Kanada-Suomi 5-2
18.5.17 USA-Suomi 0-2
20.5.17 Ruotsi-Suomi 4-1
21.5.17 Venäjä-Suomi ?-?
Kaikenkaikkiaan siis
otteluita 32
Voittoja 11
Voittoja ja/vl 3
Tappiota ja/vl 2
Tappioita 16
"Pisteitä" ollut jaossa 96, joista Marjamäen joukkue on kerännyt 41
Edit. tiedot haettu livetulokset.comista
Nimenomaan, ja vielä kun se voitto USAstakin tuli about täysin samanlaisella pelillä, kuin melkein kaikissa muissa matseissa on tullut kuokkaan kunnolla.Kyllähän tuo inhorealistinen Marjamäen juniorikiekko voi yhdessä pelissä toimia, kuten nähtiinkin, mutta toivottavasti ei ole kotimaan jääkiekon suunta. Kiekkokontrollia voi pelata monella tavalla, tuo maajoukkueen tapa tässä turnauksessa on onneksi vain yksi tapa. Kyllähän noillakin miehillä pitäisi pystyä parempaan, ei yksi tuloksellisesti onnistunut peli yhdeksästä tee tästä kokonaisuudessaan onnistunutta turnausta, Ruotsi repi Marjamäen pelikirjan palasiksi eikä valmennus osannut reagoida pelin sisällä millään tavalla.
Jotenkin tuntuu siltä, että Marjamäen virhekeskeisyys tuhoaa joukkueen pelirohkeuden. Kesken pelien näytetään fläppitaululta tehdyt virheet, virheitä korostetaan pelien jälkeisissä haastatteluissa. Pahimmalta kuulostaa se, että ilmeisesti Ruotsi- ottelun viimeisellä erätauolla pelaajia oli läksytetty oikein kunnolla. Tuossa tilanteessa jokainen varmaan jo tiesi tekemänsä virheet ja joukkue olisi pikemminkin kaivannut rohkaisua. Itse tulkitsen tuon niin, että Marjamäen kasetti hajosi, mies ei pystynyt käsittelemään paineita oikein.
Olisin antanut Marjamäelle kenkää ainakin siinä tapauksessa jos Suomi olisi jäänyt kokonaan pudotuspelien ulkopuolelle, ja harkinnut vakavasti mikäli puolivälieristä olisi lähdetty lauluun. Toisaalta rima puolivälierätappion jälkeenkin erottamisen suhteen olisi varmaan ollut kohtalaisen korkealla, esim. Jukka Jalonen ei saanut potkuja vaikka sekä 2009 ja 2010 MM-kisoissa tiputtiin puolivälierissä, ja etenkin ne vuoden 2010 kisat oli Suomelta kokonaisuutena surkeat, pitäen sisällään esim. tappion Tanskalle ja ainoa voitto suurmaista oli alkulohkon voitto USA:n yliopistopojista... ":D"Kertokaapa te joiden mielestä Laten ei pitäisi saada kenkää, oletteko sitä mieltä, ettei valmentajan pitäisi saada kenkää missään tilanteessa? Vai pitäisikö tuloksen olla vielä huonompaa, että potkut olisivat aiheelliset? Kuinka huono olisi potkuihin edellyttävä suoritus? Voitotta suurmaita vastaan kaksi? vai kolme vuotta putkeen? Kaikki ottelut huomioiden voitto joka kolmannessa vai joka neljännessä matsissa.
Tässä tullaan nyt taas siihen kohtaan, mitä minä en vain voi ymmärtää. Tai ainakin toivon, että Leijonien tulevaisuudesta päättävät ammattilaiset eivät nostaisi yhden ottelun(puolivälierä) arvoa ihan niin taivaisiin, mitä monet fanit tuntuvat tekevän. Eihän siinä ole mitään järkeä, että periaatteessa alkusarjassa tavoite on säilyä kahdeksan parhaan kiekkomaan joukossa ja sitten yhden ottelun mukaan tehdään päätöksiä suuntaan tai toiseen.Olisin antanut Marjamäelle kenkää ainakin siinä tapauksessa jos Suomi olisi jäänyt kokonaan pudotuspelien ulkopuolelle, ja harkinnut vakavasti mikäli puolivälieristä olisi lähdetty lauluun. Toisaalta rima puolivälierätappion jälkeenkin erottamisen suhteen olisi varmaan ollut kohtalaisen korkealla, esim. Jukka Jalonen ei saanut potkuja vaikka sekä 2009 ja 2010 MM-kisoissa tiputtiin puolivälierissä, ja etenkin ne vuoden 2010 kisat oli Suomelta kokonaisuutena surkeat, pitäen sisällään esim. tappion Tanskalle ja ainoa voitto suurmaista oli alkulohkon voitto USA:n yliopistopojista... ":D"
No oli siellä se Vancouver välissä toki, mutta yleisesti ottaen näkemys oli/on se että mitalihan tuli hirveällä tuurilla koska muut isot maat pelasi kivasti ristiin ja Suomi sai puolivälierissä vastaan flegmaattisen Tshekin, ja välierän turpakäräjien jälkeen pronssia tuli ainoastaan kokeneiden pelaajien yhteisillä kuvioilla, Jalosesta huolimatta. Kuten aina jos Suomi saa mitalin. Etenkin pronssia, koska sehän ei kiinnosta ketään ja on suunnilleen yhtä arvokas kuin kasa paskaa.
Vastaus kysymykseen, potkut olisi tulleet jos ei olisi päästy puolivälieriin ja harkinnan kautta mahdollisen puolivälierätappion jälkeen. Nyt en kuitenkaan kenkää antaisi, koska aika hankala on lähteä oikeasti perustelemaan potkuja tulosurheilussa kun kuitenkin pelataan mitaleista.
En tiedä pitäisikö vaiko eikö, mutta toisaalta voidaanko sitä mitenkään muuten tarkastella ammattilaistasolla? Jukka Jalosella ei olisi pitänyt olla mitään edellytyksiä jatkaa tehtävissään vuoden 2010 MM-kisojen jälkeen, koska etenkin MM-tasolla tulokset oli surkeita ja pelillisestikin oltiin pahoissa ongelmissa.Tässä tullaan nyt taas siihen kohtaan, mitä minä en vain voi ymmärtää. Tai ainakin toivon, että Leijonien tulevaisuudesta päättävät ammattilaiset eivät nostaisi yhden ottelun(puolivälierä) arvoa ihan niin taivaisiin, mitä monet fanit tuntuvat tekevän. Eihän siinä ole mitään järkeä, että periaatteessa alkusarjassa tavoite on säilyä kahdeksan parhaan kiekkomaan joukossa ja sitten yhden ottelun mukaan tehdään päätöksiä suuntaan tai toiseen.
Jotenkin tuntuu siltä, että Marjamäen virhekeskeisyys tuhoaa joukkueen pelirohkeuden. Kesken pelien näytetään fläppitaululta tehdyt virheet, virheitä korostetaan pelien jälkeisissä haastatteluissa. Pahimmalta kuulostaa se, että ilmeisesti Ruotsi- ottelun viimeisellä erätauolla pelaajia oli läksytetty oikein kunnolla. Tuossa tilanteessa jokainen varmaan jo tiesi tekemänsä virheet ja joukkue olisi pikemminkin kaivannut rohkaisua. Itse tulkitsen tuon niin, että Marjamäen kasetti hajosi, mies ei pystynyt käsittelemään paineita oikein.
Mun mielestä voidaan ja ehdottomasti pitäisi arvioida kaikkien ottelujen suoritusta, ei vain yhden ottelun lopputulosta. Jopa, tai kenties varsinkin ammattilaistasolla. Jalosen alkutaipaleeseen en voi ottaa kantaa, kun en oikein mitään niistä peleistä muista.En tiedä pitäisikö vaiko eikö, mutta toisaalta voidaanko sitä mitenkään muuten tarkastella ammattilaistasolla? Jukka Jalosella ei olisi pitänyt olla mitään edellytyksiä jatkaa tehtävissään vuoden 2010 MM-kisojen jälkeen, koska etenkin MM-tasolla tulokset oli surkeita ja pelillisestikin oltiin pahoissa ongelmissa.
Tehdäänkö missään maassa näin? Jotkut Ruotsi ja Tshekki on aikalailla täydellisiä esimerkkejä sen suhteen että siellä EHT-pelien lopputuloksia ja turnaussijoituksia ei pahemmin tutkita, vaan kokonaisuuden määrittää arvokisaonnistumiset. Tälläkin kaudella Ruotsi jäi itse asiassa EHT:n viimeiseksi ja oli siis huonompi kuin Suomi, sielläkin varmaan paikallinen jatkoaika parkuu että Grönborgille kenkää. Ainoa "iso voitto" on tullut Suomesta, joka itse asiassa siellä teilattiin suunnilleen Italian tasoiseksi joukkueeksi.Mun mielestä voidaan ja ehdottomasti pitäisi arvioida kaikkien ottelujen suoritusta, ei vain yhden ottelun lopputulosta.
Tehdäänkö missään maassa näin? Jotkut Ruotsi ja Tshekki on aikalailla täydellisiä esimerkkejä sen suhteen että siellä EHT-pelien lopputuloksia ja turnaussijoituksia ei pahemmin tutkita, vaan kokonaisuuden määrittää arvokisaonnistumiset. Tälläkin kaudella Ruotsi jäi itse asiassa EHT:n viimeiseksi ja oli siis huonompi kuin Suomi, sielläkin varmaan paikallinen jatkoaika parkuu että Grönborgille kenkää. Ainoa "iso voitto" on tullut Suomesta, joka itse asiassa siellä teilattiin suunnilleen Italian tasoiseksi joukkueeksi.
Alkaa oikeasti olla liipasinherkkyys jatkoa ajatellen kohtalaisen tiukassa jos top4 sijoituksen jälkeen aletaan potkuja antamaan. Kuka valmentaja enää tuollaisen jälkeen haluaisi tulla maajoukkueeseen?
En tiedä, miten näissä maissa tehdään. Miten siellä on toimittu, kun valmentajan joukkue on hävinnyt arvokisoissa seitsemästä ensimmäisestä suurmaata vastaan pelatuista otteluista yhtä poikkeusta lukuunottamatta kaikki matsit? Vai onko kenties niin, että missään näistä esimerkkisi maista ei yhdelläkään valmentajalla ole ollut näin huonoa alkua?Tehdäänkö missään maassa näin? Jotkut Ruotsi ja Tshekki on aikalailla täydellisiä esimerkkejä sen suhteen että siellä EHT-pelien lopputuloksia ja turnaussijoituksia ei pahemmin tutkita, vaan kokonaisuuden määrittää arvokisaonnistumiset. Tälläkin kaudella Ruotsi jäi itse asiassa EHT:n viimeiseksi ja oli siis huonompi kuin Suomi, sielläkin varmaan paikallinen jatkoaika parkuu että Grönborgille kenkää. Ainoa "iso voitto" on tullut Suomesta, joka itse asiassa siellä teilattiin suunnilleen Italian tasoiseksi joukkueeksi.
Alkaa oikeasti olla liipasinherkkyys jatkoa ajatellen kohtalaisen tiukassa jos top4 sijoituksen jälkeen aletaan potkuja antamaan. Kuka valmentaja enää tuollaisen jälkeen haluaisi tulla maajoukkueeseen?
Nyt oikeasti, ne on kaikki aikuisia miehiä, jotka tekee tuota ammatikseen. Kyllä sitä itsellekin huudetaan, kun tulee divarissa mokailtua, usein tietää itsekin virheen tehneensä, kuuntelee huudon ottaa opikseen ja peli sekä elämä jatkuu. Tulee seuraava vaihto. Toki välillä kritiikki ei tule maaliinsa, jolloin saatan sanoa takaisin. Muutenkin tuo pelikenttä on itselle vähän erilainen paikka, koska siellä pelin aikana tulee tehtyä ja sanottua paljon sellaista, mitä ei muuten tulisi tehtyä. Ei siellä kentän laidalla ole aikaa hempeillä, vaan viestit on saatava perille lyhyesti ja ytimekkäästi. Mutta ei minun pelillinen identiteetti romahda tehdyn virheen ja huutojen vuoksi, päinvastoin huonot asiat tulee kesken pelin aina kääntää nopeasti taakseen. Uskoisin, että nuo ukot tuolla Kölnissä ymmärtävät pelin hengen. Kuten todettua, he ovat ammattilaisia ja aikuisia miehiä.
Kyllä on alas vajottu jos kaksi primadonnaa (Laine ja Ristolainen) määrittelee sen kuka on Suomen mj:n valmentaja.
Tshekki voitti World Cupissa ainoastaan Yhdysvallat, joka muuten hävisi myös kaikki pelinsä niissä kisoissa. Näissä MM-kisoissa ainoa voitto suurmaista tuli rankkareiden jälkeen Suomesta, sikälimikäli Suomi suurmaaksi lasketaan. Ei se hirmu paljon parempi rekordi ole.En tiedä, miten näissä maissa tehdään. Miten siellä on toimittu, kun valmentajan joukkue on hävinnyt arvokisoissa seitsemästä ensimmäisestä suurmaata vastaan pelatuista otteluista yhtä poikkeusta lukuunottamatta kaikki matsit? Vai onko kenties niin, että missään näistä esimerkkisi maista ei yhdelläkään valmentajalla ole ollut näin huonoa alkua?
Tilannehan on siinä mielessä hyvä, että Marjamäen sopimus on ainoastaan ensi kauden mittainen. Jos ei mene hyvin, niin kaverista pääsee suht vaivatta eroon, ja jos tulee onnistumisia niin sitten voidaan keskustella jatkosta.Itse antaisin vielä ensi kauden aikaa näyttää. En kyllä uskokaan, että välieriin pääsyn jälkeen kengänkuv heilahtaisi. Pelin ja etenkin tulosten pitää kuitenkin parantua. Jos näin ei käy, ja jos todella on niin, ettei kärkipelaajia kiinnosta pelata Marjamäen joukkueessa, niin tällöin tulee reagoida.
Kappas, eipä oo tässä suhteessä hääppöisesti mennyt Tshekilläkään. Voittoja on tullut vain tuplaten enemmän kuin Suomella.Tshekki voitti World Cupissa ainoastaan Yhdysvallat, joka muuten hävisi myös kaikki pelinsä niissä kisoissa. Näissä MM-kisoissa ainoa voitto suurmaista tuli rankkareiden jälkeen Suomesta, sikälimikäli Suomi suurmaaksi lasketaan. Ei se hirmu paljon parempi rekordi ole.
Ruotsilla World Cupista voitot Venäjästä ja Suomesta, molemmat käytännössä yhden maalin pelejä (Suomen voitti 2-0 mutta toinen maali tuli loppusekunneilla tyhjiin), tappiot sitten Pohjois-Amerikan "yliopistopojille" ja Euroopan sekasikiö hasbeeneille. Näissä kisoissa siis ainoa iso voitto Suomesta. En pidä tuota oikeasti niin merkittävänä erona tähän Suomen tilanteeseen nähden, etenkin kun ottaa huomioon sen että puhtaasti materiaalia vertaillessa Ruotsi on parhaiden pelaajiensa kanssa materiaaliltaan varmaan toisena Kanadan jälkeen.
Tilannehan on siinä mielessä hyvä, että Marjamäen sopimus on ainoastaan ensi kauden mittainen. Jos ei mene hyvin, niin kaverista pääsee suht vaivatta eroon, ja jos tulee onnistumisia niin sitten voidaan keskustella jatkosta.
Aika moni jätti kisoihin menemättä ja tämä saattoi olla yksi syy.
Mutta sijoitukset on huonommat, Suomi on saanut kuitenkin 50% tämän kauden arvokisoista paikan neljän joukkoon, Tshekin prosentti on pyöreä nolla.Kappas, eipä oo tässä suhteessä hääppöisesti mennyt Tshekilläkään. Voittoja on tullut vain tuplaten enemmän kuin Suomella.
En väitä vastaan, mutta olen kyllä ihmeissäni mikäli näin on. Ei esimerkiksi Laviolette tai Tortorellakaan vaikuta miltään mukavilta palautteen antajilta, ja itse asiassa sen mitä on NHL:n valmentajia seurannut, niin palaute on usein kipakampaa kuin Marjamäen nyt MM-kisoissa nähty. Toki NHL:ssä on myös näitä leppoisia Mauricen tyylisiä valmentajia, mutta sanoisin näiden olevan vähemmistössä.