Noita samanlaisia pelejä, joissa pelataan 95% asenteella tulee kaudesta toiseen ja nuo samat klipit voisi repiä oikeastaan miltä kaudelta tahansa: Bruno lähtee yli-innokkaasti prässäämään ja vastustajan ohittaessa hänet hän jää kiukuttelemaan, Rashford kävelee lähimpänä vastustajan pallollista pelaajaa tekemättä mitään ja niin edelleen. Se mestaruuteen vaadittava noin 90 pistettä Valioliigassa on millä tahansa pelitavalla ihan täyttä utopiaa niin pitkään kuin tuollainen touhu jatkuu. Sen vuoksi tuo ongelma pitäisi ihan ensin saada korjattua.
Bruno ja Rasse on aika erikoisia pelaajia. Yhdestä kulmasta viimeisen päälle joukkuepelaajia, toisesta kulmasta taas superitsekkäitä omaan sarakkeeseen pelaavia staroja.
Itse olen alkanut ihan vakavissani miettimään mahtuvatko he molemmat samaan aikaan kentälle? Onko heille kenties annettu liian vapaat roolit, joita pitäisi joukkueen menestyksen takia rajoittaa vai mistä on lopulta kyse?
Se on ihan selvää, että molemmat on omissa vahvuuksissaan ihan maailman kärkeä. Samalla kuitenkin ne heikkoudet osuu aika ikävästi yhteen ja näiden voimistaessa toisiaan on tekeminen välillä aika surkean näköistä. Prässääminen jää puolitiehen ja samalla ne hyökkäykset pysähtyy toisen näistä aivan liian vaikeaan yksilösuoritukseen, sen sijaan että rauhassa pyöriteltäisiin edes puolittainen oikea maalipaikkaa.
Silloin kun kaikki rullaa on kaikilla kivaa. Nyt kuitenkin kun ei ole enää Pogbaa, Frediä, Lingardia, Maticia, McTominayta, Maguirea, de Geaa, Martialia, Ronaldoa tai Jamesia niin jonkun muun pitää mennä itseensä jotta hyökkäyskolmikon tekeminen saadaan vaaditulle tasolle myös silloin kun kaikilla ei ole kivaa.