Ensinnäkin seuran historia on jatkumo jota kirjoitetaan seuran toimesta koko ajan. Jos United päättää integroida Greenwoodin takaisin seuraan, on se tekona seuran arvojen ja historian mukainen ja arvoinen, koska viime kädessä seuran arvot määrittää ja historian kurjoittaa seura itse.
Jos ajatellaan, että seura on seuran johto, asia on näin. Mutta Englannissa kukaan ei ajattele näin. Käytän jatkuvasti vaikka kuinka paljon aikaa keskustelemalla futiksesta tuttujen, puolituttujen ja myös tuntemattomien brittiläisten jalkapalloihmisten kanssa, ja jos yksi asia seuraidentiteetistä on tullut selväksi, se on, että fanit tekevät seuran. Joukkue, toimisto, omistajat jne. ovat toki myös osa kokonaisuutta, mutta se keskeisin voima kumpuaa (paikallisista) kannattajista. Kenties englanninkielinen sana
club kuvaa tätä paremmin: kyseessä on ihmisten klubi. Pelaajat, valmentajat, johtajat, omistajan sun muut vaihtuvat, mutta fanien seuraidentiteetti on hämmästyttävän pysyvää.
Fanit myös reflektoivat yhteiskuntaa laajemmin: mikä on halveksuttavaa jalkapalloseuran fanien keskuudessa, on hyvin tyypillisesti sitä myös yhteiskunnassa laajemmin. Sama pätee myös toisin päin. Niinpä seuran arvot määrittyvät pitkälti nekin fanien kautta, ei toimiston päätösten mukaan.
Yhteenvetona sanoisin, että jotta Greenwood voitaisiin oikeasti integroida takaisin seuraan, tuollaisen päätöksen tulisi saada fanien vankkumaton tuki. Jotta Greenwood voisi saada fanien vankkumattoman tuen, seuran tekemän selvityksen pitäisi osoittaa täysin vesitiiviisti, ettei mikään julkisuudessa esillä ollut todiste väkivallasta (seksuaalisesta tai muusta) ole ollut lainkaan totta. Muussa tapauksessa fanien määrittämät seura-arvot ja Greenwoodin palaaminen seuraan ovat väistämättä keskenään voimakkaassa ristiriidassa.
Toisekseen minusta tapakasvatusta tai oletettavasti oikeammin tapakasvatuksen vastaista toimintaa ei voida käyttää perusteena pelaajan palaamista vastaan, jos kuitenkin selvitykset (toinen vieläpä seuran itsensä telemä) osoittavat, että pelaaja voi palata jalkapallon pariin.
Tämä on puhtaasti omaa pohdiskeluani, mutta tietäen, kuinka suuressa arvossa Unitedissa - etenkin nimenomaan siellä akatemiapuolella, mutta muutoinkin - pidetään lasten tapakasvatusta, tällainen villaisella painaminen veisi tuon kasvatustyön merkitykseltä pohjan pois. Unitedissa on tähdätty 1800-luvulta saakka nuorten (miesten) kasvattamiseen kunnon kansalaisiksi ja eteviksi jalkapalloilijoiksi, tuossa järjestyksessä. Työväen peli, työväen seura; mahdollisuus hyvään elämään, velvollisuus yhteiskuntaa ja seuraa kohtaan. Noin se suunnilleen lausuttiin noina vanhoina aikoina, ja tätä varsin moni edelleen toistaa.
Tämä on
täysin arvelua, mutta sikäli kun Greenwoodia ei pystytä
täysin aukottomasti todistamaan
täysin syyttömäksi
kaikkeen julkisuudessa esitettyyn, en usko, että junioripuolellakaan (saati naisten!) haluttaisiin nähdä tätä paluuta.
(Jos nyt kävisi niin, että Greenwood ei ole tehnyt yhtään mitään, ja kaikki pahoinpitelyt, raiskausuhkaukset sun muut on vain lavastettua skebeliä, niin kaiken yllä olevan voi unhoittaa).