Joo, eilinen oli kahden aika erilaisen puoliajan peli.
Ensimmäisellä jaksolla Newcastle prässäsi kovalla intensiteetillä (vaikkei niin kovalla kuin etukäteen pelkäsin) ja voitti aika luvattoman paljon kaksinkamppailuja. United toteutti silti pelitapaansa - ja palaan tähän alempana - eli pyrki pääsemään syötellen kolmannekselta seuraavalle. Niin kuuluukin tehdä, vaikka siitä koituisi vaikeuksia, sillä jos ei mokaa, ei opi. Muutaman kerran United pääsikin ihan kivasti hyökkäysalueelle ja paikoille, mutta vain leveyden kautta, mikä ei ole täysin ideaalia, Ronaldosta kun ei saada sitä vähääkään irti tällä tavoin.
Toisella jaksolla United jatkoi alhaalta rakentamista, mutta prässiuhkaan reagoitiin pudottamalla laiturit todella alas. United pelasi useamman kerran jopa kuuden alakerralla ja vieläpä keskikentän lyhyen välimatkan tuella. Tämä oli oikea ratkaisu: pallossa pysyttiin paremmin ja sitä saatiin siirreltyä ylöspäin tehokkaammin, jolloin Newcastle joutui pudottamaan korkeaa puolustuslinjaansa, mikä taas tarkoitti, ettei se voinut prässätä yhtä suurella vimmalla jotta välimatkat eivät kasvaisi liikaa. Samalla Sancho, Shaw, Bruno, Antony, Dalot ja myöhemmin Rashford alkoivat voittaa Newcastlen väsyviä laitapuolustajia ja keskikenttäpelaajia juoksukilpailuissa, myös pallollisena.
Toisesta puoliajasta jäi karvas maku suuhun, sillä maali olisi pitänyt pystyä tekemään. Se oli selvää jo ennen kauden alkua ja vielä selvempää se on nyt: Unitedilla on valtava maalinteko-ongelma. Tämä johtuu tietysti siitä, että keskushyökkääjäosasto on täysin vajavainen. Samalla voidaan tehdä huomiot myös keskikentästä - se on liian kapea - ja puolustuksesta, joka on monilta osin nyt kunnossa, ainakin mitä avauskokoonpanoon tulee.
Ten Hag sanoi muistaakseni Arsenal-voiton jälkeen, että fanit tietysti innostuvat tällaisista voitoista, mutta todellisuudessa matka tasaiseen laadukkaaseen suorittamiseen on vielä pitkä. Eli ylä- ja alamäkiä on luvassa runsaasti. Tärkeintä on, että kauden mittaan pelaaminen kehittyy ja että se tapahtuu nimenomaan pelitavan mukaisella pelaamisella. Pelaajien pitää mukautua pelitapaan, ei koskaan toisin päin, ja siksi nämä eilisen kaltaiset pelit ovat kaikessa turhauttavuudessaan loistavia oppitunteja ja kiintopisteitä siitä, minkälaiset pelitavalliset roolit kenellekin sopivat ja ketkä eivät tule olemaan sopivia pelaajia pitkässä juoksussa. Tässä ajatuksiani muutamasta:
Ronaldo ei sovi Unitediin ollenkaan. Hän tekee selkäytimestään vääriä juoksuja, siis etenee täysin eri suuntiin kuin muu kokoonpano ja usein myös epätahtisesti. Sen lisäksi hänen työmoraalinsa on heikko, mikä näkyy sekä hyökkäys- että puolustusalueen puolustustyöskentelyn lähes täydellisenä puutteena. Hän haluaisi pelata vapaassa roolissa kahden kärkihyökkääjän järjestelmässä ja se nyt vain ei ole mahdollista.
Fred on yhtälailla täysin epäsopiva palanen Unitediin. Eilinen oli häneltä aivan kamala 90-minuuttinen, olkoonkin että syötteli paljon yms. Ensimmäisellä jaksolla kävi kouriintuntuvasti ilmi, kuinka heikko hän on vastaanottamaan syöttöjä, kuinka huonosti hän kestää prässiä ja miten totaalisen vajavainen hänen pelinavaamiskäsityksensä on. Toisella jaksolla nähtiin sitten hyökkäyspään puutteet, eli huono syöttötarkkuus, kyvyttömyys sijoittua ja avata peliä. Soveltuisi kyllä gegenpress-peliin, mutta ten Hagin joukkueeseen ei pitäisi olla mitään asiaa.
Martial olisi loistavasti soveltuva pelaaja ten Hagin avauksen kärkipaikalle, mutta the best ability is availability joten United tarvitsee sentterin. Onko se sitten Toney, jota itse toivoisin, vai tänään otsikoissa ollut Abraham, sen aika näyttää. Veikkaan vaihtoehtoa C.
Dalot on periaatteessa soveltuva pelaaja, mutta hänen syöttelynsä alhaalla on liian heikkotasoista. Jos vertaa Shaw'hon (tai Malaciaan), tuo on toinen niistä osa-alueista, joilla hän jää vaaditusta tasosta selkeästi. Toinen on 1vs1 puolustaminen. Toivon silti nähdyn perusteella, että Dalot jäisi seuraan kakkosvaihtoehdoksi oikealle laidalle, eli olen kääntänyt kelkkaani hänen suhteensa.
De Geasta kaikki tarpeellinen on sanottu. Hän on uskomaton torjuja, mutta antaa liikaa tasoitusta oikeastaan kaikessa muussa, kuten erikoistilanteissa, pelin avaamisessa ja puolustuslinjan johtamisessa / ohjaamisessa. Katsoin taas tuota työskentelyä kulmapotkuissa, ja DDG oli yhtä vailla joka kerralla kirjaimellisesti maaliviivalla.
Rashford pelasi eilen vaihtopelaajan roolissa, koska oli ollut hieman kipeä, mutta muutoin häntä ei tuollaisessa pelissä siihen rooliin kannata laittaa. Alhaalla makaava puolustus saa Rasselta terän pois sillä hänen ehdoton vahvuutensa on nopeus ja siten linjan taakse juokseminen. No, kerran sekin nähtiin, mutta Fred veti ohi. Rashford ei ole sentteri, ellei vastustaja pidä palloa niin paljon, että hän voi repiä puolustusta vastahyökkäyksissä. Sen sijaan vasempana laitahyökkääjänä ehdottomasti avauksen mies; vire on hyvä ja paranee vain, ja hänenlaisensa pelaaja on juuri sellainen, joka väsyttää vastustajan puolustusta pahiten.
Antonyn ongelma on ennalta-arvattavuus hyökkäyksissä. Jokainen tietää jo nyt, että se on vasen jalka or bust. Tietysti varsin lahjakkaana pelaajana hän pääsee paikoille, mikä on hyvä, mutta aika tehokkaasti vastustajat ovat hänet myös pimentäneet. Tästä syystä laittaisin Sanchon lähtökohtaisesti oikealle ja Antonyn sähäkkänä ja taitavana kaverina vaihtopelaajan rooliin. Ten Hag puhui, että oikeaa jalkaa treenataan nyt kovasti. Sitten kun siitä alkavat tulokset näkyä, Antony on oikeasti todella vaarallinen.
Casemiro, Martinez ja Varane laittavat kyllä tuon puolustuksen keskustan aivan loistavasti kuntoon. Tuohon kun laittaa Eriksenin linkiksi Brunon taakse, on pelillä mahdollisuudet kehittyä oikeasti hyväksi tämän kauden aikana. Nyt vain tarvitaan ne puuttuvat palaset kuntoon parin seuraavan ikkunan aikana. Eli
Maalivahti
Oikea laitapakki
Kasipaikan keskikenttäpelaaja
Sentteri (tai kaksi)