Pitäisin ylivoimaisesti (suhteessa 99-1) tärkeimpänä Malmin lentokentän arkkitehtonisia arvoja huomioiden, että kenttä on aktiivikäytössä. Ne jotka ovat kentällä käyneet, ymmärtävät edellä mainitun. Jo astuminen lentoasemarakennuksen sisälle on kokemus.
On Malmilla toki arkitehtuurinen ja kultuurillinen arvonsa myös, mutta näitä tärkeämpänä pidän seikkoja Rajavartiolaitoksen, Pelastuslaitoksen, Medi-Helin, Poliisin & Finavian toimintojen osalta.
Malmin lentoasema on Rajavartiolaitoksen tärkein lentotukikohta. Sieltä valvotaan maamme turvallisuuden kannalta keskeisimpiä raja-alueita. Lisäksi liki puolet Rajavartioston suorittamista meripelastus-, etsintä- ja sairaankuljetuslennoista suoritetaan Malmilta. Valtio modernisoi Malmin tukikohtaa miljoonien markkojen investoinnilla vuonna 1995. Kentän siirron uusinvestoinnille ei löydy budjettivaroja.
Malmin lentoasema on Helsingin pelastuslaitoksen lentotoiminnan päätukikohta ja on palvellut erinomaisesti myös lääkärikopteri Medi-Heliä. Malmi on tukikohta myös poliisikopterille, jonka merkitys vääjäämättä kasvaa tieliikenteen kasvun myötä. Ilmailulaitoksen lentoturvallisuushallinnon vuosikertomus 2002 toteaa puolestaan:
"Malmin lentoasemalla koulutetaan puolet koko maan lentäjistä ja ammattilentäjistä lähes kaksi kolmasosaa." Kentällä on näin ollen keskeinen rooli ilmailun koulutustoiminnassa ja tulevien lentäjäpolvien kasvattamisessa. Kaikki esillä olleet vaihtoehdot Malmin ilmailutoimintojen siirtämisestä muualle heikentäisivät merkittävästi koulutustoiminnan ja yleisilmailun toimintaedellytyksiä". Malmi on yhä maan toiseksi vilkkain lentokenttä.
Malmin lentokenttä on samalla maamme suurin nuorisoilmailukeskus. Lennokkiharrastajat, laskuvarjourheilijat ja liitovarjoharrastajat harjoittavat taitojaan kentältä käsin niille varatuilla omilta alueillaan.
Malmin lentoasema on myös pääkaupunkiseudun ainoa varakenttä. Helsinki-Vantaan ollessa syystä tai toisesta suljettuna ei henkilö- ja rahtilentoliikenne pääse pääkaupunkiseudulle ja sieltä pois mitään muuta kautta kuin Malmilta. Viimeksi näin tapahtui vuoden 1986 virkamieslakon aikana, jolloin kotimaan lentoliikenne hoidettiin sujuvasti kevyemmällä kalustolla Malmin kentältä. Malmi toimii myös Hernesaaren helikopterikentän ja Helsinki-Vantaan kevyemmän liikenteen varakenttänä sääolosuhteiden niin vaatiessa.
Myös kriisi- ja sodanajan huoltovarmuusnäkökohdat puoltavat Malmin kentän säilyttämistä. Esim. Tukholmassa on viisi lentokenttää 30 km säteellä keskustasta. Erityisesti viranomaislentoja varten tarvitaan maan pääkaupungissa paikka, jonka kautta voidaan liikennöidä ilmateitse, vaikka Helsinki-Vantaan lentokenttä tai sinne johtavat liikenneväylät olisivat käyttökelvottomia esim. onnettomuuden, katastrofin, sodan tai lakon takia.
Matkustajalentoliikenne elää tällä hetkellä historiansa suurinta mullistusta. Uudet lentoliikennekonseptit luovat pohjaa hintojen halpenemiselle ja lentomatkustamisen rajuille kasvuennusteille. 1990-luvulla ilmaliikenteen kehitys on noudattanut ennustettua rajua kasvukäyrää hämmästyttävällä tarkkuudella. Jo vuonna 1997 kuljetettiin ilmateitse yli puolet maailman rahtikuljetuksista arvossa mitattuna.
Euroopan lentoturvallisuusorganisaatio EUROCONTROLin julkaisema lentoliikenteen pitkän aikavälin STATFOR-ennuste esittää Suomen lentoliikenteelle kasvua suhdanteista riippuen 1.7 - 2.2 -kertaiseksi nykyisestä vuoteen 2025 mennessä. Samanlainen ennuste koskee myös Ruotsia, ja Baltian maiden osalta ennuste on vielä korkeampi. Alimmankin kasvuskenaarion toteutuessa Helsinki-Vantaan laajennettukin kapasiteetti olisi täynnä, vaikkei yksikään pääkaupunkiseutua palvelevan yleisilmailuliikenteen pienkone käyttäisi sitä.
Uusin ilmailuteknologia on palauttanut kaupunkirakenteen ympäröimiä ja lakkautustuomion saaneita lentokenttiä, nk. city-kenttiä uudelleen lentoliikenteen käyttöön kaikkialla maailmassa. Tukholman keskellä sijaitsevan, lakkautustuomion jo saaneen Bromman kentän avaaminen uudelleen ja nopea suotuisa kehitys on vahva lähialueen esimerkki maailmanlaajuisesta kehityssuunnasta. Vaikka Malmin lentoliikennettä ei kasvatettaisi, sen merkitys ilmailun ammattien monipuolisena koulutuskeskuksena tulee ilmaliikenteen väistämättömän kasvun ja kehityksen myötä olemaan koko maan talousveturina toimivalle pääkaupunkiseudulle korvaamattoman arvokas sijoitus ja voimavara.
Kaikkea tätä kokonaisuutta kun tarkastelee on todettava se seikka, että Malmin lentoaseman asuinrakentamishanketta ajavien tahojen käsitys kentästä "kalliina hukkaan menevänä grynderien rakennusmaana" on äärimmäisen yksisilmäisesti kykloopin lailla persesilmällä katsottu ja äärimmäisen yksinkertaistettu & virheellinen tulkinta Malmin kentän taloudellisesta ja strategisesta arvosta pk-seudulle.
Mielestäni Malmi tulee ehdottomasti säilyttää.