Mainos
  • Joulurauhan julistus
    Huomenna, jos Moderaattorit suovat, on meidän Jatkoajan armorikas joulupäivä; ja julistetaan siis täten yleinen joulurauha, kehottamalla kaikkia tätä palstaa asiaankuuluvalla kirjoittelulla täyttämään sekä muutoin hiljaisesti ja rauhallisesti käyttäytymään sillä se, joka tämän rauhan rikkoo ja joulurauhaa jollakin laittomalla taikka sopimattomalla kirjoituksella häiritsee, on raskauttavien asianhaarain vallitessa syypää siihen rangaistukseen, jonka Moderaattorit ja säännöt kustakin rikoksesta ja rikkomuksesta erikseen säätävät.

    Toivotamme kaikille Jatkoajan kirjoittajille sekä lukijoille Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2025.

Maastohiihtokausi 2020–2021

  • 69 028
  • 427

Hagi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko
Ehkä Iivon pitää nyt vaan unohtaa se vapaan tyylin kehittäminen, ja keskittyä siihen vahvuuteen? Ensi kesän harjoittelussa kaikki pistetäänkin varmasti likoon, ja tavoitteena vain ja ainoastaan pertsan väliaikalähtökisa Pekingissa. En epäile yhtään, etteikö Iivo terveenä ollessaan olisi mitalitaistelussa tuolla matkalla. Siinä ei tarvitse katsella taakseen ja pyöritellä päätä, vaan pitää mennä kuola valuen.

Parisprintti myös käsittääkseni pertsalla, joten kaikki paukut perinteisen treeniin nyt.

Kyllä tuossa Iivolla on mietinnän paikka. Toisaalta perinteisen tyylin kisoja on harvakseltaan, joten kilpailukalenterin suunnittelu aiheuttaa tietysti haasteita. Lisäksi on aina oma riskinsä, jos laittaa paukut vain yhdelle matkalla (15 km perinteinen). Toki tuo on realistisesti ajatellen Iivon ainoa mitalisauma, kun mm. reilusti nuoremmat Kläbo ja Bolsu kehittyvät edelleen sekä Norjalaisten taso vain kovenee vuosi vuodelta.

Mäki halunnee varmasti panostaa henkilökohtaiseen sprinttiin, joka on Olympialaissa vapaalla. Parisprintti on kuitenkin urheilijoiden arvostuksessa alempaa kastia.

Naisissa ei Olympialaisisa henkilökohtaista mitalisaumaa ole, yhdessä vuodessa ei ihmeitä tapahtu. Kristalla on jo sen verran ikää ja vaatisi isoa tason nostoa. Edellä on paljon nuoria ruotsalaisia ja norjalaisia lupauksia, joiden taso nousee. Sekä tietysti Johaug. Kristan onneksi hänen parhaat vuotensa osuivat aikaan, kun naisten hiihdon taso olisi selvästi nykyistä heikompi.
 

IceWalker

Jäsen
Suosikkijoukkue
HJK, K-Kissat, PiTa
Rasismi on aina pahaa, myös ikärasismi. Sikäli tämä naisten hiihtokausi on ollut minulle opettava kokemus. Taipumukseni kannattaa nuorten tuloa maajoukkueeseen on pahaksi havaittu, nyt pitäisi ilmeisesti vaihtaa suuntaa. Kukkapuskan kera Hiihtoliiton johto vaan Lauran, Kertun ja Ritun luokse. Jatkakaa olympialaisiiin, please! (Annesta en nyt tiedä, hänellä kun tuppaa niitä ongelmia aina siunaantuvan kovien kilpailujen edellä.) Itse en keksi enää muita konkareita, joihin pitäisi vedota. Tekevät pahus uraa, kun ennen vanhaan olivat karjakkoja tms. Marja-Liisaa ei tarvinnut koskaan houkutella ladulle, vaan esim. Marjo petti meidät lähtemällä poliittiselle ym. uralle latu-uran sijaan.

Laurasta ei useimmiten puhuta mitään, kuuluu ikäänkuin kalustoon. Mutta tosiasia on se, että konkarit päihittivät tänäänkin ihan ylivoimaisesti Johannan ja Mannekiinin, joka jo kilpailun kestäessä lähti hotellille kuvauksiin ja somettamaan. Vanhassa vara parempi, myös Lauraa todella kaivataan distanssimatkoille olympialaisiin. Eihän ne nuoret, jaksa ees distanssiakaan. (Matintalo 51. tänään).

Usein meille hiihdon ystäville unohtuvat historian opetukset. Mietimme aina vain niitä vanhoja hyviä aikoja. Mutta tosiasiassa naishiihdossakin on niitä vanhoja keskinkertaisia tai huonoja aikoja. Tässä esimerkiksi 47 vuoden takaa tuloksia Falunista hiihdon MM-kisoista, naiset: 5km: 9. Takalo, 15. Kajosmaa, 20. Kuntola (Riihivuori), 39. Suhonen, 10 km 3. Takalo, 9. Kajosmaa, 14. Suihkonen, 18. Kuntola. Viesti: Suomi 4. Tuohon aikaan viestissä Suomea kiusasi eniten Itä-Saksa, joka kepeän aineellisen valmennuksen ansiosta oli sen ajan Norja kestävyysurheilussa. (Oslon v. 1966 MM-kisoista edes MMM1967 ei mainitse naisten hiihdoista mitään, sillä suomalaiset eivät olleet mitaleilla, henk.koht. matkoilla ei päästy 6 parhaan joukkoon).

Mutta Takalo pelasti naisten kisat v. 1974. Tulos ei ollut tänä vuonna sen kummempi. Lajeja on toki enemmän, mutta kilpailukin on koventunut, mm. USA tullut kuvioihin vahvasti. Tai oikeastaan, kolme vanhaa maata on terästänyt valmennusta, joukossa EI ole Suomi. Ja sitten monista maista on tullut kovia yksilöitä. Yksi harmin aihe on myös se, että Suomen naisille perinteinen menestyslaji 5 km hiihto, on poistettu ohjelmasta. Myös vanhaan hyvään aikaan monet suomalaiset jaksoivat kovaa juuri sen 5 km. Evoluutio on tässä suhteessa on naishiihtäjälajillemme haitallinen, ovat tipahtaneet sprintin ja kympin välimaaston osaajiksi.

Parempia aikoja odotellessa, kokka kohti SM-kisoja, jossa kisataan parin viikon päästä 10,30 ja viestit. Ja siitä sitten kohti olympian jäisiä lehtoja.
 
Viimeksi muokattu:

BitterX

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, FC Wacker, Punaportin vapaakaupunki
Laurasta ei useimmiten puhuta mitään, kuuluu ikäänkuin kalustoon. Mutta tosiasia on se, että konkarit päihittivät tänäänkin ihan ylivoimaisesti Johannan ja Mannekiinin, joka jo kilpailun kestäessä lähti hotellille kuvauksiin ja somettamaan. Vanhassa vara parempi, myös Lauraa todella kaivataan distanssimatkoille olympialaisiin. Eihän ne nuoret, jaksa ees distanssiakaan. (Matintalo 51. tänään).

Sinänsä hauska, että olin juuri tulossa kirjoittamaan sanasen Laurasta ja siitä, että hänestä ei juuri koskaan puhuta mitään.

Selvästi nimittäin Laura on erinomainen ajoittamaan parhaan kuntonsa tärkeimpiin kisoihin. Tälläkin kaudella parhaat tulokset tulivat MM-kisoissa Oberstdorfissa, arvokisattomalla viime kaudella Tour de Skilla ja sitä edellisellä kaudella MM-kisoissa Seefeldissä. Lauralla on toki jäänyt aina viimeinen silaus kohti maailman aivan absoluuttista huippua ottamatta, mutta oikeasti ja objektiivisesti tarkasteltuna (ilman suomalaista mitalipuusilmäilyä) tuo tasainen top 10-20 sijojen nakuttaminen arvokisoista toiseen on aika kova suoritus. Suorituksen haastavuutta alleviivaa se, kuinka helvetin kaukana tuolta tasolta nuo meidän "superjunnut" ovat. Siis ne, joita olisi sohva-asiantuntijoiden mukaan pitänyt alkaa "ajamaan sisään" vähintäänkin jo Seefeldistä alkaen. Perkele, tässä lajissa aletaan "ajamaan sisään" maajoukkueeseen tasan sitten, kun taso sinne riittää.

One more year, Laura.
 

IceWalker

Jäsen
Suosikkijoukkue
HJK, K-Kissat, PiTa
Sinänsä hauska, että olin juuri tulossa kirjoittamaan sanasen Laurasta ja siitä, että hänestä ei juuri koskaan puhuta mitään.

Selvästi nimittäin Laura on erinomainen ajoittamaan parhaan kuntonsa tärkeimpiin kisoihin. Tälläkin kaudella parhaat tulokset tulivat MM-kisoissa Oberstdorfissa, arvokisattomalla viime kaudella Tour de Skilla ja sitä edellisellä kaudella MM-kisoissa Seefeldissä. Lauralla on toki jäänyt aina viimeinen silaus kohti maailman aivan absoluuttista huippua ottamatta, mutta oikeasti ja objektiivisesti tarkasteltuna (ilman suomalaista mitalipuusilmäilyä) tuo tasainen top 10-20 sijojen nakuttaminen arvokisoista toiseen on aika kova suoritus. Suorituksen haastavuutta alleviivaa se, kuinka helvetin kaukana tuolta tasolta nuo meidän "superjunnut" ovat. Siis ne, joita olisi sohva-asiantuntijoiden mukaan pitänyt alkaa "ajamaan sisään" vähintäänkin jo Seefeldistä alkaen. Perkele, tässä lajissa aletaan "ajamaan sisään" maajoukkueeseen tasan sitten, kun taso sinne riittää.

One more year, Laura.
Jep, Laura on suomalaisen sisun symboli. Naistenkin keskuudessa on ollut niitä puurtajia, jotka eivät ole olleet mitään erityisiä lupauksia, mutta jotka ovat oikeasti halunneet kehittyä hiihtäjänä joka vuosi.

Suurimmat hiihtäjämme, Marja-Liisa, Helena ja Hilkka olivat maajoukkueessa jo parikymppisinä, Aino-Kaisa 22-vuotiaana. Mutta nuorille paras esimerkki työn merkityksestä on Marja-Liisa, jota pidettiin "ikuisena luuserina" urallaan, kunnes sitten voitti 1983 maailmancupin ja loppu onkin hiihtohistoriaa.

Nuoria voi vähän ymmärtääkin, sillä onhan jonkun Frida Karlssonin ilmaantuminen huipulle juniorina aivan sairaan kova motivaatiokilleri. Samalla siitä voi tulla hiukan vääristynyt kuva kestävyysurheilusta, jossa yleensä huipulle noustaan vasta 25-vuotiaana tai vanhempana. Tuntuu siltä, että nuoret ovat unohtaneet, että pikavoittoja hiihdossa saavat aniharvat. Sprintti voi olla ihan hyvä alku uralle, siitä voi saada menestystäkin nuorena, mutta varsinainen menestys tulee vasta monen kauden jälkeen.

Maailmancupiin on turha nimetä urheilijoita, jotka jäävät 5 minsaa kärjestä (pl. kotikisat), sinne pitäisi olla asiaa vain niillä, joilla taso riittää pisteille pääsyyn. Onpahan siinä sitten myös sopiva merkkipaalu nuorille, jotta tietävät mihin pitäisi päästä SM-kisoissakin. En usko, että häntäpään sijoista kamppailu motivoi ketään tekemään kovempaa työtä, pitäisi kilpailla kisoissa, jossa oma maksimisuoritus voi riittää ihan kärkisijojen tuntumaan.
 
Viimeksi muokattu:

DAF

Jäsen
Suosikkijoukkue
se kolmikirjaiminen. PISTI PALLON MAALIIN
Iivo Niskasen ja Krista Pärmäkosken alavire näkyi karusti tilipussissa – näin paljon suomalaiset saivat palkintorahaa maailmancupissa Iivo Niskasen ja Krista Pärmäkosken alavire näkyi karusti tilipussissa – näin paljon suomalaiset saivat palkintorahaa maailmancupissa

Ei ole tässä lajissa palkintorahat kovin suuret.

Tai paremminkin niitä ei jaeta kovin monelle. Bolshunovin ja Digginsin tili ovat ampumahiihdon kärjen luokkaa, mutta siinä jaetaan niillä ynnämuut-sijoillakin vielä rahaa.
 

IceWalker

Jäsen
Suosikkijoukkue
HJK, K-Kissat, PiTa
Ristijärven SM-kisojen lähtölistat ovat valmiina. Eveliina Piippo on ilmoittautunut 30 km vapaaseen, mutta Anita Korva ei ole ilmoittautunut 10 km perinteiselle. Korvan kohdalta voidaan kai todeta, että ei hyvältä näytä. Maajoukkueeseen tarvitaan suhteellisen tuoreita näyttöjä. Viimeiset näytöt ovat kahden vuoden takaa.

Voidaanko tässä siis olettaa, että Anita ilmestyy Jussi Ylimäen tapaan jossakin vaiheessa julkisuuteen huomattavan lihaksikkaana voimannostajana tai fitnesstähtenä? Hiihtouralle huipulle on niin jyrkkä nousu, että sen kapuaminen ei onnistu. Huomattavan surullista, kun muutenkin naismaajoukkue on todella ikääntynyt. Maajoukkueluotsin kannalta tilanne ei ole helpompi, millä perusteella ilman suorituksia oleva urheilija voisi säilyä maajoukkueessa? Tai ehkä Anita tähtää ampumahiihtoon, jonka maajoukkue on tuota kauniisti sanottuna öh... ei kovin kovatasoinen. Sopisi muutenkin Korvalle paremmin, kun ne ampumahommat nyt luontaisestikin kapiaiselle sopivat. Maali on tosin pienempi kilpailussa.

Tässä voisi pistää pystyyn Piippo/Korva veikkauksen. Ilmestyykö kumpikaan tai molemmat ensi kaudella kilpaladuille, tai toinen. Kumpi?

Aleksander Stålhberg on muuten ilmoittautunut sekä 15 km että 50 km. Jestas, tuosta pitäisi jakaa sisupuukko vanhaan junttityyliin kaverille.
 
Viimeksi muokattu:

Huono pakki

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa, Ketterä
Ristijärven SM-kisojen lähtölistat ovat valmiina. Eveliina Piippo on ilmoittautunut 30 km vapaaseen, mutta Anita Korva ei ole ilmoittautunut 10 km perinteiselle. Korvan kohdalta voidaan kai todeta, että ei hyvältä näytä. Maajoukkueeseen tarvitaan suhteellisen tuoreita näyttöjä. Viimeiset näytöt ovat kahden vuoden takaa.

Voidaanko tässä siis olettaa, että Anita ilmestyy Jussi Ylimäen tapaan jossakin vaiheessa julkisuuteen huomattavan lihaksikkaana voimannostajana tai fitnesstähtenä? Hiihtouralle huipulle on niin jyrkkä nousu, että sen kapuaminen ei onnistu. Huomattavan surullista, kun muutenkin naismaajoukkue on todella ikääntynyt. Maajoukkueluotsin kannalta tilanne ei ole helpompi, millä perusteella ilman suorituksia oleva urheilija voisi säilyä maajoukkueessa? Tai ehkä Anita tähtää ampumahiihtoon, jonka maajoukkue on tuota kauniisti sanottuna öh... ei kovin kovatasoinen. Sopisi muutenkin Korvalle paremmin, kun ne ampumahommat nyt luontaisestikin kapiaiselle sopivat. Maali on tosin pienempi kilpailussa.

Tässä voisi pistää pystyyn Piippo/Korva veikkauksen. Ilmestyykö kumpikaan tai molemmat ensi kaudella kilpaladuille, tai toinen. Kumpi?

Aleksander Stålhberg on muuten ilmoittautunut sekä 15 km että 50 km. Jestas, tuosta pitäisi jakaa sisupuukko vanhaan junttityyliin kaverille.

Katselin itsekin tuossa sunnuntain pitkien matkojen lähtölistoja. Aika paljon ovat miesten puolella osanottajamäärät pudonneet
huippuvuosista. Vaikka nyt hiihdetäänkin, näin etelästä katsottuna, pohjoisessa (melkein Oulun korkeudella), niin miesten viidellekympille on ilmoitettu "vain" 166 hiihtäjää. Huippuvuosina osanottajia saattoi olla joinain vuosina jopa 250.
Ja yleensä näiltä pitkiltä matkoilta jää pois myös, syystä tai toisesta, vähintään se 20-30 hiihtäjää. Naisten puolella vastavaa ilmiötä ei ole tapahtunut, vaan siellä on mukana vuodesta toiseen se n. 100 hiihtäjää 30 km:lla, mutta sielläkin jää starttaamatta iso joukko kilpailijoita.

Hienointa tässä on kuitenkin se, että tämä kilpailu hiihdetään väliaikalähdöllä. Muutaman kerran tuossa vuosituhannen vaihteen molemmin puolin (mm. täällä Joutsenossa 1998), hiihdettiin pitkät matkat yhteislähdöillä, mutta palattiin melko pikaisesti takaisin väliaikalähtöisiin kisoihin. Koska eihän se yhteislähtö oikein toiminut, kun mukana oli se n.200 hiihtäjää, vaikka tasoerot olivatkin isot.
 
Viimeksi muokattu:

TAM

Jäsen
Suosikkijoukkue
Edmonton Oilers
Ristijärven SM-kisojen lähtölistat ovat valmiina. Eveliina Piippo on ilmoittautunut 30 km vapaaseen, mutta Anita Korva ei ole ilmoittautunut 10 km perinteiselle. Korvan kohdalta voidaan kai todeta, että ei hyvältä näytä. Maajoukkueeseen tarvitaan suhteellisen tuoreita näyttöjä. Viimeiset näytöt ovat kahden vuoden takaa.
Eli onkohan Piippo nyt sitten toipunut odotettua nopeammin siitä leikkauksesta? Käsitin että kausi olisi ollut aikalailla paketissa. Mutta voihan olla että lähtee enemmänkin lenkkeilymielellä kisaan.
Tässä IS:n jutussa kuitenkin sanotaan että katseet harjoittelussa on käännetty kesään ja tavoitteena oli viimeistään toukokuussa päästä täysipainoisesti treenaamaan:
 

IceWalker

Jäsen
Suosikkijoukkue
HJK, K-Kissat, PiTa
Katselin itsekin tuossa sunnuntain pitkien matkojen lähtölistoja. Aika paljon ovat miesten puolella osanottajamäärät pudonneet
huippuvuosista. Vaikka nyt hiihdetäänkin, näin etelästä katsottuna, pohjoisessa (melkein Oulun korkeudella), niin miesten viidellekympille on ilmoitettu "vain" 166 hiihtäjää. Huippuvuosina osanottajia saattoi olla joinain vuosina jopa 250.
Ja yleensä näiltä pitkiltä matkoilta jää pois myös, syystä tai toisesta, vähintään se 20-30 hiihtäjää. Naisten puolella vastavaa ilmiötä ei ole tapahtunut, vaan siellä on mukana vuodesta toiseen se n. 100 hiihtäjää 30 km:lla, mutta sielläkin jää starttaamatta iso joukko kilpailijoita.

Hienointa tässä on kuitenkin se, että tämä kilpailu hiihdetään väliaikalähdöllä. Muutaman kerran tuossa vuosituhannen vaihteen molemmin puolin (mm. täällä Joutsenossa 1998), hiihdettiin pitkät matkat yhteislähdöillä, mutta palattiin melko pikaisesti takaisin väliaikalähtöisiin kisoihin. Koska eihän se yhteislähtö oikein toiminut, kun mukana oli se n.200 hiihtäjää, vaikka tasoerot olivatkin isot.
Mukana ovat maajoukkueryhmästä miehissä kaikki Lauri Vuorista lukuunottamatta. Hän kävi leikkauksessa äskettäin. Naisissa kaikki paitsi Korva. Niskasen tilanne toki tiedetään. Roponenkin käy pokkaamassa taas 30 km vapaan kullan. Sirkka Enhrooth on vieläkin mukana, puuttuisi, että Marja-Liisakin innostuisi vielä kisaamaan. Mäkäräistä vähän odottelinkin vapaalle.

50 km väliaikalähtö on todellisen hiihtofanin testi. Siitä vaan istumaan runsaat kolme tuntia tv:n ääressä, kun on ensin palautunut naisten 30 km. Väliaikalähtöjä saisi olla enemmän ja varsinkin 50 km saisi arvokisoissakin olla väliaikalähtönä, ainakin joka toinen kerta.

Eli onkohan Piippo nyt sitten toipunut odotettua nopeammin siitä leikkauksesta? Käsitin että kausi olisi ollut aikalailla paketissa. Mutta voihan olla että lähtee enemmänkin lenkkeilymielellä kisaan.
Tässä IS:n jutussa kuitenkin sanotaan että katseet harjoittelussa on käännetty kesään ja tavoitteena oli viimeistään toukokuussa päästä täysipainoisesti treenaamaan:
Näyttää kovin riutuneelta Piippo, onko treenannut liiankin kovaa? Joka tapauksessa, yksi kiinnostavampia nimiä kisoissa. Kunhan nyt viitsisi treenata ihan kotimaisen maajoukkuevalmentajan oppien mukaan. Tuskin jossain Valloissa halutaan panostaa johonkin suomalaiseen hiihtäjään, vaikka onkin siellä ollut Roposen valmennuksessa.
 
Viimeksi muokattu:

L. Paraske

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Suomi, Arttu Hyry, Hagaby Golf 2
Naisten 3x5km oli kyllä jännittävä kilpailu, vaikka pessimistisesti ajatellen sekin kertoi vain tylyä kieltään siitä kuinka ylivoimaisia Suomen kärkihiihtäjät (Krista) ovat suhteessa kansalliseen kärkeen.

Miesten viesti puolestaan oli kaikkea muuta kuin jännittävä ja tuonkin kisan voisi muuttaa vähintään 4x7,5km kisaksi tai vielä mieluummin 3x7,5km. Toki historia taitaa tässä olla nykyisen kisamuodon puolella koska tuo on kai about aina ollut 4x10km myös SM-kisoissa. Tämän päivän parasta antia olivat nuoret Ståhlbergin johdolla avausosuudella sekä Petteri Koiviston hyvä vauhti ankkuriosuudella. Toki Niskanen-Hakola parivaljakon meno oli komeaa, joskaan eihän normiolosuhteissa Hakolan pitäisi kestää Iivon kyydissä.
 

IceWalker

Jäsen
Suosikkijoukkue
HJK, K-Kissat, PiTa
SM-hiihtojen päättyessä on hyvä katsoa tulevaisuuteen. Maajoukkueiden valmennusryhmissä ei varmaan tapahdu juuri mitään, koska aitoa kilpailua A-maajoukkuepaikoista ei ole ja ns. B-maajoukkueeseen päästään vanhoilla meriiteillä ja odotusarvoilla, jos vanhat merkit pitävät paikkansa.

Naisten A-maajoukkueessa jatkavat siis tutut Pärmäkoski, Niskanen, Mononen ja Kyllönen, joka sementoi paikkansa tänä viikonloppuna noin symbolisesti. En väitä, että paikka olisi ollut uhattuna, koska kilpailu jne. Matintalo kuten Joensuukin, ovat "nuoria lupauksia" ja sitten on joitakin sprinttereitä. Varmaan Piippokin jatkaa ainakin A-maajoukkueen kanssa harjoittelua, vaikka vielä on toipilas. EDIT: Roponen liittyykin maajoukkueeseen. Mäkäräinen pääsisi heittämällä sisään, jos vaan vielä innostuisi. Mutta ei kun ei.

Mutta entäs ne varsinaiset nuoret? 10 km perinteisen voitti Pärmäkoski, joka edustaa tuollaista kymppisakkia maailman tasolla. Seuraavaksi ikäluokista 2000 alkaen ikäluokkansa parhaat kisan perusteella: 11) Vilma Ryytty 01 +2.40, 15) Jasmin Kähärä 00 +2,51, 35) Fanny Kukonlehto 03 +4,05, 40) Noora Kytölä 04 +4,20, 41) Peppi Lepistö 05 +4,22 ja 62) Iitu Vuorma 02 +5,27. Nuorten ero varsinaiseen maailman kärkeen (Johaug poislukien) on hirvittävän suuri eikä toivoa tämän eron umpeen kuromiseen ole.

Voidaan varmaan sanoa, että ainakaan ikäluokasta 02 ei tule ketään maajoukkueeseen. Muissa ikäluokissa 2,40 on aika iso ero kärkeen ja maajoukkuerunkoonkin eroa on runsaan minuutin verran parikymppisillä. Kukonlehto on aika kaukana kärjestä. Näyttäisi siltä, ettei mitään suuria lupauksia ole naisilla näköpiirissä. On nimittäin niin, jopa A-maajoukkuerinkiin se runsas minuutti on työn ja tuskan takana. Junioreilla tietysti kestävyysominaisuudet kehittyvät, mutta 03-04 kärkinimillä on iso harppaus tehtävänä, jotta päästäisiin edes siihen kahden minuutin eroon eli lähelle konkareiden tasoa. Täytyy nimittäin muistaa, että Pärmäkoski oli 18-vuotiaana ihan A-maajoukkuetasoa. Anni Lindroos hieman ilahdutti 30 km.

Miehissä valmennusryhmissä ei tapahdu suuria muutoksia. A-maajoukkue on tosiasiassa kvartetti Niskanen, Hyvärinen, Mäki ja Hakola. Muut ovat julmetun kaukana kv. kisoista. Toki sitten on sprinttereitä, jotka nyt käyvät kääntymässä erävaiheessa pääosin kaatumalla. Muilla distanssimatkojen miehillä ei ole mitään lupausta paremmasta, mutta onneksi sentään on tämä nelikko, ettei jonkun sprintterin tarvitse läkähtyä viestissä. Mäeltä vaaditaan toki kestävyyden kohentamista.

Nuorissa erot Niskaseen 15 km olivat seuraavat: 10) Aleksander Stålhberg 02 +2,27, 13) Petteri Koivisto 00 +2,47, 19) Niko Anttola 03 +3,14. 27) Emil Liekari 01 +3,57 ja 57) Jirka Oja 04 +5,27. Täytyy myös muistaa, että vertailukohta on kuitenkin maailman huippu, joten on ihan pakko olla positiivinen. Stålhberg on huippulupaus ja täyttää pian vasta 19. On täysin mahdollista, että kaveri on A-maajoukkueessa pari vuoden päästä. Koivistostakin voi tulla luotettava maajoukkuejyrä tyyliin Hyvärinen. Anttola on myös kova lupaus. Liekarin tie on tukkoisempi, koska on nimenomaan perinteisen taitaja. Nuorissa tietenkin tapahtuu suuriakin vaihteluita, mutta miehissä voidaan kuitenkin aidosti toivoa jotakin. Moilasen potentiaali toki on mainittava, hän lienee puhdas sprintteri ominaisuuksiltaan.

Lisätään tähän vielä se, että Emil Helander keskittyy jatkossa yleisurheiluun, mikä on hyvin viisas päätös. On parempi olla Suomen paras radalla kuin joku ynnä muut A-maajoukkueen liepeillä.
 
Viimeksi muokattu:

Huono pakki

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa, Ketterä
Kyllä tämä päivä osoitti taas, että pitkät matkat pitäisi jatkossa hiihtää ehdottomasti väliaikalähdöillä. Tapahtumia riitti koko kilpailun ajan, varsinkin miesten kisassa. Useiden minuuttien eroja hiihtäjien vauhdeissa vielä viimeisellä 15 kilometrillä. Liian kovaan alkuvauhtiin lähtenneet matka julmasti hyydytti, ja sen jälkeen käytiinkin kovaa tahtojen taistelua, että maaliin päästiin.

Missään vaiheessa ei itselle tullut kyllästymisen tunnetta niinkuin yhteislähtökisoissa aina tulee. Nyt pitää taas vuosi odottaa, että samaa herkkua on taas tarjolla.
 

Barnes

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tasuno Tasalakki
Kyllä tämä päivä osoitti taas, että pitkät matkat pitäisi jatkossa hiihtää ehdottomasti väliaikalähdöillä.
Ensi kaudella kai vedetään kaksikin pidempää matkaa noin. Kollen ja Köln - ainakin jos on Iltalehteä uskominen. Mistään muualta Kölnistä ei puhuta, mutta jo Kollenkin olisi hieno asia.
 

Huono pakki

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa, Ketterä
Ensi kaudella kai vedetään kaksikin pidempää matkaa noin. Kollen ja Köln - ainakin jos on Iltalehteä uskominen. Mistään muualta Kölnistä ei puhuta, mutta jo Kollenkin olisi hieno asia.

Jep, samaa uutista ollaan todennäköisesti luettu. Katsotaan nyt toteutuuko, mikään ei ole niin varmaa kuin epävarma. Toivottavasti todellakin tuo Kollen ainakin toteutuisi.
 

Steril

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kivikovat liiganousijat
Kyllä tämä päivä osoitti taas, että pitkät matkat pitäisi jatkossa hiihtää ehdottomasti väliaikalähdöillä. Tapahtumia riitti koko kilpailun ajan, varsinkin miesten kisassa. Useiden minuuttien eroja hiihtäjien vauhdeissa vielä viimeisellä 15 kilometrillä. Liian kovaan alkuvauhtiin lähtenneet matka julmasti hyydytti, ja sen jälkeen käytiinkin kovaa tahtojen taistelua, että maaliin päästiin.

Missään vaiheessa ei itselle tullut kyllästymisen tunnetta niinkuin yhteislähtökisoissa aina tulee. Nyt pitää taas vuosi odottaa, että samaa herkkua on taas tarjolla.
Kyllä, ihan eri maailmasta kuin ne iänikuiset laturetket ja kyttäykset loppukirin varalle. Paitsi Iivon kultahiihto olympiakisoissa oli poikkeus, se oli jännittävä kisa.
 

Huono pakki

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa, Ketterä
Kyllä, ihan eri maailmasta kuin ne iänikuiset laturetket ja kyttäykset loppukirin varalle. Paitsi Iivon kultahiihto olympiakisoissa oli poikkeus, se oli jännittävä kisa.

Onhan miesten puolellakin nyt jo muutaman kerran ollut ihan hyvää yritystä ratkaista kisa jo ennen stadionille tuloa, mutta jotenkin olen niin vanhanaikainen tässä asiassa, että viisikymppinen ei ole viisikymppinen kuin väliaikalähdöllä ja mahdollisimman rankalla ladulla. Raskaat olosuhteet, jos tulevat, niin ovat vain pelkkää plussaa.
 
Viimeksi muokattu:

koukku

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Harmitti kyllä Joel Ikosen puolesta, kun katkesi lopussa ja Kankaanpään vääräleuka nousi ohi pronssille. Olisi varmasti mitali merkinnyt pikkuisen enemmän Ikoselle (vieläpä ensimmäinen henkilökohtainen) kuin moninkertaiselle SM-kultamitalistille. Mutta ei tuolla tietenkään mitään sympatiamitaleita jaeta ja toisaalta Hakola näytti taas sen, millä tavalla tiukat paikat käännetään omaksi eduksi.
 

Hagi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko
Paitsi Iivon kultahiihto olympiakisoissa oli poikkeus, se oli jännittävä kisa.

Tuokin ratkesi taktiikkaan, kun Iivo haki varikolta luistavan sukset viime hetken päätöksellä. Bolsu ei tuolloin jostain syystä mennyt varikolle ja menetti mahdollisuudet. Toki nykyään tuo taktiikka ja kalusto on merkittävä osa kisaa, tuolloin Iivolla osui täysosuma.
 

Sambody

Jäsen
Oli about niin raskas keli kuin voi vain olla, mutta kyllä tänäänkin näkyi se vaatii miehiltä sen 50km että hiihdosta tulee oikeaa kestävyysurheilua. Tuollainen 15km miehille on käsittääkseni lähinnä anaerobisella kynnyksellä laktaattia vastaan painimista. Parin tunnin rypistyksissä aletaan jo kyselemään kuka myös jaksaa. Varsinkin kelloa vastaan lykkiessä, kun joutuu töitä paiskimaan koko matkan eikä olla osaa kilpailua laturetkilenkillä.

Ehkä tuo vähän Teemu Pasasen keissiä siitä kestävyysominaisuus vajeesta pönkitti tämä viikonloppu. Viestissä näki miten Hakola tiukoilla oli, mutta happoa sieti Niskasen kyydissä koko 10km vaikka vauhtia piti Niskanenkin sen mitä oli kropasta kevätlumille antaa. Vaikea sanoa oliko kalusto vertailukelpoista, mutta tänään ei kukaan missään vaiheessa lähelläkään Iivon vauhtia vaikka Hyväriselle, Hakolalle ja kumppaneille kaikille oli tarjolla peesi tuosta kultajunasta Iivon heikommalla hiihtotyylillä.

Toinen asia sitten kuinka paljon mitäkin osa-aluetta olisi syytä painottaa, koska tuskin ihan heti on maastohiihdon maailmancupin ja arvokisojen matkat pidentymässä tai yhteislähdöt vähentymässä. Tästä syystä ei varmaan ne vauhtiominaisuudet yms ole jatkossakaan yhtään vähemmän merkittävässä roolissa pääosan aikaa.
 

Tupu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, JHT
Hieno kisa oli miesten viiskymppiä! Oikeastaan ainut asia, mikä himmentää tällaisen hiihdon loistoa on se, että kalustolla tehdään tällaisella kelillä ihan järkyttäviä eroja. Hakola mm. sanoi, että kun Iivo ohitti, niin ei ollut mitään saumoja pysyä alamäkipätkällä perässä, kun Iivolla oli niin tautinen kapula. Toiseksi esimerkiksi voi ottaa vaikka Kari Variksen suorituksen: lauantaina hävisi omilla suksillaan viestissä osuuden nopeimmalle, eli Markus Vuorelalle, kympillä yli kaksi minuuttia, mutta eiliseksi oli saanut lainaan Perttu Hyvärisen sukset, joilla sitten pesi samaisen Vuorelan yli kuudella minuutilla! Uskallan väittää, että jos Iivo olisi hiihtänyt eilen samoilla suksilla, joilla Varis hiihti lauantaina, niin olisi joutunut tosissaan kamppailemaan kisan voittaakseen. Veikkaan, että minuutin per 10km olisi hävinnyt pelkästään suksella. Moni vähemmän hiihtävä katsoja ei ymmärrä kuinka suuressa roolissa kalusto hiihdossa varsinkin hitailla keleillä on. Sääliksi käy jotain tavallista kansallisen tason hiihtäjää, jolta ei vaan suksipakastaan löydy kilpailukykyistä kalustoa.
 

Hagi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko
Sääliksi käy jotain tavallista kansallisen tason hiihtäjää, jolta ei vaan suksipakastaan löydy kilpailukykyistä kalustoa.

Sanoihan suomen päävalmentaja MM-kisoissa, että Suomi sai kalustosta miesten parisprintissä useamman sekunnin edun heikompiin suksiin per kierros. Eli kyllä tuo ero merkittävä on myös kansainvälisissä kisoissa.

Vegard Ulvanghan sanoi, että MM-kisoja pitäisi hiihtää aiemmin talvella, jotta olosuhteet eivät olisi niin haastavat huollolle. Nythän kalustoerot vain lisäävät eroja ja esim. USA ei naisten puolella saanut kilpailukykyistä kalustoa alle koko kisojen aikana.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös