Maastohiihtokausi 2020–2021

  • 66 815
  • 429

TAM

Jäsen
Suosikkijoukkue
Edmonton Oilers
Aika jännä toisaalta ettei noita sekaviestejä tai sekaparisprinttejä ole vielä maastohiihdossa ollut. Kuitenkin tosiaan esimerkiksi ampumahiihdossa niitä on hiihdetty jo vuosia (2014 Sothsissa ensimmäinen sekaviesti ja 2015 maailmancupissa ensimmäinen sekapariviesti). Ja mäkihypyssäkin ovat tulleet nopeasti ohjelmaan. Mutta ehkä maastohiihtopuolella ei olla ihan niin ketteriä kokeilemaan uusia kilpailumuotoja.
Ja lopputulos toki todennäköisesti sama kuin nykyään eli Norja voittaa.

En oikein usko että perinteisen poistaminen auttaisi tuossa voimasuhteiden tasoittumisessa. Mutta kyllähän tuossa on ihan aiheellinen pointti eli jotainhan olisi hyvä tehdä tuolle Norjan dominoinnille. Ei tietenkään ole heidän vikansa että ovat niin hyviä mutta viehän se mielenkiintoa ja samalla katsojia lajilta. Maastohiihto tarvitsisi kipeästi jonkinlaista nostetta erityisesti Keski-Euroopassa eli ihan hyvä että heitellään edes jotain kehitysideoita.

Ja onhan tästä perinteisen poistumisesta ennenkin puhuttu. Esimerkiksi tässä jutussa vuodelta 2018:

Itse ajattelen siten, että kun tällaista aletaan väläyttelemään niin ennemmin ja myöhemmin se todennäköisesti myös toteutuu.
 

L. Paraske

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Suomi, Arttu Hyry, Hagaby Golf 2
Kysymys vielä tyhmältä viisaimmille. Kun Ski Classics-sarjassa saa siis hiihtää pelkkää tasatyöntöä koko matkan, niin mikä järki tuossa on? Jos lykit esim. sen 100 km tasuria, niin sehän kuormittaa ylävartaloa ihan turkasen paljon, miten hyvin noilla kestää paikat tuollaista rääkkiä ja miksi yleensäkään ovat alkaneet tuohon? Eikö tietynlainen tasapaino kehonosien kuormituksen välillä ole juuri se hiihdon hienous... Tuossa tasurikiihkossa katoaa ainakin omasta mielestä kokonaan se ydinajatus.

No kieltämättä samaa olen miettinyt. Erityisesti mietin sitä pari viikkoa sitten, kun itse kävin lykkimässä tasuria työmatkalla Keski-Suomessa järven jäällä 15 kilsaa, koska sinne ei ollut vapaan uraa tehty ja mukana olivat ainoastaan vaparin kamat. Ihan kivaa sekin oli ja hyvää vaihtelua varmasti, mutta ei siitä kyllä siltikään sellaista normaalin hiihdon iloa saanut ja rasitusta koko kropalle.

Tuolla Ski Classicsissa mennään enimmäkseen pertsaa varmaankin siksi, että vapaata varten tarvittaisiin selvästi leveämmät urat eikä se ole lähellekään joka paikassa mahdollista. Tietysti jossain Vasa-hiihdossa myös jo perinteet velvoittavat pertsaan. Pelkäksi tasatyönnöksi huippujen osalta se on mennyt siksi, että se vaan on noilla pitkillä ja melko tasaisilla reiteillä ylivoimaisesti nopein tapa edetä latu-uraa pitkin. Viimeksi toissa viikonloppuna Jens Burman yritti pärjätä pitovoiteilla, mutta ei pystynyt aivan kärjen vauhtiin (toki sauvarikkokin asiaan oli vaikuttamassa). Tuota tasatyöntöä ei nyt sitten Ski Classicsin puolella ole lähdetty millään keinotekoisilla säännöillä rajoittamaan, kuten FIS:in puolella on helpoimmilla radoilla tehty, joten siksi se nyt on tuota monotonista hakkaamista se kisaaminen. En kyllä tiedä mitä mieltä nuo urheilijat itse ovat tuosta, että haluttaisiinko siellä hiihtää mieluummin oikeaa perinteistä. Olisi kyllä ihan mielenkiintoista tietää, milloin esim. Vasa-hiihdossa kärki jätti pitovoiteet pois.
 

L. Paraske

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Suomi, Arttu Hyry, Hagaby Golf 2
Aika jännä toisaalta ettei noita sekaviestejä tai sekaparisprinttejä ole vielä maastohiihdossa ollut. Kuitenkin tosiaan esimerkiksi ampumahiihdossa niitä on hiihdetty jo vuosia (2014 Sothsissa ensimmäinen sekaviesti ja 2015 maailmancupissa ensimmäinen sekapariviesti). Ja mäkihypyssäkin ovat tulleet nopeasti ohjelmaan. Mutta ehkä maastohiihtopuolella ei olla ihan niin ketteriä kokeilemaan uusia kilpailumuotoja.
Ja lopputulos toki todennäköisesti sama kuin nykyään eli Norja voittaa.

Kyllähän näitä on maastohiihdon puolellakin kokeiltu ainakin Rukalla vuosituhannen alussa. Löytyi vanha uutinenkin:


Jos tämä jäi viimeiseksi kerraksi, niin kai FIS:ssä todettiin aikanaan, että Suomi on liian ylivoimainen tässä lajissa.

Itse asiassa viime vuonna maailmancupin piti päättyä sekaviestiin Canmoressa, mutta korona vesitti tuon homman.
 
Viimeksi muokattu:

TAM

Jäsen
Suosikkijoukkue
Edmonton Oilers
Kysymys vielä tyhmältä viisaimmille. Kun Ski Classics-sarjassa saa siis hiihtää pelkkää tasatyöntöä koko matkan, niin mikä järki tuossa on? Jos lykit esim. sen 100 km tasuria, niin sehän kuormittaa ylävartaloa ihan turkasen paljon, miten hyvin noilla kestää paikat tuollaista rääkkiä ja miksi yleensäkään ovat alkaneet tuohon? Eikö tietynlainen tasapaino kehonosien kuormituksen välillä ole juuri se hiihdon hienous... Tuossa tasurikiihkossa katoaa ainakin omasta mielestä kokonaan se ydinajatus.
Tässä esimerkiksi vanha, vuodelta 2015 oleva, Toni Roposen haastattelu: Toni Roposen mukaan tasatyöntö hiihtourheilussa on vielä lapsenkengissä - Kestävyysurheilu.fi

Tuolloin ainakin näki että vauhti on niin kova noissa Ski Classic kisoissa että kannattaa vetää tasatyönnöllä.

Tietenkin riippuu latuprofiilista mutta eikös noissa pitkissä kisoissa ole ehkä muutamaa poikkeusta lukuunottamatta aika loivapiirteiset radat. Ja kyllähän pari viikkoa sitten Jens Burmanilla oli pitovoiteet pohjissa siinä jossain osakilpailussa. Voitti aika paljon nousuosuuksilla ja hävisi aika paljon laskuissa. Sitten tuli kai joku sauvarikko ja hänen kisansa meni siinä pilalle eli ei tiedä olisiko riittänyt miten korkealle. Joku varmaan osaa tarkemmin kertoa että miten paljon on mukana pitovoiteiden kanssa hiihtäjiä ja miten hyvin pärjäävät.

EDIT: Ja edellä @L. Paraske jo tästä samasta kirjoittikin.
 

Beltran

Jäsen
Suosikkijoukkue
aleksander stubb
Aikalailla samaa mieltä tästä, joskin mm-kisoihin kuusi hiihtolajia on liikaa, koska ohjelmaan ei ilman kisojen pidentämistä yksinkertaisesti mahdu vielä yhtä lisälajia ainakin jos trendi jatkuu lajissa samanlaisena eli että "kaikki" hiihtävät kaikki lajit. Olympialaisissa, jossa ohjelma on väljempi, tuo kyllä vielä menisi.
Aika erikoista vaatia hiihtoon lisää matkoja ja kilpailutapoja kun lyhyimmän ja pisimmän kilpailun voi voittaa sama henkilö. Yleisurheilussa ei ole mahdollista että sama voittaisi 100 metriä ja 10000 metrin juoksun (tai maratonin) ja siinä useampi matka on perusteltua.
Kovasti kaipaan aikaa jolloin miehillä oli 15km, 30km ja 50km vaikka toki silloinkin samat henkilöt pärjäsivät kaikilla matkoilla. Ja lisäksi oli viesti, kaikki mentiin pertsalla. Näihin aikoihin ei ole paluuta.
 

Sambody

Jäsen
Tietenkin riippuu latuprofiilista mutta eikös noissa pitkissä kisoissa ole ehkä muutamaa poikkeusta lukuunottamatta aika loivapiirteiset radat. Ja kyllähän pari viikkoa sitten Jens Burmanilla oli pitovoiteet pohjissa siinä jossain osakilpailussa. Voitti aika paljon nousuosuuksilla ja hävisi aika paljon laskuissa. Sitten tuli kai joku sauvarikko ja hänen kisansa meni siinä pilalle eli ei tiedä olisiko riittänyt miten korkealle. Joku varmaan osaa tarkemmin kertoa että miten paljon on mukana pitovoiteiden kanssa hiihtäjiä ja miten hyvin pärjäävät.
Joo ei mies eikä oikeastaan enää naishuipuillakaan mitään järkeä ottaa pitoja pohjiin Ski Classiceissa. Liian paljon annetaan tasoitusta pääosan matkaa. Burmankin muistakseni otti pidot pohjiin lähinnä, koska latu oli tuohon sarjaan rankka, vuorotahti on kaverin vahvuus ja ei halunnut riskeerata selkäänsä jonka kanssa ollut ajoittain vaikeuksissa. Tuossa kilpailussa oikeastaan ensimmäisen kerran kun laskettiin sen vaaran päältä alas näki jo ettei Burmanilla taida olla mitään palaa sinä päivänä. Takaa laskivat useita kymmeniä sekuntteja kiinni pelkässä laskussa ja sen jälkeenkin oli vielä pitkä pätkä tasaista ennen maalia, joten hänen olisi pitänyt saada vedettyä minuutti tolkulla eroa nousussa voittaakseen. Mutta toihin tuo eloa siihen kilpailuun.

Vähän typeräähän se on mielestäni tasuria lykkiä 90km, mutta ilmeisesti perinteet ja ladun leveys anna myöten noita kisoja vapaalla hiihtää.
 
(1)
  • Tykkää
Reactions: TAM

Qotscha

Jäsen
Itse olen (ihan penkkiurheilijan näkökulmasta) osittain samoilla linjoilla sekä Dalenin, Dæhlien että ruotsalaisnaisten kanssa. Ratkaisuksi esitän, että lopetetaan hiihtotapojen vuorottelu arvokisoista toiseen ja muokataan (miesten) arvokisaohjelma seuraavanlaiseksi:
  • sprintti vapaalla
  • 15 km vapaalla väliaikalähtönä
  • 30 km perinteisellä väliaikalähtönä
  • 100 km vapaalla yhteislähtönä
  • parisprintti vapaalla
  • viesti 3 x 10 km (yksi perinteisen ja kaksi vapaan osuutta)
Naisilla kilpailumatkat voisivat olla samat kuin miehillä tai ampumahiihdon tyyliin parisenkymmentä prosenttia miesten matkoja lyhyempiä (esim. 12, 25, 80).

Painotus matkoissa olisi siis selvästi vapaalla, mutta myös perinteisen taitajille olisi oma matkansa ja yksi viestiosuus tarjolla. Kolmiosuuksinen viesti toivottavasti mahdollistaisi useampien maiden nousun kärkikamppailuun. Dalenin esityksen mukaisesti viisikymppinen korvattaisiin paremmin kestävyysominaisuuksia mittaavalla sadan kilometrin matkalla. Kaiken kaikkiaan ideaalitilanne henkilökohtaisten matkojen osalta olisi mielestäni sellainen, että matkat olisivat keskenään niin erilaisia, että saman urheilijan menestyminen useammalla matkalla olisi enemmän poikkeus kuin sääntö.

Viestien osalta mietin myös muunkinlaisia vaihtoehtoja. Esimerkiksi miesten ja naisten kolmiosuuksiset viestit voisi hiihtää kokonaan vapaalla ja korvata parisprintti neliosuuksisella sekaviestillä, jossa hiihdettäisiin molemmilla hiihtotavoilla. Tai sitten voitaisiin kunnioittaa perinteitä pitämällä miesten ja naisten viesti nykyisessä muodossaan, ja korvata parisprintti joko kaksi- tai neliosuuksisella vapaan sekaviestillä.

Perinteisen sprintin suhteen mietin sellaista, että sen voisi joko lopettaa kokonaan tai sille voisi järjestää lentomäen tyyliin omat maailmanmestaruuskisansa, jotka pyrittäisiin viemään hiihtostadionien sijaan suurkaupunkeihin. Lauantaina kilpailtaisiin henkilökohtaiset sprintit ja sunnuntaina parisprintit.

E: Korjattu kieliasua.
 

Barnes

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tasuno Tasalakki
Mielestäni arvokisojen ohjelmaa paljon suurempi ongelma on maailmancup. Erityisesti perinteisen normaalimatkoille erikoistuneille kisoja on vähän, kun sprintti pitää tunkea jokaiseen kisaviikonloppuun ja seuraavana päivänä vedetään se 10/15km vapaalla. Siirtyisinkin itse kolmipäiväisiin viikonloppuihin, joissa olisi distanssikisat molemmilla tyyleillä ja välissä sprintti. Näin saataisiin enemmän varianssia tuloksiin.

Skiathlonin ja viestin kohdalla hiihtojärjestyksen tulisi vaihdella, on typerää kuinka molemmat painottavat niin räikeästi vapaata. Ottaisin kiinni ruotsalaisnaisten esityksiin ja muuttaisin sekä miesten että naisten viestit 4x7,5km. Sekaviesteille en näe tarvetta.

Sinänsä Keski-Euroopan mukaan saaminen ei ole ainoastaan hiihdon ongelma, johan se siellä ihaillussa ampumahiihdossa on romahtanut täysin. Sitä ei kyllä uskalla ajatella, mitä IBU saa päähänsä tilanteen korjaamiseksi... Norjaa vastaan alkaa olla aika hankala kilpailla - oli laji sitten mäkihyppy, yhdistetty tai murtomaahiihto - koska maan hiihtokulttuuri on painottunut juuri suksille ja varsinkin maastohiihtäjät ovat aivan Jumalan asemassa. Pienissä lajeissa suuri etu.
 

TAM

Jäsen
Suosikkijoukkue
Edmonton Oilers

Fordél

Jäsen
Naisilla kilpailumatkat voisivat olla samat kuin miehillä tai ampumahiihdon tyyliin parisenkymmentä prosenttia miesten matkoja lyhyempiä (esim. 12, 25, 80).

Miksi voisi olla lyhyemmät?

Itse lopettaisin hiihdossa perinteisen ainakin arvokisoissa, aivan kuten uinnissa kaikki muut uintityylit arvokisoissa paitsi vapaauinnin (uinnissa lopettaisin myös lyhyenradan kisat). Lisäksi tekisin sprintistä aidon sprintin eli matkaa paljon lyhyemmäksi ja vähemmän erävaiheita. Parisprinttiviestin lopettaisin myös. Näiden uudistusten lisäksi miehille ja naisille täysin samat matkat.

Hiihdon arvokisoissa voisi olla miehillä ja naisilla vain seuraavat matkat:

-vapaan sprintti (selvästi nykyistä lyhyempänä)
-vapaan 15 km (väliaikalähtö)
-vapaan 50 km (väliaikalähtö)
-vapaan sekaviesti 4 x 10 km

Harvinaisen simppeliä.
 

Qotscha

Jäsen
Miksi voisi olla lyhyemmät?
Pääsia, että olisivat nykyistä pidempiä. Mutta mietin asiaa siltä kannalta, että maailmasta löytyy sekä urheilumuotoja, joissa miehillä ja naisilla on samat kilpailumatkat kuten uinti tai yleisurheilu (pl. pika-aidat ja tavallaan myös pitkät aidat ja esteet), että sellaisia, joissa näin ei ainakaan kaikilta osin ole. Ampumahiihdon lisäksi jälkimmäiseen ryhmään lukeutuvat mm. pyöräilyn eri muodot ja pikaluistelu pitkien matkojen osalta.

Peruskysymys kai on, että olisiko tarkoituksenmukaisinta ja tasa-arvoisinta, että naisten kilpailumatkat olisivat pituudeltaan samat kuin miehillä ja kestoltaan pidemmät (elleivät naiset sitten hiihtäisi merkittävästi helpompaa reittiä) vai pitäisikö naisten (keskimäärin) hitaamman hiihtovauhdin vuoksi matkojen olla pituudeltaan kuitenkin jonkin verran - ei puolet - lyhyempiä. (Ja jos asiaa laajemmin ajatellaan ja lähdetään siitä, että tasa-arvon vuoksi miesten ja naisten kilpailumatkojen pitäisi olla kaikissa urheilumuodoissa aina samat, herää myös esim. sellainen kysymys, pitäisikö naisten alkaa työntää miesten kuulaa tai toisinpäin).
 

Fordél

Jäsen
Pääsia, että olisivat nykyistä pidempiä. Mutta mietin asiaa siltä kannalta, että maailmasta löytyy sekä urheilumuotoja, joissa miehillä ja naisilla on samat kilpailumatkat kuten uinti tai yleisurheilu (pl. pika-aidat ja tavallaan myös pitkät aidat ja esteet), että sellaisia, joissa näin ei ainakaan kaikilta osin ole. Ampumahiihdon lisäksi jälkimmäiseen ryhmään lukeutuvat mm. pyöräilyn eri muodot ja pikaluistelu pitkien matkojen osalta.

Peruskysymys kai on, että olisiko tarkoituksenmukaisinta ja tasa-arvoisinta, että naisten kilpailumatkat olisivat pituudeltaan samat kuin miehillä ja kestoltaan pidemmät (elleivät naiset sitten hiihtäisi merkittävästi helpompaa reittiä) vai pitäisikö naisten (keskimäärin) hitaamman hiihtovauhdin vuoksi matkojen olla pituudeltaan kuitenkin jonkin verran - ei puolet - lyhyempiä. (Ja jos asiaa laajemmin ajatellaan ja lähdetään siitä, että tasa-arvon vuoksi miesten ja naisten kilpailumatkojen pitäisi olla kaikissa urheilumuodoissa aina samat, herää myös esim. sellainen kysymys, pitäisikö naisten alkaa työntää miesten kuulaa tai toisinpäin).

Tasa-arvoista on, että hiihdossa matkat ja myös esim. palkintorahat ovat samat miehillä ja naisilla. Se, että naisilla menee matkoihin pidempi aika, ei ole mikään ongelma, aivan kuten ei ole yleisurheilunkaan puolella.

Mitä tulee kuulan painoon niin siinä on kyse fysiologisesta erosta, mikä on ihan ok. Naiset kuitenkin jaksavat työntää ihan samalla tavalla kuusi kisatyöntöä, aivan kuin he jaksavat hyvin hiihtää samat matkat kuin miehet.
 

IceWalker

Jäsen
Suosikkijoukkue
HJK, K-Kissat, PiTa
Virallinen hiihtokausi ohitse, vuorossa enää kolmostason kansallisia kilpailuja. Maajoukkueryhmät julkistetaan pian, niissä ei varmaan kovin suuria erikoisuuksia ole.

Naisissa Mononen kaiketi pohtii jatkamistaan, Piippo pysyy maajoukkueryhmässä, mutta ei tietenkään nouse A:n. Yhdeksän tämän päivän parasta ovat varmaan mukana maajoukkueryhmässä. Kiinnostavaa on, löytyykö Korvalle vielä paikka vaikka nuorten U23-ryhmään, vaikka näyttöjä ei tältä kaudelta ole lainkaan.

Miehissä Koivisto hiihti itsensä komeasti maajoukkueryhmään (ei toki pelkästään tämän kisan perusteella), kaverista tulee Heikkinen mieleen. A:n ei vielä nouse. Samaan tapaan Suomen cupissa maajoukkueryhmä myös top 10. Ehdotus, jonka mukaan muodostetaan B-maajoukkue uudelleen, on hyvinkin perusteltu. Miehissä distanssin maailmancupiin ei tällä kaudella oikein neljää enempää kannattanut nimetä, mutta hyvä olisi, jos saataisiin Markus Vuorelasta se viides luottomies.

Lepistö on järkyttävän kaukana kärjestä, 45. Ei jatkoon. Maajoukkuehiihtäjän pitää voittaa keskitason kansalliset viimeisessäkin kisassa.
 
Viimeksi muokattu:

Tive

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS

Oho. Tuli kyllä ihan puskista itselle.

Mikäs homma tämän taustalla mahtaa olla? Eikös Suomen huolto onnistunut aika hyvin kevään MM-kisoissa (pl. ehkä Iivon 50km hiihto) ja Norrgårdilla oli käsittääkseni ihan avainrooli?

IS kirjoitti:
Ilta-Sanomien saamien tietojen mukaan osa kokeneimmista huoltomiehistä koki kuitenkin Norrgårdin tyylin johtaa jossain määrin autoritääriseksi. Suurin osa hiihtomaajoukkueen jäsenistä koki kuitenkin Norrgårdin helposti lähestyttäväksi henkilöksi.

Mitään asiasta tietämättä, sanoisin että nyt kyllä väärä mies joutui lähtemään. Jos pari mikki hiirtä ei kestänyt Martinia pomona niin eikö niitä ois voinu pistää kiertoon? Jotenki tuntuu että että tuo hiihtomaajoukkueen taustalla häärivä porukka on aika sisäänpäin lämpenevää missä ei mitään uudistumista oteta hyvällä...
 

benicio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko

Oho. Tuli kyllä ihan puskista itselle.
Asiasta en mitään tiedä, mutta yllättävä homma, koska minusta vaikutti järkimieheltä kaikin puolin ja MM-kisat meni kuitenkin posin puolelle. Toki vakavasti miinukselle meni se päätapahtuma eli miesten 50km (tai oikeastaan yksi suksipari) ja jutussa mainittiin myös yksi tyytymätön kokenut huoltomies, jolla siis ilmeisesti sanavaltaa ainakin välillisesti. Tämä ajatuskulku nyt tulee miettimättä mieleen. Meninpä nyt spekuloimaan vaikken tosiaan mitään tiedä.
 

Hagi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko
Kommentti: Annettiinko mukavalle miehelle liian isot saappaat? Mielipidevaikuttajat sinetöivät huoltopäällikön kohtalon kulisseissa Kommentti: Annettiinko mukavalle miehelle liian isot saappaat? Mielipidevaikuttajat sinetöivät huoltopäällikön kohtalon kulisseissa

Tuossa sisäpiirin tietoa. Mielenkiintoinen kohta on myös tämä:

Suomen huoltotiimi sai Oberstdorfin MM-kisoissa sisäpiiriläisten mukaan jopa ratkaisevaa apua maastohiihdon entisen huoltopäällikön Pekka Kempin fluoriluistovoiteisiin liittyneistä oivalluksista. Erään hiihtäjän mukaan Kempin osuus varsinkin MM-kisojen alkuosan kilpailuedusta oli jopa ratkaisevaa luokkaa.

On tuo hiihto nykyään melkoista välineurheilua, kuten Hakola sanoi, niin huoltorekassa tehdään tärkeimmät ratkaisut. Nythän koronan vuoksi on huoli, että voiteluryhmää ei saada reilusti etukäteen paikan päälle tutustumaan Olympialatuihin ja lumeen.
 

Kental

Jäsen
Suosikkijoukkue
Bruins
Kommentti: Annettiinko mukavalle miehelle liian isot saappaat? Mielipidevaikuttajat sinetöivät huoltopäällikön kohtalon kulisseissa Kommentti: Annettiinko mukavalle miehelle liian isot saappaat? Mielipidevaikuttajat sinetöivät huoltopäällikön kohtalon kulisseissa

Ei kykene toimintaa näkemättä sanomaan, kumpi on totuus: pestattiinko rivimies häärimään päällikön pallille, vai onko mainitulle senioriosastolle ollut vain liikaa, että kloppi tulee kertomaan, kuinka huippumaajoukkueissa toimitaan, eikä enää kelpaakaan se, että tehdään tietyllä tavalla koska "näin täällä on aina ennenkin tehty". Jälki oli joka tapauksessa parempaa kuin aikoihin.

Mutta se, mikä tuossa artikkelissa itselläni varsinaisesti särähtää on tämä pätkä:

Ismolle sanottiin, että Martinin pitäisi ensin marinoitua muutama vuosi ihan huoltomiehenä, kertoo rekrytointiprosessin läheltä nähnyt henkilö.

Ilmeisesti siis huoltotiimistä tullutta näkemystä tämä. Ja anteeksi nyt vain, mutta liki harhaiselta tuntuu tuo kannanotto kun tarkastelee eri toimijoiden resursseja ja olosuhteita. Jos Norrgård haluaa tehdä tuota hommaa työkseen, niin aikamoinen patrioottihenki pitäisi löytyä, että etsii MUUTAMAKSI VUODEKSI siviilityöpaikan ja huoltaa sitten oman työn ohessa keskimäärin aika paskojen hiihtäjien suksia, kun status riittää siihen vaihtoehtoon, että voi Pohjanlahden yli hyppäämällä kävellä sisään kärkimaajoukkueeseen tekemään samaa hommaa maailman huipuille päätoimenaan.
 

TAM

Jäsen
Suosikkijoukkue
Edmonton Oilers

Norrgård ainakin löysi pikaisesti töitä. Ikävä kyllä itsellä on vähän sellainen fiilis että Suomen joukkue menetti tässä aika kovan ammattimiehen. Ehkä tuo päällikön paikka oli sitten liikaa, mutta silti vähän tulee sellainen tunne että oli liian modernit ajatukset Suomen huoltokoppiin. Tai toi liikaa uusia ideoita.

Mutta tämähän on toki tosi hieno homma Norrgårdille, koska vaikuttaa siltä että tuo Ruotsin joukkueen paikka on kuitenkin mieluinen ja palaa sinne oikein tyytyväisenä.
 

L. Paraske

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Suomi, Arttu Hyry, Hagaby Golf 2
Laura Mononen lopettaa uransa

Kiitokset Lauralle varsin hienosta urasta. Kyseessä ei ollut mikään junnutähti, vaan hiihtäjä joka kovalla työllä nousi maajoukkuetasolle vasta kypsemmällä iällä. Hiihtäjä oli ensimmäistä kertaa aikuisten arvokisoissa 30-vuotiaana, ja ehti parhaana saavutuksenaan saavuttaa mm-pronssia viestistä v. 2017. Maailmancupissa paras henkilökohtainen sijoitus oli 5. Holmenkollenin kolmeltakympiltä.

Laura on fiksu urheilija, ja on ehtinyt urheilun lomassa valmistua filosofian maisteriksi biokemia pääaineenaan, joten elämälle urheilu-uran jälkeen on ihan hyvät näkymät. Tykkäsin Laurasta itse urheilijana ja esim. hänen haastattelujaan oli ihan miellyttävä aina kuunnella, oli kisa mennyt paremmin tai huonommin.
 

Barnes

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tasuno Tasalakki
Isoja kysymyksiä alkaa olla suomalaisen maastohiihdon yllä. Monosen (jolle kunnia hyvästä urasta) lopettaminen pohjustaa naisten lopettamisaaltoa ja nyt kun laji käytännössä katoaa TV:stä, sponsorointi ja yleinen kiinnostus laskevat. Maikkarin hiihto vielä kesti, kun maajoukkueen kokonaispanos oli vahva ja Yleltä kuitenkin tuli "edes" Suomen Cupia. Nyt kumpaakaan skenaariota ei valitettavasti ole näkyvissä.

Toivottavasti ei tapahdu mäkihyppyjä.
 

DAF

Jäsen
Suosikkijoukkue
se kolmikirjaiminen. PISTI PALLON MAALIIN
Isoja kysymyksiä alkaa olla suomalaisen maastohiihdon yllä. Monosen (jolle kunnia hyvästä urasta) lopettaminen pohjustaa naisten lopettamisaaltoa ja nyt kun laji käytännössä katoaa TV:stä, sponsorointi ja yleinen kiinnostus laskevat. Maikkarin hiihto vielä kesti, kun maajoukkueen kokonaispanos oli vahva ja Yleltä kuitenkin tuli "edes" Suomen Cupia. Nyt kumpaakaan skenaariota ei valitettavasti ole näkyvissä.

Toivottavasti ei tapahdu mäkihyppyjä.

Taitaa harrastajapohjassa kuitenkin olla kilpapuolellakin useampi nolla perässä. Mäkihypystähän hävisi harrastajapohja jo paljon ennen kuin se hävisi vapailta kanavilta. Suomessa lienee nykyään suunnilleen sama määrä mäkiä kuin aktiivikilpailijoita.
 

Barnes

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tasuno Tasalakki
Taitaa harrastajapohjassa kuitenkin olla kilpapuolellakin useampi nolla perässä. Mäkihypystähän hävisi harrastajapohja jo paljon ennen kuin se hävisi vapailta kanavilta. Suomessa lienee nykyään suunnilleen sama määrä mäkiä kuin aktiivikilpailijoita.
No puhutaan sitten selvästä romahduksesta, jotta pointtini tulee selväksi. Naisten maajoukkue on verrattain iäkäs, eikä korvaajia ole näköpiirissä. Korva ja Piippo ovat toki potentiaalisia, mutta heidän tilanteensa on kyllä sen verran sekava, että hirveästi en heidän varaansa laskisi. Miesten puolella tilanne on toki vähän parempi, koska kärki jatkaa hyvällä todennäköisyydellä Italiaan 2026 ja viestipronssi säilynee läpi olympiadin hyvinkin mahdollisena.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös