Maastohiihtokausi 2015–2016

[erku]

Krista Pärmäkoski sanoi haastattelussa, ettei skiathlon sovi hänelle. Täytyy ihan oikeasti ihmetellä, että sopiiko Pärmäkoskelle yksikään matka?

Huoh. Jos urheilija on maailmancupin kokonaiskisassa viidentenä, niin ehkä hänelle jokunen matka sopii.

Perinteisen kymppi lienee Pärmiksen paraatimatka. Toblachissa tuli kakkossija väliaikalähtökisassa ja Fiemmessä nelossija yhteislähdöllä.

 

[Barnes]

Huoh. Jos urheilija on maailmancupin kokonaiskisassa viidentenä, niin ehkä hänelle jokunen matka sopii

Enemmän tuo Pärmäkosken korkea maailmancupsijoitus kertoo siitä että hän kilpailee kaikilla matkoilla saaden niistä ihan kivasti pisteitä eikä niinkään siitä että jokin matka hänelle erityisemmin sopisi.

 

[Hiihtofani]

Mutta eikös Martin kestävyysominaisuudet pitänyt olleet parantuneet siinä määrin, että hän pieksee Nortin ja muut viestin ankkuriosuudella? Eikö ole tässä katsannossa aika turhaa selitellä häviötä sillä, että rata on 400 metriä pidempi kuin jossain muualla?

Norjalaisilla luisti suksi todella hyvin, mutta nämä mc-kisat nyt ovat tällaisia sunnuntai kisoja. Seuraavana viikonloppuna on kunnon Finlandiahiihto. Jari Isometsä vs. Riitta-Liisa Roponen. Kumpi hiihtää kovempaa? Kannattaa tulla katsomaan.

Ritu lähtee ennakkosuosikkana, mutta Jari Isometsä haastaa takaa.

 

[H.Incandenza]

Kyllä kai realismia on se, että Kalla on ainoa, joka pystyy ensi vuoden MM-kisoissa lyömään kiilaa norskinaisten väliin normaalimatkoilla. Johaugin lyöminen tulee olemaan jopa Björgenille erittäin vaikeaa, siinä määrin raskaat radat on tuonne kyhätty.

Kalla on liian diesel ja lihava nykyisin pärjätäkseen Norskeille, mutta ehkä tämä oli hänelle hieman välikausi ja ensi kaudelle entistä ehompana.

 

[H.Incandenza]

Miksi näin käy useasti, vaikka käydään Jyväskylässä testeissä ja on niin tieteellistä että. Tulee mieleen Tuntemattoman sotilaan vitsi "ei voi olla nälkä", jonka suomalainen hiihto on ottanut tosissaan eli jos testin mukaan on jotenkin niin se sitten on niin. Vähän köyhä ajattelutapa, hengetön. Mutta hengetön on aikamme ja nämä saatanan testaajat kuuluvat aikaamme.

No, kyllähän Jauhojärvestä on jo ajat sitten näkynyt päivän selvästi, että mies on ylikunnossa. Kun tuohon ikään saa pitkästä aikaa ehjän harjoituskauden, jossa vielä harjoittelia on kovennettu niin näinhän siinä kävi. Ei tuossa olisi mitään testejä tarvittu kun maallikkokin näkee sen jo silmällä.

 

[H.Incandenza]

Ensinnäkin Pärmäkoski lähtee kärjen vauhtia, vaikka tietää, ettei pärjää siinä kuin muutaman minuutin mukana? .

Jos meinaa voittaa niin on lähdettävä kärjen mukaan. Jos meinaa tulla aina vain uudestaan ja uudestaan sijoille 4-10 niin sitten hiihdetään siellä 4-10 sakissa. Hyvä, että yritti. Aikaisemmin tällä kaudella kesti paljon pidempään ja pääsi ihan ok sijoille, nyt ei kestänyt vähääkään alusta.

 

[Salama44]

On kyllä surkea tilanne yleisön osalta Lahdessa. Mäkikisaa seuraa kourallinen katsojia.

 

[Surukuku]

Norjalaisilla luisti suksi todella hyvin, mutta nämä mc-kisat nyt ovat tällaisia sunnuntai kisoja. Seuraavana viikonloppuna on kunnon Finlandiahiihto. Jari Isometsä vs. Riitta-Liisa Roponen. Kumpi hiihtää kovempaa? Kannattaa tulla katsomaan.
...

Toivotaan vain, ettei siellä ole yhtään norjalaista... Btw - oli niitä mc-kisoja eilenkin.

Jos meinaa voittaa niin on lähdettävä kärjen mukaan. Jos meinaa tulla aina vain uudestaan ja uudestaan sijoille 4-10 niin sitten hiihdetään siellä 4-10 sakissa. Hyvä, että yritti. Aikaisemmin tällä kaudella kesti paljon pidempään ja pääsi ihan ok sijoille, nyt ei kestänyt vähääkään alusta.

Kyllä noilla pertsan suksilla olisi pitänyt tehdä johtopäätökset aika nopeasti ja himmata pääryhmän vauhtiin. Toisaalta Johaugin vauhtiin lähteminen on vain täysin idioottimaista, kun tietää jo lähtiessään, ettei ole mitään palaa millään matkalla.

 

[Surukuku]

...
Ihmetyttää myös nämä meidän sprintterimme, eikö kukaan ole sanonut Jylhälle, että rauhoitu nyt vähän siinä aika-ajossa, kun yleensä hyydyt heti seuraavilla kierroksilla.

Jylhältä oli mielestäni väärinarviointi lähteä hönkimään liian aikaisin keulille niin, että "joutui" loppulaskuun ensimmäiseksi. Nortti ja Petukhov kuittasivat Jylhän jo loppusuoralle käännyttäessä eikä Martti itse asiassa enää pärjännyt loppusuoralla vauhdissa yhdellekään eränsä hiihtäjälle. Tiedä sitten, olisiko mikään muukaan taktiikka auttanut, jos/kun loppusuora ei kulje tuon paremmin, mutta suhteessa paremmat vauhdit sinne olisi saanut laskemalla peesissä.

Ei suomalaisella sprinttihiihdolla ole mitään sen isompaa sanomista edes mc-kisoissa niin kauan, kun näillä kavereilla mennään - uutta verta pitäisi saada.

 

[Beltran]

Tällä kaudella maailmancupissa on hiihdetty 25 henkilökohtaista osakilpailua miehissä ja naisissa.

Tilanne miehissä, osakilpailuvoitot:
Norja - Muu Maailma 16-9
podiumpaikat:
Norja - Muu Maailma 43-32
Naisissa, osakilpailuvoitot:
Norja - Muu Maailma 21-4
podiumpaikat:
Norja - Muu Maailma 56-19

Eli miehissä Norja ei ole aivan yhtä ylivoimainen kuin naisissa (jopa ilman Björgeniä). Miehissä Norjan lisäksi osakilpailuvoittojen makuun ovat päässeet Ranska, Italia, Veäjä ja Kazahkstan. Naisissa vastaavasti osakilpailuvoittoja Norjan lisäksi ovat saavuttaneet Ruotsi ja USA.
Miehissä podiumille on selvinnyt Norjan lisäksi yhdeksän maajoukkueen edustajia (Ruotsi ei ole tässä joukossa mutta Suomi on), naisissa Norjan, Ruotsin ja USA:n lisäksi podiumille on selvinnyt vain Suomen ja Venäjän hiihtäjiä.

Pieni tarkennus podiumista, siis sijoittunut kolmen joukkoon. Miehistä ainoa suomalainen tässä sakissa on Heikkinen Val di Fiemmen loppunousussa, ei kai tuosta varsinaisesti podiumille päässyt mutta silti.

 

[Hiihtofani]

Enemmän tuo Pärmäkosken korkea maailmancupsijoitus kertoo siitä että hän kilpailee kaikilla matkoilla saaden niistä ihan kivasti pisteitä eikä niinkään siitä että jokin matka hänelle erityisemmin sopisi.

Pärmäkoski on kuitenkin vasta 25v ja silti jo 5x arvokisamitalisti. Hän pitää yllä Suomen naisten penkkipunnerrusennätystä ja hänellä on enemmän mitaleita kuin Marit Björgenillä tai Therese Johaugilla samassa iässä.

 

[Barnes]

Pärmäkoski on kuitenkin vasta 25v ja silti jo 5x arvokisamitalisti. Hän pitää yllä Suomen naisten penkkipunnerrusennätystä ja hänellä on enemmän mitaleita kuin Marit Björgenillä tai Therese Johaugilla samassa iässä.

Ei pidä tuon mitaliväitteen osalta paikkaansa. Johaugilla oli 25-vuotiaana kymmenen arvokisamitalia, joista henkilökohtaisia häikäisevät kahdeksan. Björgenillä oli samassa iässä yhdeksän arvokisamitalia, joista henkilökohtaisia viisi.

Eli "pikkasen" on eroa norjalaiskaksikon ja Pärmäkosken välillä.

 

[Hiihtofani]

Ei pidä tuon mitaliväitteen osalta paikkaansa. Johaugilla oli 25-vuotiaana kymmenen arvokisamitalia, joista henkilökohtaisia häikäisevät kahdeksan. Björgenillä oli samassa iässä yhdeksän arvokisamitalia, joista henkilökohtaisia viisi.

Eli "pikkasen" on eroa norjalaiskaksikon ja Pärmäkosken välillä.

Ei pidä paikkansa, Kun Pärmäkoksi voitti viimeisen mitalinsa Falunissa, hän oli muutama kuukausi yli 24v. Therese Johaug oli Val Di Fiemmen kisoissa 2013 n. 24v + 8kk, joten ennen Val Di Fiemmen kisoja, Johaug oli voittanut vain 4 mitalia, joten Pärmäkoskella on enemmän mitaleita, kuin Johaugilla samassa iässä.
Therese Johaug – Wikipedia

Marit Björgenillä mitaleita ennen vuotta 2004 oli 2 eli Salt Lake City:n olympialaisten viestimitali ja 2003 MM-kisojen sprinttivoitto. Marit Björgen syntyi 21. maaliskuuta 1980, joten oberissa 2005 saavutetut mitalit tulivat liian myöhään.
Marit Bjørgen – Wikipedia

Pärmäkoski on menestyneempi kuin Johaug tai Björgen.

 

[Surukuku]

Pärmäkoski on kuitenkin vasta 25v ja silti jo 5x arvokisamitalisti. Hän pitää yllä Suomen naisten penkkipunnerrusennätystä ja hänellä on enemmän mitaleita kuin Marit Björgenillä tai Therese Johaugilla samassa iässä.

Mitäpä, jos taas pysyttäisiin realismissa ja totuudessa.

Pärmäkoskella ei ole edelleenkään yhtään, siis ei yhtään, henkilökohtaista mitalia mistään arvokisoista aikuisten sarjassa ja se on se mittari, jolla voidaan edes jotakin menestystä mitata. Kieltämättä Krista on lahjakas kestävyysurheilija, mutta tuommoiset penkkipunnerrusennätykset, jolla ei sinänsä ole kuin kuriositeetin arvo, kertovat vain hänen suurimmasta heikkoudestaan omassa lajissaan: hänen ruumiinrakenteensa sopisi paljon paremmin johonkin vapaapainiin kuin kestävyysurheiluun. Lisäksi pihtikintut eivät ole fysiologisesti parhaat hiihtölajeissa kummallakaan tyylillä, voimantuotto alustaan ponnistuksessa ei ole optimaalista.
Jos nyt valita pitäisi, ottaisin Johaugin tyyppinä sata kertaa sadasta kun toisena vaihtoehtona olisi Pärmäkoski - ainakin niin kauan, kun hiihtolajeihin ei yhdistetä mitään painonnosto-osiota. Jos taas Anne tai Kerttu olisi Johaugia vastassa, tilanne olisi jo toinen, mutta Björgeniä ei tyyppinä pesisi kukaan.

Sinänsä tämä keskustelu on ihan surkuhupaisaa paskanjauhamista jostain menestyksestä, niin täällä kuin pikkuisen muuallakin. Johaug löi eilenkin päihin toiseksi tullutta yli minuutilla ja Suomen A-maajoukkueen päävalmentajakin perustaa toivonsa suoamalisten menestyksestä jatkossa siihen, että Björgen laduille palatessaan saisi suitsittua niin Johaugin kuin muidenkin norskien vauhtia alas... siis MITÄ VITTUA!!!
Onhan tuossa ajattelussa jotain pahasti pielessä, kun toivotaan toisten tulevan selkä edellä vastaan siksi, että muiden maiden naisten keskinäinen kilpailu jotenkin pudottaisi heidän vauhtiaan - yleensä siinä käy juuri päinvastoin. Noh, epätoivo synnyttää epätoivoisia ratkaisuvaihtoehtoja. Lisäksi, pisti suorastaan naurattamaan sekin lähtökohta, ettei Norja saa arvokisoihin yhtä montaa osallistujaa kuin mc-kilpailuihin ja että joku niistä(-kin) voisi romahtaa jollakin matkalla...
Noh, voittihan Australiakin olympiakultaa kaukalopikaluistelussa, kun kaikki muut osallistujat kaatuivat edestä ja tämä australialainen statisti hissutteli vihellellen ensimmäisenä maaliin - legendaarista!

Jos joltakin suomalaiselta naishiihtäjältä voisi jotain ensi tavella odottaa, se on Niskasen Kerttu. Kyllösen Anne on siinä taustalla, koska on hiihtäjätyyppinä parasta mahdollista a-ryhmää, mutta kohtuullisen kova hyppy hänen pitäisi alkavalla harjoituskaudella tehdä, jotta maailman ehdoton kärki tulisi vähän lähemmäksi

 

[Japi]

Mitäpä, jos taas pysyttäisiin realismissa ja totuudessa.

Pärmäkoskella ei ole edelleenkään yhtään, siis ei yhtään, henkilökohtaista mitalia mistään arvokisoista aikuisten sarjassa ja se on se mittari, jolla voidaan edes jotakin menestystä mitata.

Totta eikä ole kovin monella muullakaan suomalaisnaishiihtäjällä. Vuodesta 1968 lähtien henkilökohtaisen arvokisamitalin aikuisten arvokisoissa on saavuttanut muistaakseni 11 naishiihtäjää (Marjatta Kajosmaa, Hilkka Riihivuori, Helena Takalo, Marja-Liisa Kirvesniemi(ent. Hämäläinen), Marjo Matikainen, Pirkko Määttä, Marjut Lukkarinen (nyk. Rolig), Virpi Kuitunen (nyk. Sarasvuo), Pirjo Muranen (ent. Manninen), Kati Sundqvist (nyk. Venäläinen) ja Aino-Kaisa Saarinen). Eli ei niitä kovin usein ole tullut. Tosin kaikilla muilla kuin Sundqvistilla on useampi kuin yksi mitali. Viesti ja Parisprintti mitalisteja ovat lisäksi Taina Impiö (vuoden 1978 viesti), Eija Hyytiäinen (1984), Jaana Savolainen (1988,89), Tuulikki Pyykkönen (1997), Riikka Sirviö (1997), Kati Pulkkinen (1997), Satu Salonen (1997), Riitta-Liisa Roponen (ent. Lassila 2005,2007,2009,2010,2011,2015), Krista Pärmäkoski (2011,2013,2014,2015), Riikka Sarasoja-Lilja (2013),Kerttu Niskanen (2014,2015), Anne Kyllönen (2014). Eli yhteensä 23 eri arvokisamitalistia 48 vuodessa, joista 11 henkilökohtaisilla matkoilla.

Norjalaisista naishiihtäjistä 2000-luvulla ainakin seuraavat ovat saavuttaneet henkilökohtaisen mitalin: Bente Skari, Hilde G. Pedersen, Marit Björgen, Kristin Steira, Astrid Jacobsen, Therese Johaug, Heidi Weng, Maiken Caspersen Falla, Ingvild Flugstad Östberg. Eli lähes sama määrä kuin suomalaisia vuodesta 1968 lähtien.

 

[Surukuku]

Toistakymmeneen vuoteen vain kaksi suomalaista naista on saavuttanut henk.koht. mitalin arvokisoissa, Saarinen ja Sarasvuo (ent. Kuitunen); miehissä tuo tilasto on vieläkin surullisempi. On jopa kisoja 2000-luvulla, joissa suomalainen maastohiihto ei ole saanut yhtään mitalia, ei henk.koht. eikä viesteissäkään.

Olisin toki paljon iloisempi, jos näin ei olisi, mutta en myöskään usko, että tilanteelle olisi jotain nopeasti tehtävissä. Lisäksi, jos/kun realismi on aiemmin kuvailemallani tasolla, ei kyllä oikeaa tietä ole taidettu vieläkään löytää. Nykyinen päävalmentaja on mielestäni siis pikkuisen näköalaton ja onko niinkin, että puuhastelee liikaa tuon Vuokatin huumoriremmin kanssa.

 

[H.Incandenza]

Jylhän valinta oli virhe. Mukava mies? Vai onko? Mutta sopii enemmän seuravalmentajaksi Vuokattiin tai henkilökohtaiseksi valmentajaksi. Vaikka eipä sen valmennettavat nyt ole häävisti vetäneetkään. Toisaalta, kenet olisi voinut valita kun Roponenkin kieltäytyi ja K-P Kyrö on pannassa.

 

[Barnes]

Hyvin on @Japi :n muisti ylempänä olevaa listausta tehdessään pelannut. Suomalaisista tuolla ajanjaksolla(1968-nykypäivä) myös Kaisa Varis on henk.koht arvokisamitalisti, sillä hän saavutti surullisenkuuluisissa Lahden kisoissa MM-pronssia 15 kilometrin perinteisellä. Joukkuemitaleisteista puuttui Senja Pusula(1970 MM-pronssi).

Norjalaisista mitalisteista 2000-luvulla puuttui vain Anita Moen, joka oli olympiasprintissä 2002 pronssilla.

 

[Fordél]

Toisaalta, kenet olisi voinut valita kun Roponenkin kieltäytyi ja K-P Kyrö on pannassa.

Onko tietoa, että jos kerran Roponen kieltäytyi, miksi teki näin?

 

[H.Incandenza]

Nyt en varmaksi muista, mutta olikohan perhesyyt. Ei halunnut lähteä reissaamaan ja leireille kun vaimo jo kuitenkin reissaa. Suomessahan henkilökohtaiset valmentajat reissaa kisaajien mukana aika vähän.

Tästä se selviäisi, mutta minulla ei riitä Hesarin lisenssit lukemaan tätä vanhaa juttua

 

[Barnes]

Onko tietoa, että jos kerran Roponen kieltäytyi, miksi teki näin?

Tähän oli ihan inhimillinen syy. Toni ei halunnut päävalmentaa ihan hetkeen sen takia että hänen vaimonsa oli jo tuolloin lopettamassa. Roponen näet olisi halunnut antaa aikaa kunnolliselle perhe-elämälle, joka sattuneista syistä oli jäänyt taustalle.

Roponen sanoi eilen HS:lle, ettei hän ole käytettävissä seuraavaksi päävalmentajaksi. "Valmentaminen kiinnostaa muuten, mutta tuntuisi raskaalta olla koko ajan reissussa, kun vaimokin on lopettelemassa. Haluan antaa aikaa perheelle. Tiedän, mitä on olla päävalmentajana."

http://www.hs.fi/urheilu/a1387524530839(Linkki muutama vuoden takaisiin HS:n juttuun päävalmentajakuviosta)

 

[Surukuku]

Eipä ole tungosta näille paikoille enää - joskus oli toisin. Mielestäni niin maastohiihdon, yhdistetyn kuin ennen kaikkea mäkihypyn valmentajiksi pitäisi kokeilla ulkomaalaista henkilöä. Magnar Dalen oli hyvä valinta aikanaan, mutta ehkä liian pitkä pesti alkoi leipäännyttää niin hiihtäjiä kuin valmentajaakin. Tämä suomalainen huippuhiihto pyörii liian pienissä ympyröissä eikä uutta tervettä näkemystä ja kokemusta täältä Suomesta oikein tahdo löytyä. Ohtosen Ollia on väläytelty jo ennen JYlhän valintaa, mutta "tortta på tortta" ja hän olisi ollut ehkä vieläkin tiiviimmin naimisissa Koivusalon poppoon kanssa, joten valmentakoot nyt tuota nuorempaa Jylhää ja siinä sivussa muitakin sprinttereitä sikäli, kun aikaa piisaa.

Mäkihyppyyn eilen studiossakin mainittu Pointner olisi kova sana, jos vielä jaksaisi lähteä tosissaan hommiin.

 

[Barnes]

Ei pidä paikkansa, Kun Pärmäkoksi voitti viimeisen mitalinsa Falunissa, hän oli muutama kuukausi yli 24v. Therese Johaug oli Val Di Fiemmen kisoissa 2013 n. 24v + 8kk, joten ennen Val Di Fiemmen kisoja, Johaug oli voittanut vain 4 mitalia, joten Pärmäkoskella on enemmän mitaleita, kuin Johaugilla samassa iässä.
Therese Johaug – Wikipedia

Marit Björgenillä mitaleita ennen vuotta 2004 oli 2 eli Salt Lake City:n olympialaisten viestimitali ja 2003 MM-kisojen sprinttivoitto. Marit Björgen syntyi 21. maaliskuuta 1980, joten oberissa 2005 saavutetut mitalit tulivat liian myöhään.
Marit Bjørgen – Wikipedia

Pärmäkoski on menestyneempi kuin Johaug tai Björgen.

Mielenkiintoista matematiikkaa. Puhuit ensiksi 25-vuotiaasta Kristasta ja sitten totesit Pärmäkoskella olevan enemmän mitaleita kuin Johaugilla tai Björgenillä samassa iässä. Kaiken järjen mukaan tarkoitit nimenomaan mitalien määrää 25-vuotiaana, jolloin minun lukuni pitävät paikkaansa, sinun lukusi taas ovat väärin.

Ja vaikka menisimmekin sinun lukujesi mukaan, niin niissä on eräs merkittävä ero norjalaiskaksikon ja Pärmäkosken välillä. Nimittäin se että Björgeniltä ja Johaugilta löytyi jo tuolloin arvokisakulta siinä missä Kristalla ei ole mitalin mitalia henkilökohtaisista kisoista.

Eli vaakakuppi kääntyy Björgenille ja Johaugille. Aivan sama kummanko lukuja käytetään.

 

[Hiihtofani]

Mitäpä, jos taas pysyttäisiin realismissa ja totuudessa.

Pärmäkoskella ei ole edelleenkään yhtään, siis ei yhtään, henkilökohtaista mitalia mistään arvokisoista aikuisten sarjassa ja se on se mittari, jolla voidaan edes jotakin menestystä mitata

No jos ne norjalaiset ovat niin kovia erityisesti joukkueena laajalla rintamalla niin mites siellä Sotshin olympialaisissa viestissä norjalaisille kävi? Sija 5. ja edellä mm. Ranska.

Tämä Sotshin tulos ei ollut mikään sattuma, sillä 2000-luvulla olympialaisissa Norja on kerännyt ainoastaan 1 kullan ja 1 hopean naisissa. mm Suomella on yksi hopea ja 1 pronssi. Saksalla on 1 kulta 2 hopeaa ja 1 prosnssi. Venäjällä on 1 kulta, Ruotsilla on 1 kulta. Mitaleille ovat päässeet mm. Sveitsi ja Italia. Saksa on ollut 2000-luvun kovin maastohiihtomaa.

Ei se ole sattumaa, että Pärmäkoski on ollut mukana jokaisessa 2011-> eteenpäin saavutetussa mitalissa pitkässä viestissä ja Sotshin parisprinttiä lukuun ottamatta mukana myös jokaisessa sprinttiviestimitalissa. Ei ole Sattumaa, että Aino-Kaisa Saarinen on ollut mukana jokaisessa pitkän matkan viestimitalissa 2010-luvulla...ja sen ainoan kerran, kun Aino-Kaisa Saarinen tai Pärmäkoski on jätetty viestin ulkopuolelle tämä tapahtui Val Di Fiemmen MM-kisoissa pitkässä viestissä ja myös Falunin parisprintissä, Suomi ei saanut mitalia.

Kyllähän se kun suomalaiset päihittää norjalaisen, herättää kateutta. Itse veikkaan, että kun muuan hollolainen palaa äitiyslomalta, hän palaa parempana kuin koskaan ja kun näin tapahtuu, Kerttu Niskanen ei mahdu edes pertsan 10km kisaan joukkueeseen mukaan.

 

[MustatKortit]

..
Kyllähän se kun suomalaiset päihittää norjalaisen, herättää kateutta. Itse veikkaan, että kun muuan hollolainen palaa äitiyslomalta, hän palaa parempana kuin koskaan ja kun näin tapahtuu, Kerttu Niskanen ei mahdu edes pertsan 10km kisaan joukkueeseen mukaan.

Voin lyödä kanssasi vetoa, että Saarinen ei ole kuuden parhaan joukossa yhdelläkään henkilökohtaisella matkalla ensi vuoden mm-kisoissa.

Melkeinpä kutkuttaisi lyödä vetoa siitäkin, ettei ole edes kymmenen joukossa, mutta annetaan nyt näyttää ensin. Ei siinä, olisihan tämä toivottavaa, että palaisi huipulle, mutta itse näen tämän epätodennäköiseksi.

Sen sijaan muuan norjalainen tullee mammalomalta suoraan kärkisijoille.