Maanjäristyksen aiheuttamat Tsunamit

  • 234 893
  • 1 311

varjo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Montreal Canadiens, (Internazionale), Nash&Suns
Viestin lähetti Afan
Mikä hemmetin kaksinaamaisuus?

On täysin luonnollista, että ihmisen suru on sitä suurempi, mitä läheisempi uhri hänelle on. Tai mitä paremmin hän pystyy tämän tai tämän omaisten asemaan samaistumaan. Länsimaalainen ihminen samaistuu yleisesti ottaen länsimaalaiseen ihmiseen paremmin kuin huonommin tuntemaansa aasialaiseen, joten länsimaisille sattuvat onnettomuudet koskettavat enemmän. On silti aika rankka johtopäätös, että koska aasialaisia surraan vähemmän, heitä pidettäisiin vähemmän arvokkaina ihmisinä. Jotkut toki varmasti niinkin ajattelevat, onhan meitä moneen junaan, ja jotkut jäävät asemallekin.


Miksi se on luonnollista?
Jos kyse onkin puhtaasti siitä, että samaistumme läheisiin uhreihin paremmin, eikö kyse ole silloin siitä, että sen sijaan että surisimme kuolleita, oikeastaan ajattelemmekin vain itseämme.
Kaksinaamaisuutta on juuri se, ettei kehdata sanoa, että lähellä asuvat vain ovat lähempänä omaa persettään ja siksi heidän kuolemansa tuntuu pahemmalta kuin joittenkin aasialaisten.
Toisaalta, yhtälailla kyse on virtuaalisista uhreista, oli kyse Myyrmannin pommi-iskusta kuin Sri Lankan kodittomista.
Vain etäisyys ja siitä seuraavat kulttuurilliset seikat erottavat nämä kaksi ihmistä toisistaan, mutta silti toinen saa välitöntä empatiaa ja kerätään adresseja omaisille yms.

Selittele asiaa miten tahdot, kyllä kyse on selkeästi siitä, että toisen ihmisen ihmisarvo asetetaan toista korkeammalle. Se on yhdentekevää onko asia luonnollista, merkityksellistä on se pystytäänkö asia todella tunnustamaan myös kun joku mainitsee asiasta. Tätä asiaa olen usein tuonut esille, kohdannut raivokasta vastarintaa, mykkäkouluja ja nyt sitten vielä totean, että kas olenkin jäänyt pois junasta.

En minä ainakaan ajattele, että läheiseni ovat maailman parhaat ja arvokkaimmat ihmiset, mutta jos heille jotain sattuisi, totta helvetissä suruni olisi suurempi kuin jollekin muulle sattuvan tragedian kohdalla.

Kyse on eri läheisten ja vain maantieteellisesti läheisten kohdalla.
Läheisiisi sinulla on selkeät fyysiset ja emotionaaliset siteet, mutta saatat silti elää koko elämäsi (ainakin Helsingissä ehkä ihan normaaliakin) täysin tuntematta 200m päässä asuvaa ihmistä. Kun tämä henkilö kuolee, kyse on yhtälailla täysin vieraasta ihmisestä kuin jos kuollut on Thaimaasta.
Onko sillä merkitystä, että puhutte samaa kieltä (vai puhutteko, mistä tiedät ettei henkilö ole Thaimaasta tullut siirtolainen) ja käytte samassa kaupassa, henkilönä, ihmisenä, tuollaiset linkit eivät olennaisesti lähennä teitä.
Toki, jos joku kuolee aaltoon 200m päästä sinusta, se olisi voinut tapahtua _sinullekin_. Ja siitähän tässäkin lienee pääasiassa kyse.

Ajatus siitä, että kaikkia ihmisiä kutakuinkin tasa-arvoisina pitävän pitäisi surra kaikkia saman verran, on kaikessa absurdiudessaan naurettava.

Heh, miksi näin?
Jos pidät ihmisiä tasa-arvoisina, ihan määritelmällisestikin pidät heidän katoamistaan elävien kirjoista myös samanlaisena menetyksenä ja helvetin outoahan se olisi, jos silloin alkaisitkin arvottamaan "mutta tämä menetys merkitsee minulle enemmän, siispä suren enemmän". Tai siis outoa siinä suhteessa, että toitotat tasa-arvoisuutta ensin, mutta suurimman ko. henkilöä koskettavan tapahtuman kohdalla päätätkin toisin.
Eikö ole ko. henkilön omaisten kannalta hieman kyseenalaista, että täällä internetin suuressa norsunluutornissa toitotat ennen kuolemaa, että kyllä se teidänkin miehenne/isänne on ihan saman arvoinen kuin kuka tahansa muukin, mutta kuoleman hetkellä unohdatte koko asian.
Sinänsä hupaisaa, että erityisesti pitää keksiä tekosyitä sille, että pitää ihmisiä tasa-arvoisina, mutta ei silti oikeastaan välitäkään heistä tasa-arvoisesti...mitä tasa-arvoisuutta se on, että juuri sinä ainoana hetkenä kun joku tuntematon ihminen nousee tietoisuutesi (siis vaikkapa uhriluettelossa) sinä suret häntä "äänekkäästi" vain, jos hän sattuu asumaan saman postinumeron alueella.


HN:n järjen sanat allekirjoitan melko pitkälti.

Oma perse ensin, mutta niin ettei kukaan sitä huomaa, jottei oma kulissi täydellisestä ihmisestä sortuisi?
 
Viimeksi muokattu:

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Viestin lähetti HN
Minua ihmetyttää, miksi tämä asia on muutamalle jatkoaikalaiselle (ainakin sinulle ja varjolle) niin traumaattinen, että siitä pitää parkua parkumasta päästyäänkin.

Onhan se nyt useimpien ihmisten kohdalla päivänselvää, että mitä "lähemmäksi" osuu, sen suurempi on järkytys. Tätä "etäisyyttä" voidaan näissä tapauksissa mitata maantieteellisenä matkana, kulttuurien välisinä eroavaisuuksina, henkilökohtaisina tunnesiteinä ja lukemattomina muina tekijöinä.

Kritiikkinne on kärjetöntä, sillä ei kai kukaan ole väittänytkään järkyttyvänsä yhtä paljon Afrikassa tapahtuvasta rautatiekatastrofista kuin kuolonuhreja vaativasta bussiturmasta kolmostiellä.

Jaa, jotenkin tuntuu että jos voi järkyttyä läheisestä kuolemasta, voisi normaalilla empatialla ja mielikuvituksella nähdä että maantieteellisesti ja kulttuurisesti etäisempi tuho on täsmälleen yhtä koskettavaa. Kukaan ei ihminen ei ole saari ja jokaisen kuolema vähentää muita. Mutta joo, tämä väittely näköjään käydään joka kerta erikseen. Minusta tuntuu että on yhtä oikeutettua kirjoittaa surun puuttumisesta kuin sen esiintymisestä. Itseäni vähän arveluttaa tietty sentimentaalisuus ja ilmaisen osallisuuden haku näissä osanotto-rituaaleissa, jota erilaiset mediatapahtumat ovat alkaneet synnyttää (prinsessa Dianan kuolema taitaa olla tyyppiesimerkki). Ikään kuin haetaan kokemusta sekä samalla kertaa siirappisella sentimentaalisuudella turrutetaan ja suojataan itseä maailman ja kuoleman hyytävältä karuudelta. Eli on tosiaan jonkin verran epäilyttävää, jos afrikkalaisen lapsen kuolema koskettaa vähemmän kuin suomalaisen.
 

varjo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Montreal Canadiens, (Internazionale), Nash&Suns
Viestin lähetti mjr
Eli on tosiaan jonkin verran epäilyttävää, jos afrikkalaisen lapsen kuolema koskettaa vähemmän kuin suomalaisen.

Oikeastaan, mielestäni olisi aika epäilyttävää, jos joku kirkkain silmin väittäisi pitävänsä kaikkia ihmisiä absoluuttisen tasa-arvoisina.
Toki näin voi aina väittää, mutta itse näkisin tärkeämpänä sen, että tiedostaa ajattelevansa suhteellisen suppeasti ja subjektiivisesti, eikä edes yrittäisi sitten esittää muuta.
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Viestin lähetti varjo
Oikeastaan, mielestäni olisi aika epäilyttävää, jos joku kirkkain silmin väittäisi pitävänsä kaikkia ihmisiä absoluuttisen tasa-arvoisina.
Toki näin voi aina väittää, mutta itse näkisin tärkeämpänä sen, että tiedostaa ajattelevansa suhteellisen suppeasti ja subjektiivisesti, eikä edes yrittäisi sitten esittää muuta.

Hmm, tämä on taas tätä: miten voi esittää muuta kuin ajattelevansa subjektiivisesti koska on subjekti? Eli minkä tekee reaktiolleen ja sen perusteluille koska ne ovat sellaiset kuin ovat? Hypoteesi puolestaan siitä että jostain syystä valehtelisin reaktioistani täällä on puolestaan vähän kaukaa haettu - näin toimiminen olisi tiettyä ajantuhlausta: miksi kirjoittaa epätosia asioita jos näkee sen vaivan että kirjoittaa? Itselleni ero on henkilökohtaisessa tuntemisessa eli jos tunnen henkilökohtaisesti uhrin tai läheisen menettäneen henkilön. Tällöin reaktio on erilainen, voimakkaampi ja omakohtaisempi. Sitten jos kysymyksessä on tuntemattomien tuho Suomessa, Ruandassa tai Thaimaassa niin erot ovat niin pienet etten juuri huomaa niitä. Tiedän että etäisyys on pitkä ja kulttuuri ja elintaso erilaiset, mutta oletan että suru ja menetys ovat jotakuinkin samanlaisia ja suhtaudun niihin tietyllä myötätunnolla. Tässä on sitä sinun rakastamaasi itsekkyyttä koska pystyn hyvin kuvittelemaan itseni ja läheiseni samassa tilanteessa, enkä näin ollen kauheasti kysy kenelle kellot soivat - lopulta ne tosiaan soivat kaikille. Että olet hölmö.

Edit: sarkasmia lisätty.
 
Viimeksi muokattu:

ervatsalo

Jäsen
Suosikkijoukkue
ХПК ja Tuukka "T-73" Mäkelä
Korkein totuus

Niin, itseäni eivät nuo tsunamin uhrit sureta pätkääkään. Kaikkihan me joskus kuitenkin kuollaan, joten mitäpä sitä sen enempää lesoilemaan ja hysterisöimään.

Täältä tähän
 

varjo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Montreal Canadiens, (Internazionale), Nash&Suns
Viestin lähetti mjr
Hmm, tämä on taas tätä: miten voi esittää muuta kuin ajattelevansa subjektiivisesti koska on subjekti?


Eikös tuo "pidän kaikkia ihmisiä tasa-arvoisina"-setti, mitä useampikin nimimerkki tuntuu harrastavan (tämä, eikä itseasiassa koko aikaisempikaan viesti ei ole suunnattu sinua kohti), ole jossain määrin sitä.
Toki määritelmillä on aina kiva leikkiä, mutta näin käytännössä ajattelua voi rajata subjektiiviseen ja suht objektiiviseen alueeseen.

Eli minkä tekee reaktiolleen ja sen perusteluille koska ne ovat sellaiset kuin ovat? Hypoteesi puolestaan siitä että jostain syystä valehtelisin reaktioistani täällä on puolestaan vähän kaukaa haettu - näin toimiminen olisi tiettyä ajantuhlausta: miksi kirjoittaa epätosia asioita jos näkee sen vaivan että kirjoittaa?

Mutta miten moni kykenee tunnistamaan epätoden asian kirjoittaessaan sen?
Keskusteluissa uskonnillisten fanaatikkojen kanssa olen huomannut, että täysin käsittämättömät virheetkin menevät kevyesti läpi, jos vain taustalla on tarpeeksi voimakas motiivi (tai siis subjektiivinen vaikutin, joka toimii Mortonin demonina).

Itselleni....Tässä on sitä sinun rakastamaasi itsekkyyttä koska pystyn hyvin kuvittelemaan itseni ja läheiseni samassa tilanteessa, enkä näin ollen kauheasti kysy kenelle kellot soivat - lopulta ne tosiaan soivat kaikille. Että olet hölmö.

Edit: sarkasmia lisätty.

Heh, saattaisit pelästyä, jos ilmoittaisin että ajattelemme aikalailla samallalailla asiasta. Ero sinun ja muitten keskustelijoitten välillä onkin, että selkeästi tuot esille eron "muitten" merkityksessä, etkä ala teennäisesti selittämään miten toki pidät "muita" ihmisiä tasa-arvoisina, mutta et nyt vain jostain kumman luonnollisista syistä johtuen oikeastaan olekaan kiinnostunut heidän kuolemistaan, vain koska he sattuvat olemaan erilaisia kuin jotkut muut myös täysin tuntemattomat, mutta samalla alueella asuvat ihmiset.
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Viestin lähetti varjo
Heh, saattaisit pelästyä, jos ilmoittaisin että ajattelemme aikalailla samallalailla asiasta. Ero sinun ja muitten keskustelijoitten välillä onkin, että selkeästi tuot esille eron "muitten" merkityksessä, etkä ala teennäisesti selittämään miten toki pidät "muita" ihmisiä tasa-arvoisina, mutta et nyt vain jostain kumman luonnollisista syistä johtuen oikeastaan olekaan kiinnostunut heidän kuolemistaan, vain koska he sattuvat olemaan erilaisia kuin jotkut muut myös täysin tuntemattomat, mutta samalla alueella asuvat ihmiset.

En oikeastaan pelästy, koska osittain reaktio on tosiaan sama - mutta eroakin on: en ymmärrä miksi olisi kauhean ristiriitaista, että älyllisellä mielipiteellä (kaikki ihmiset ovat tasa-arvoisia) ja tunnereaktiolla (läheisten ihmisten kuolema koskettaa paljon enemmän) on eroa? Tämähän on suhteellisen luonnollinen tilanne, eikä aseta tasa-arvon älyllistä kannattamista kyseenalaiseksi mitenkään vakavasti. Tutut ihmiset yksinkertaisesti merkitsevät emotionaalisesti enemmän kuin tuntemattomat. Itselleni olisi sen sijaan outoa, että suhteessa tuntemattomiin olisi genetiikalla, kulttuurilla tai matkalla kovin ratkaisevaa merkitystä. Se että oikeasti surisi enemmän seitsemää kuollutta tuntematonta suomalaista kuin puolta miljoonaa kuollutta tuntematonta ruandalaista on minusta jo melko ristiriitaista tasa-arvo -ajattelun suhteen.
 

sampio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Menestyvin, sympatiat muille hyville.
Viestin lähetti mjr
Itselleni olisi sen sijaan outoa, että suhteessa tuntemattomiin olisi genetiikalla, kulttuurilla tai matkalla kovin ratkaisevaa merkitystä. Se että oikeasti surisi enemmän seitsemää kuollutta tuntematonta suomalaista kuin puolta miljoonaa kuollutta tuntematonta ruandalaista on minusta jo melko ristiriitaista tasa-arvo -ajattelun suhteen.
Kone nimeltä sampio toimii siten, että jos noiden seitsemän suomalaisen joukossa on lapsia tai itseni kanssa suht samassa elämäntilanteessa olevia, vaikka aivan tuntemattomiakin henkilöitä, on reaktioni hyvin osanottava. Samaistun hyvin voimakkaasti ihmisiin, kai minussa on empaattiisen jannun vikaa tai jotain. Mistään surusta en kuitenkaan voi puhua, ellei joukossa todellakin ole tuttavia, ystäviä tai läheisiä, eli tässä suhteessa varjo on aivan oikeassa; oma perse on lähempänä. Jos ne seitsemän tuntematonta suomalaista ovat taas hyvin kaukana nykyisestä elämäntilanteestani, jää se lähestulkoon yhtä vähäiselle huomiolle kuin samanaikainen linja-autollinen rotkoon ajaneita pakistanilaisia.

Lisättäköön, että lasten kohtalo saa minussa aikaan melko tasapuolisen myötätunnon reaktion kansallisuudesta ja ihonväristä huolimatta. Tähän varmasti vaikuttaa melko tuore isyyteni, mutta näin on ollut jossain määrin aina. Tietenkin oman tai jonkun sukulaislapsen kohtalo on varmasti lähimpänä, mutta uskallan väittää olevani melko tasapuolinen tuntemuksissani, mitä tulee tuntemattomiin lapsiin ympäri maailman. Tämän huomasin taas eilisiltana muutaman uutisen yhteydessä.

Täällä käytetään muuten melko voimakkaita termejä, juohtuipa vain mieleeni. Kyynelehtiä, parkua, itkeä ja surra ovat asioita, joita minä olen harrastanut lähinnä sukulaisteni hautajaisissa. Syvä myötätunto on enintä, mitä voin tuntea täysin tuntemattomien ihmisten kohdalla. Lisättäköön loppuun vielä, että yleensä tämä tuntemus on suurin, kun luen jonkun pienen uutisen paikallislehdestä. Iltapävälehtien lööpeillä on taipumus vetää asiat niin pahasti överiksi, että oksettaa.
 

peruspata

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät, Pesäkarhut, UP-V, FT Ulvila, Karhut
Viestin lähetti sampio
Tietenkin oman tai jonkun sukulaislapsen kohtalo on varmasti lähimpänä, mutta uskallan väittää olevani melko tasapuolinen tuntemuksissani, mitä tulee tuntemattomiin lapsiin ympäri maailman.

Näin on. En voi väittää hyvällä tahdollakaan, että tämä(kään) katastrofi olisi saanut minut jotenkin äärimmäisen surun tai ahdistuksen partaalle. Ja tunnustan, että moinen johtuu siitä, että ei ollut ketään omaisistani/tuttavistani ns. pelissä. Toki tunnen syvää myötätuntoa kärsiviä ihmisiä kohtaan, ja täällä kaukana ei osata edes kuvitella sitä ahdistuksen ja kärsimyksen määrää. Samoin osanottoni laitan jokaiselle, joka mahdollisesti on jonkun läheisen menettänyt turmassa.

Mutta uskallan myös sampion tavoin paukauttaa ilmoille väitteen, että eritoten lasten kärsimys on jotain, mitä on hyvin vaikea hyväksyä, ajatella, katsoa edes tv-uutisten alle puolen minuutin välähdyksistä. Ja tämän yleistän ihan surutta, johtui lasten kärsimys sitten mistä vaan (sodat, nälänhätä, luonnonmullistukset, aikuisten häiriökäyttäytyminen tai ihan mitä vaan).


EDIT korostus väärinymmärrysten välttämiseksi, en väheksy onnettomuutta
 
Viimeksi muokattu:

Bast

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Trojans, TuTo, Miami Dolphins, FC Inter Turku
Tavoistani poiketen katselin aamulla MTV3:n uutisia ja minua ärsyttää suuresti kanavan toimittajien onneton ammattitaito. En tiedä ovatko kaikki käyneet jonkun Jari Porttilan vetämän valmennuksen, mutta jokaisessa haastattelussa oli pakko esittää kaksi täysin järjetöntä kysymystä: Tiedotettiinko tilanteesta mielestänne tarpeeksi tai saitteko mielestänne riittävästi tietoa tms. Ja toinen: mitkä ovat nyt tunnelmat tai miltä teistä nyt tuntuu?

Yhtäkin kaveria, jolta oli koko muu perhe hukassa ja omaisuus huuhtoutunut mereen ja joka seisoi paljain jaloin lentokentällä, lypsettiin minuuttitolkulla josko saataisiin muutama kyynel tirahtamaan.

Jos tällaisessa katastrofissa pitää vielä hakemalla hakea skandaalia ja suuria tunteita, niin ihmetyttää suuresti. Mitä järkeä on kysellä tiedotustoiminnan pelaamisesta, kun jättiläisaallot ovat pyyhkäisseet koko kohteen yli? Pitäisikö matkatoimiston virkailijoiden etsiä jokainen 2000-3000 paikalla olleesta suomalaisesta henkilökohtaisesti käsiinsä, kun jossain hotellin aulassa sijainnut toimisto on hajalla ja henkilökunta voi taistella omasta hengestään? Ja miltä toimittaja luulee haastateltavasta tuntuvan, kun ruumiita kelluu rannalla vastaan ja omaiset ja omaisuus on kateissa puhumattakaan sadoista tuhansista kotinsa ja elinkeinonsa menettäneistä. "Joo ei tässä mitään, ihan hilpeä tunnelma. Lyötiin kaverien kanssa koneessa vetoa, että meneekö 100 000 kuolleen raja rikki. Vähän harmittaa, kun lentoasemalla en kerinnyt taxfree-ostoksia tekemään."
 

Cosmo

Jäsen
Suosikkijoukkue
JB & KG
Viestin lähetti Bast
Tavoistani poiketen katselin aamulla MTV3:n uutisia ja minua ärsyttää suuresti kanavan toimittajien onneton ammattitaito. En tiedä ovatko kaikki käyneet jonkun Jari Porttilan vetämän valmennuksen, mutta jokaisessa haastattelussa oli pakko esittää kaksi täysin järjetöntä kysymystä: Tiedotettiinko tilanteesta mielestänne tarpeeksi tai saitteko mielestänne riittävästi tietoa tms. Ja toinen: mitkä ovat nyt tunnelmat tai miltä teistä nyt tuntuu?

En katsonut uutisia, mutta veikkaanpa toimittajaksi verenhimoista wannabe-poliitikkoa, Seppo Huhtaa. Samainen heppu oli taannoin Myyrmannin edustalla kyselemässä ensituntoja ihmisiltä, että näkyikö verta ja ruumiinkappaleita. Mutta en siis nähnyt tämänaamuista pätkää, joten en tiedä oliko Huhta asialla. Mutta palkanhan maksaa silti sama putka.

Viestin lähetti Bluesbrother
Työskentelen matkailualalla ja itseäni nämä viimeksi kuluneen puolentoista vuorokauden tapahtumat koskettavat syvästi. Matkatoimistot täällä suomessa kärsivät välittömiä tappiota runsaasti, jouduttuaan lennättämään lentokoneita tyhjillään tuhoalueille hakemaan turvaan Suomalaisia lomailijoita. Lisäksi todennäköisesti ainakin ns. "takuuhotellit" joudutaan maksamaan koko kauden loppuun asti, riippumatta siitä lähetetäänkö paikalle turisteja. Puhumattakaan tapahtuneen negatiivisesta vaikutuksesta tulevaisuuden myyntikäyriin.

RIP :(
 

MS

Jäsen
Suosikkijoukkue
Et-Po 72, EuPa, Veitsiluodon Vastus,Hoopi Hänninen
Viestin lähetti MS
Onko Sauli Niinistö edelleen kateissa?[/URL]
Ei ole. Hengissä on.
 

finnishninja

Jäsen
Suosikkijoukkue
Gunnilse IF
Viestin lähetti scholl
Talvisaikaan tulee käytyä lähinnä vain Floridassa, Meksikossa, Etelä-Afrikassa tai vastaavissa mestoissa.
Eikös Meksikossa ole usein maanjäristyksiä? Ja paljon slummeja. Etelä-Afrikan slummit ovat todella tunnettuja. En ole nähnyt Thaimaassa samanlaisia romusta kasattuja kyliä kuin Etelä-Afrikassa.
Seuramatkoilla en käy koskaan yhtään missään, vaan varaan matkat sinne, missä haluan olla, enkä sinne, missä joku mr. aurinkomatkat haluaa ihmisten olevan.
Tämä ei matkailussa mikään etu - eikä rasitus. Seuramatkat sujuvat yleensä sinne, missä vältyt katselemasta kurjuutta. Jos vaatimattomat olosuhteet ovat sinulle kauhistus, niin sinun tulisi nimenomaan käyttää ohjattua matkailua.
Omiin nimiin liikuttaessa bambumajoihin ja slummeihin törmää väistämättä.

Seuramatka on ihan hyvä vaihto-ehto jos haluaa vain lentää jonnekin huilaamaan.
Omiin nimiin matkustelu on hienoa kun haluaa harrastaa löytöretkeilyä ja uusiin kulttuureihin tutustumista.
Henkilökohtaisesti harrastan molempia, tosin enemmän omiin nimiin matkustaen.
tulee käytyä lähinnä vain
Matkailu avartaa. Minusta sana vain ei tee sille oikeutta. Silloin joutuu arvostelemaan matkakohteita, joista ei ole aavistustakaan.

Tunnetko muuten jonkun, joka on joskus lähtenyt Thaimaahan katselemaan bambumajoja?
 

scholl

Jäsen
Sen verran paljon täällä Thaimaata puolustellaan, että taitaa olla todellisuudentaju siellä bordelleissa hämärtynyt. Vähän fiksua käytöstä ja panostusta vaatetukseen niin kyllä naisia tulee muuallakin, eikä tarvitse lähtee epämääräisiin kinkkimaihin pokaamaan.
 

Ramchester

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
Viestin lähetti finnishninja
Eikös Meksikossa ole usein maanjäristyksiä? Ja paljon slummeja. Etelä-Afrikan slummit ovat todella tunnettuja. En ole nähnyt Thaimaassa samanlaisia romusta kasattuja kyliä kuin Etelä-Afrikassa.

Jaahas, terveysjalkine on näköjään ehtinyt tähänkin ketjuun trollaamaan. Minkä takia kaverin kanssa kannattaa asiasta alkaa vääntämään, joka ei ole thaimaassa koskaan käynyt?
 
Suosikkijoukkue
HIFK
Viestin lähetti scholl
Sen verran paljon täällä Thaimaata puolustellaan, että taitaa olla todellisuudentaju siellä bordelleissa hämärtynyt. Vähän fiksua käytöstä ja vaateostoksia niin kyllä naisia tulee muuallakin, eikä tarvitse lähtee epämääräisiin kinkkimaihin pokaamaan.

Nyt alkaa tulemaan jo aikamoista paskaa. Vaikutat ihan kaksitoista-vuotiaalta tytöltä jonka nukkekoti on palanut.

Olet tainnut olla vähän liian pitkään siellä Kaivarin viimassa selailemassa luottokortteja. Vedä ensi kerralla kypärämyssy päähän kun liikut tuulisilla paikoilla ettei pata jäädy lopullisesti (vai onko jäätynyt jo?)

Tosi hyvä että täällä keskuudessa liikkuu näitä todellisia maailmanmatkaajia jotka jättävät esim. Thaimaan kokonaan väliin ja menevät suoraan yhteen maailman rikkaimista maista, Meksikoon.

Itse en muuten asuisi mistään hinnasta Saksassa, koska siellä on niin paljon puolalaisia huoria rekkakuskeja varten.
Saksan ilmastokin on ihan anaalista. Voi niitä ressukoita jotka sinne menevät lomallaan.
 

HABS #11

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Pelicans, Antikale Lahko
Viestin lähetti scholl
Sen verran paljon täällä Thaimaata puolustellaan, että taitaa olla todellisuudentaju siellä bordelleissa hämärtynyt.

Kannattaisi käydä Thaimaassa niin tietäisit mistä puhutaan. Itse olen käynyt vasta kerran ja varmasti menen toistekkin. Niin ja en käynyt siellä missään bordellissa tai edes harrastanut seksiä paikallisen kanssa. Käy edes kerran Thaimaassa ja tutustu maan kulttuuriin, luontoon ja paikallisiin ihmisiin. Silloin ehkä pääset eroon stereotypiasta Thaimaan matkailusta.
 

sampio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Menestyvin, sympatiat muille hyville.
Jätkät menee helppoon.
 

1900

Jäsen
Suosikkijoukkue
Arsenal ja Lahden Reipas
Espoon trolli latoo taas typeryyksiä. Älkää nyt ottako tota vatipäätä tosissaan, vaikka kundi kaiken tietääkin matkailusta, jääkiekosta, jalkapallosta, autoista jne. jne. jne.
 

ms.qvist

Jäsen
Suosikkijoukkue
Red Wings, Хокейний Клуб Донбас
Viestin lähetti HN

Ymmärrän toki varsin hyvin, että usein tai jatkuvasti kuolemaa pohtivaa ihmistä tällaiset asiat eivät pysäytä tai edes hetkauta, mutta taitaa kuitenkin olla niin, että meistä suurin osa pyrkii päivittäisessä arkielämässään olemaan mahdollisimman pitkälle ajattelematta viikatemiestä. Kuolema on nykyajan länsimaiselle ihmiselle vieras asia. Meidän kulttuurimme on vieraantunut kuolemasta, joka kuitenkin on erottamaton ja väistämätön osa elämänkaartamme. Länsimainen kulttuuri ei halua hyväksyä kuolemaa.

Tämän suhteen poikkeavan varmasti melkoisesti keskiverto tallaajasta Suomenmaassa, minulle kuoleman pohtiminen ja sen ajatteleminen on ollut hyvin(kin) läheistä toimintaa vuosien ajan - johtuen osaltaan sairaudestani, sekä osaltaan pessimistisestä mielenlaadustani (mikä kenties on altistava tekijä tiellä sairauteeni).

Kuolemaa pohtiessani olen väkisinkin tullut tiedostaneeksi elämän "hentoisuuden", se kuolema voi koittaa toeriassa missä ja milloin tahansa. tämän tiedostamisen tähden olen tavallaan "sinut" kuolemisen kanssa, mistä sitten johtuu se etten tunne enää niin tavattoman suurta tunnelatausta kun joku minulle läheinen ihminen kuolee. Olen valmistautunut siihen, että itsekukin meistä voi potkaista tyhjää hetkenä minä hyvänsä.

vlad.
 

ms.qvist

Jäsen
Suosikkijoukkue
Red Wings, Хокейний Клуб Донбас
Viestin lähetti Afan
Mikä hemmetin kaksinaamaisuus?

Juuri se, että täysin tuntemattomien uhrien kohdalla ruvetaan syntymäpaikan tms. syyn perusteella arvottamaan kuollutta - tämä jos mikä on kaksinaamaisuutta. Miksi korottaa täysin tuntematon ja merkityksetön suomalainen korkeampaan asemaan kuin tuntematon ja täysin merkityksetön aasialainen? Täsmennyksenä, merkityksetön siis itselle koska kyse on täysin tuntemattomasta henkilöstä, merkityksellinen kuollut on taasen omaisilleen ja läheisilleen.

En väitä, että sinä tähän syyllistyisit mutta moni syyllistyy.

Ehkäpä minun olisi viisainta iritisanoa itseni tästä keskustelusta koskapa oma suhtautumiseni kuolemaan on länsimaisittain katsoen hivenen poikkeava, yhteistä kieltä ei tahdo löytyä.

vlad.
 

finnishninja

Jäsen
Suosikkijoukkue
Gunnilse IF
Viestin lähetti scholl
Sen verran paljon täällä Thaimaata puolustellaan, että taitaa olla todellisuudentaju siellä bordelleissa hämärtynyt. Vähän fiksua käytöstä ja panostusta vaatetukseen niin kyllä naisia tulee muuallakin, eikä tarvitse lähtee epämääräisiin kinkkimaihin pokaamaan.
Olin viimeksi Thaimaassa tyttö-ystäväni kanssa. En käynyt bordellissa. Myös tyttö-ystäväni jätti väliin. Paljon matkustavina (viime vuonna 14 lähtöä työn merkeissä + 2 lomalle) osaamme käyttäytyä ja pukeutua tilanteen mukaan, oli sitten kysymyksessä Thaimaa tai joku muu matkakohde.

Mutta turhaa tästä väittelemään. Jos ole löytänyt matkakohteet, joihin olet tyytyväinen ja jotka riittävät sinulle niin hyvä.
 

E

Jäsen
Suosikkijoukkue
K-Espoo
Viestin lähetti scholl
Sen verran paljon täällä Thaimaata puolustellaan, että taitaa olla todellisuudentaju siellä bordelleissa hämärtynyt. Vähän fiksua käytöstä ja panostusta vaatetukseen niin kyllä naisia tulee muuallakin, eikä tarvitse lähtee epämääräisiin kinkkimaihin pokaamaan.

On totta, etta Phuketissa ja muissa Thaimaan "lomaparatiiseissa" saa useampaakin naista, jos bhateja löytyy takataskusta yhtä paljon kuin samaa summaa vastaava määrä euroja menee kurkusta alas täällä baari-iltana.

Mutta on Thaimaassa ja yleensä Kaakkois-Aasiassa paljon muutakin kuin bordelleja ja piraattipaitoja. Varsinkin niillä seuduilla, joille pakettimatkat eivät maksavaa asiakasta johdata. Lisäksi thaimaalainen kulttuuri ja Thaimaan historia ovat aika lailla ainutlaatuisia asioita koko maailmassa. Thaimaassa näkyy erittäin hyvin se, että sitä ei esimerkiksi ole koskaan valloitettu tai miehitetty siirtomaaksi, kuten oikeastaan kaikki naapurimaansa. Ja valloitukseksi ei lasketa sitä, kun japanilaiset toisen maailmansodan aikana luulivat kahden päivän ajan valloittaneensa Thaimaan.

En nyt ole aivan varma, onko ainoa tarkoituksesi tässä ketjussa vaan provota muita kirjoittajia ja sillä tavalla kasvattaa omaa virtuaaliegoasi, mutta mikäli asia on näin, aika h-vetin huonon ketjun siihenkin valitsit.
 

sampio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Menestyvin, sympatiat muille hyville.
Viestin lähetti vlad
Miksi korottaa täysin tuntematon ja merkityksetön suomalainen korkeampaan asemaan kuin tuntematon ja täysin merkityksetön aasialainen?

vlad.
Korottamisesta en tiedä, mutta kuten muutama viesti sitten kirjoitin, on samaistuminen uhriin ja hänen läheisiinsä yleensä helpompaa, kuin jos uhri olisi kovin kaukaisesta kulttuurista ja erilaisesta elämäntilanteesta. Tämä ei siis tarkoita sitä, että automaattisesti samaistun jokaiseen suomalaiseen tai sulje pois sitä, ettenkö voisi tuntea myötätuntoa jotain kiinalaista tai thaimaalaista kohti. En siis halua arvottaa tietoisesti ihmisiä, vaan kysymys on samaistumisesta. Tämä on yksi minun ominaisuuksistani/vioistani, ja välillä siitä on haittaa minulle, tiedostan sen täysin. Jos taas puhutaan läheisistä, ovat he tietenkin omassa pienessä maailmassani ne tärkeimmät ihmiset minulle, ja tällöin voidaan puhua tietoisesta arvottamisesta.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös